Korkojen nousu on tuonut koroista kiinnostuneen säästäjän tarjottimelle sijoituskohteita, jotka voivat parhaimmillaan lyödä talletuksen tuoton mennen tullen. Ilmaisesta illallisesta ei sentään ole kysymys – se kannattaa pitää mielessä.
”Korkosijoitus” taisi hävitä useimpien säästäjien sanavarastosta kokonaan niiden lähes kymmenen vuoden kuluessa, jonka elimme nollakorkojen aikaa.
Nyt roskakoriin joutaa puolestaan nollakorkojen käsite. Parin viime vuoden aikana yleinen korkotaso on noussut kovaa vauhtia, ja vaikka korkojen odotetaan kääntyvän tänä vuonna laskuun, nollille vajoamista ei ennusta – eikä toivo – juuri kukaan.
Pitkää nollakorkojen jaksoa on luonnehdittu epänormaaliksi. Jos korkoympäristö vihdoin on ”normalisoitunut”, kuten moni ekonomisti arvelee, korkosijoituksetkin voivat taas olla kannattavia säästäjälle.
Kesti aika kauan ennen kuin korkojen nousu alkoi näkyä pankkien tarjoamien sijoitustilien ja määräaikaistalletusten koroissa, mutta nyt esimerkiksi vuoden määräaikaistalletukselle saattaa saada 3–4 prosenttia korkoa. Se ei ole huono korko, jos kysymys on riskittömästä, talletussuojan turvaamasta pankkitalletuksesta.
Toistaiseksi inflaatio on kuitenkin ollut niin nopeaa, että korosta huolimatta talletuksen todellinen arvo on pienentynyt talletusaikana. Hintojen nousun vuoksi talletuksen ostovoima on siis kutistunut enemmän kuin talletukselle on saanut korkoa.
Lisäksi verottaja vie oman siivunsa talletuskorosta, kuten sijoitusten tuotoista yleensäkin.
Nykyisessä korkoympäristössä korkosijoitukselle voi tavoitella tuottoa, joka on reippaastikin parempi kuin talletuskorko. Silloin sijoituksessa joutuu ottamaan riskiä. Korkosijoituksissa on kuitenkin monenlaisia vaihtoehtoja, jotka ovat myös riskeiltään ja tuotto-odotuksiltaan erilaisia.
Mistä alkuun korkorahaston valinnassa?
Jos talletus ei yksin tyydytä, säästäjälle yksinkertaisin tapa tehdä korkosijoituksia on sijoittaa korkorahastoon. Miten siinä kannattaisi lähteä liikkeelle?
”Ihan kuten missä tahansa sijoittamisessa. Mieti, mitkä ovat omat tavoitteesi sijoittamisessa, minkä pituinen on sijoitushorisonttisi ja miten paljon olet halukas ottamaan riskiä sijoituksissasi”, sanoo Ålandsbankenin korkosijoitusjohtaja Jyri Suonpää.
”Mieti myös, mihin pyrit korkorahastosijoituksella. Onko tavoitteesi hakea sillä mahdollisimman kovaa tuottoa vai haluatko korkorahaston tasapainottamaan esimerkiksi osakepainotteista salkkuasi”, sanoo Index Varainhoidon päästrategi Tuukka Kemppainen. ”Tavoite vaikuttaa siihen, minkätyyppinen korkorahasto kannattaa valita.”
Ota huomioon myös kokonaisuus eli se, millaisissa kohteissa muut varasi ovat.
Tuottoa, turvallisuutta? Kolme vaihtoehtoa erilaisille säästäjille
1. Haetko korkosijoituksella ensisijaisesti kovaa tuottoa ja säästösi ovat ennestään pääosin talletuksissa tai muissa pienen riskin kohteissa?
Koska suuren tuoton tavoittelu edellyttää riskin ottamista, sinulle voisi sopia High Yield -yrityslainarahasto.
Korkeariskiset yrityslainarahastot (High Yield)
- Sijoittavat heikon luottoluokituksen yrityslainoihin, joissa on iso riski. Yritys saattaa joutua maksuvaikeuksiin tai pahimmillaan jopa konkurssiin. Riskin vastineeksi sijoittaja vaatii lainalle korkean koron eli hyvän tuotto-odotuksen.
- Tuotot kehittyvät jokseenkin samaa tahtia osakemarkkinoiden kanssa. Riski eli arvon vaihtelu on yleisesti ottaen hieman – mutta vain hieman – pienempää kuin osakemarkkinoilla.
- Siksi High Yield -rahasto ei juuri tuo hajautushyötyä sellaiselle säästäjälle, jonka salkku sisältää pääasiassa osakesijoituksia.
2. Onko iso osa varoistasi osakkeissa tai osakerahastoissa ja kaipaat salkkuusi hajautusta parantavaa kohdetta? Tai et ylipäätään halua panna rahojasi suuren riskin kohteisiin?
Jos maltillinen tuotto-odotus riittää ja riski hirvittää, sinulle voisi sopia Investment Grade -yrityslainarahasto.
Luokiteltujen yrityslainojen rahastot (Investment Grade)
- Sijoittavat hyvän luottoluokituksen yrityslainoihin. Yritykset ovat vakaita ja maksuhäiriöitä on harvoin. Rahasto saa lainalle juoksevan koron ja eräpäivänä lainan pääoman takaisin.
- Koska riski on pieni, lainojen korot ovat matalammat kuin ison riskin yrityslainoissa. Näin ollen myös rahastojen tuotto-odotus on maltillinen ja riski eli arvon vaihtelu loivempaa kuin High Yield -rahastoissa.
