Vuoden 2020 alkupuolella uusia henkivakuutuksia otettiin 20 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana aiempina vuosina. Myös henkivakuutusten keskimääräinen vakuutussumma kasvoi korona-aikana reippaasti.
Vapaaehtoisella henkivakuutuksella kotitaloudet täydentävät taloudellista turvaansa siltä varalta, että perheen huoltaja kuolee. Perhe-eläkkeet kattavat yleensä vain osan kuolemasta aiheutuvista menetyksistä.
Suurimmalla osalla perheistä on kuitenkin henkivakuutusvaje eli niillä ei ole riskihenkivakuutusta, joka olisi riittävä korvaamaan huoltajan kuolemasta koituvat menetykset.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla julkaisi suomalaisten henkivakuutusvajeesta tutkimuksen viime vuonna. Siinä todettiin, että huoltajan kuolemasta aiheutuva henkivakuutusvaje on 65 000–70 000 euroa henkilöä kohti.
Nyt Etla on jatkanut tutkimusta selvittämällä koronapandemian vaikutusta henkivakuuttamiseen.
Myös testattujen määrä vaikutti
Tuoreen tutkimuksen mukaan uusia vapaaehtoisia henkivakuutuksia otettiin erityisen paljon helmi-maaliskuussa vuonna 2020.
Myös henkivakuutusten keskimääräinen vakuutussumma kasvoi 16 prosenttia aiemmasta, kerrotaan Etlan tiedotteessa.
”Uusien henkivakuutusten ottaminen reagoi tutkimuksen mukaan myös koronatartuntojen määrään, koronakuolleisuuteen sekä testattujen määrään. Tartuntojen, kuolleisuuden ja testattujen määrän 10 prosentin kasvu lisäsi henkivakuutusten lukumäärää keskimäärin prosentilla.”
Tutkimuksessa saatiin myös aivan uudenlaista tietoa siitä, ketkä ottivat vakuutuksia koronapandemian seurauksena. Pandemian aikana henkivakuutusturvaansa paransivat etenkin korkeasti koulutetut sekä henkilöt, joilla oli henkivakuutus jo ennestään tai joilla oli suuri henkivakuutusvaje.
Etlan tutkimuksessa tarkasteltiin riskihenkivakuutuksia, lainaturvavakuutuksia ja pariturvavakuutuksia. Tutkimuksen rahoitti Finanssiala ry.
Ulla Simola