- Investment Grade -rahastoilla saa osakesalkkuun hajautushyötyä, sillä niiden arvon kehitys ei seuraa osakemarkkinoita läheskään yhtä tiiviisti kuin High Yield -rahastojen.
Etsitkö muuten vain mahdollisimman turvallista ja tylsää korkorahastoa?
Silloin vaihtoehtona voisi olla valtionlainarahasto.
Valtionlainarahastot
- Sijoittavat valtioiden liikkeelle laskemiin joukkovelkakirjalainoihin.
- Riski on pieni, sillä oletuksena on, että valtiot eivät (todennäköisesti) mene konkurssiin.
- Luotettavimpina pidetyt valtiovelalliset (esim. Saksa ja Suomi) eivät nollakorkoaikaan maksaneet korkoa lainoistaan, mutta nyt taas maksavat.
”Valtionlainarahastot ovat oikeasti hajauttava elementti salkkuun. Vaikka osakekurssit romahtaisivat ja yrityslainarahastotkin joutuisivat ongelmiin, valtionlainat voivat tuottaa”, Tuukka Kemppainen sanoo.
”Valtionlainarahastot voivat nykyisessä korkotilanteessa olla vaihtoehto määräaikaistalletukselle, mutta rahastojen riskinä on aina korkotason vaihtelu”, Jyri Suonpää sanoo.
Varaudu riittävän pitkään sijoitusaikaan
Korkorahasto sopii pitkäaikaiseksi sijoitukseksi siinä missä esimerkiksi osakerahastokin.
Se sopii myös säännölliseen säästämiseen ja sijoittamiseen. ”Sijoitukset kannattaakin aina hajauttaa ajallisesti”, Jyri Suonpää sanoo.
Ison riskin korkorahastoissa kannattaa varautua mieluusti vähintään viiden vuoden sijoitusaikaan. Se pienentää riskiä siitä, että joutuisit myymään rahastosijoituksesi epäsuotuisalla hetkellä.
Lyhyen koron rahastoihin rahaa voi parkkeerata vaikka vuodeksi tai pariksi. ”Jos kuitenkin tarvitset rahojasi vaikkapa asuntokauppaan puolen vuoden päästä, turvallisinta on panna ne pankkitalletukseen. Pienenkin riskin sijoitusrahastossa on aina arvon vaihtelun riski”, Jyri Suonpää muistuttaa.
Rahastojen tuotto-odotukset eivät ole ennusteita, ja keskenään samantyyppistenkin rahastojen sijoituspolitiikassa voi olla eroja, jotka vaikuttavat tuotto-odotukseen. Hyvin karkeita arvioita keskimääräisistä pitkän aikavälin vuosituotto-odotuksista voidaan kuitenkin antaa. Ne näyttävät tältä: High Yield -rahastot noin 6–8 %, Investment Grade -rahastot 3–5 %, valtionlainarahastot 2–6 %, lyhyen koron rahastot 2–4 %.
Vertailun vuoksi: osakesijoitusten keskimääräiseksi tuotto-odotukseksi arvioidaan suunnilleen 7–10 %.
Kahden tai kolmen sortin riskiä
Korkorahastojen riskit muodostuvat tavallisesti
- korkoriskistä,
- yritysriskistä (yrityslainarahastoissa) sekä
- valuuttakurssiriskistä (osassa rahastoja).
Korkoriski tarkoittaa yleistä korkotason muutosta, joka vaikuttaa rahastojen arvoon.
Yritysriski toteutuu, jos yritys ei selviydy lainansa hoidosta tai jopa kaatuu. Sijoitusrahastojen ydintä on kuitenkin se, että sijoitukset on laajasti hajautettu – yrityslainarahastossa jopa satojen yritysten lainoihin. Yhden firman konkurssi ei suista rahastoa turmioon.
”Laajan hajautuksen periaatteesta poikkeavat lähinnä jotkin erikoisrahastot, jotka nimenomaan pyrkivät keskittämään sijoituksensa tietyntyyppisiin kohteisiin. Ennen sijoituspäätöstä on hyvä tarkistaa rahaston tavoitteet ja sijoituspolitiikka rahaston avaintietoesitteestä”, Tuukka Kemppainen sanoo.
Valuuttakurssiriskin merkitys on korkorahastoissa suurempi kuin osakerahastoissa, jos rahasto ei suojaudu siltä.
”Jos haluat välttää valuuttakurssiriskin, helpoin ratkaisu on sijoittaa vain euromääräisiin korkorahastoihin”, Jyri Suonpää ehdottaa.
Tarkista myös rahaston kulut
Ennen sijoituspäätöstä on aina fiksua myös tarkistaa rahaston kulut: merkintä- ja lunastuspalkkiot sekä koko sijoitusajalta perittävä hallinnointi- ja säilytyspalkkio tai juoksevat kulut (hallinnointi ja säilytys sisältyy juokseviin kuluihin). Etenkin koko sijoitusajalta perittävät kulut vaikuttavat pitkäaikaisen sijoituksen lopputulokseen.
Tuukka Kemppaisen mielestä rahaston valinnasta ei silti kannata ottaa liikaa stressiä. ”Kulut kyllä pienentävät tuottoa, mutta säästäjälle lopputulos on todennäköisesti parempi kuin jos hän ei sijoittaisi lainkaan. Tärkeintä on, että aloittaa sijoittamisen.”
Korkorahastojen valikoimaa voi tutkia median vertailuista tai Suomen Sijoitustutkimuksen Rahastoraportista.
Ulla Simola
KORKORAHASTO: KOLME FAKTAA SÄÄSTÄJÄLLE | Mitä korkorahastot ovat? Miten kororahasto toimii? Minkätyyppisiä korkorahastoja on? Lue vastaukset täältä >>
