KARON GRILLI Arvosijoittaja etsii matalia p/e- ja p/b-kertoimia. Kasvusijoittaja janoaa kovaa liikevaihdon kasvua. Laatusijoittajan vahtaamia tunnuslukuja puolestaan ovat usein tulosmarginaali ja oman pääoman tuotto.
Laatusijoittaminen on yksi osakesijoittamisen tyyleistä. Laatuyhtiöiden määritteleminen on kuitenkin kirjavampaa kuin arvo- ja kasvuyhtiöiden. Laatuyhtiöiden on todettu tuottavan suhteessa hyvin erityisesti silloin, kun markkinoilla on vastatuulta.
Sifter-rahasto on erikoistunut laatuyhtiöihin ja tehnyt salkunhoidosta erittäin kurinalaista. Yhtiö haarukoi 65 000 osakkeen avaruudesta rahastosalkkuun 25–30 kiinnostavinta kohdetta, houkuttelevinta laatuyhtiötä.
Tosin Sifter ei niinkään poimi parhaita vaan pikemminkin seuloo pois huonot – seulontatyötä vain jatketaan niin kauan, että lopulta yhtiöitä on jäljellä vain kourallinen.
”Etsimme syitä olla sijoittamatta. Kysymme: miksi tämä voisi mennä pieleen? Ja jos emme löydä vastausta, niin sitten se todennäköisesti voisi olla ihan hyvä sijoitus”, Sifterin toimitusjohtaja Santeri Korpinen kertoo Karon Grillissä.
Seulonnan ensimmäisessä vaiheessa maailman osakemarkkinat pudotetaan Stocksifter-analyysityökalun rouskuteltavaksi. Mekaanisen analyysin myötä yhtiöjoukko putoaa 500:aan, joita ohjelma tarjoaa analyytikoiden työpöydälle edullisuusjärjestyksessä.
"Tietyt toimialat, kuten raaka-aineet, pankit ja energia, poistetaan automaattisesti. Samoin poistetaan yhtiöt, joiden velkaantuminen on liian suurta tai joiden pääoman tuotto ei yllä tietylle tasolle," Korpinen kertoo.
Maantieteestä mustalla listalla ovat jo kauan olleet Venäjä ja Kiina.
Pelkästään numeerisesti ja yritysanalyysillä havaittu laadukkuus ei tietenkään riitä, sillä laadustakaan ei kannata maksaa liikaa.
Laatuyhtiön kolme tärkeintä kriteeriä
Sifterin sijoitusstrategia perustuu Santeri Korpisen mukaan kolmeen peruspilariin: yhtiön tulee toimia kasvavalla loppumarkkinalla, sillä on oltava kestävä kilpailuetu ja sen taloudellisen aseman tulee olla vakaalla pohjalla.
”Emme sijoita yrityksiin, joiden markkinat ovat kutistumassa. Pitkäaikainen kasvu edellyttää, että yhtiön loppumarkkina tarjoaa mahdollisuuksia laajentua ja kasvattaa liikevaihtoa vuosikymmenien ajan.”
Kilpailuetu tarkoittaa sitä, että yhtiöllä on jotakin, mitä muut eivät pysty helposti kopioimaan.
”Onko sillä hinnoitteluvoimaa? Onko sen ansaintamalli sellainen, että asiakas sitoutuu pitkälle aikavälille?”
Kolmas kriteeri ovat vahva tase ja hyvä pääoman tuotto. Sifter suosii yhtiöitä, jotka voivat rahoittaa kasvunsa omalla kassavirrallaan.
”Sifterin salkun painotettu keskimääräinen velkaantumisaste on 0,2. Eli käytännössä katsoen yhtiömme ovat lähes velattomia.”
Neljännes salkusta puolijohteissa
Vaikka Sifter arvostaa yhtiön tuloksen ennustettavuutta ja sanoo kieltäytyvänsä syklisistä toimialoista, peräti neljännes rahaston salkusta kohdistuu puolijohdetoimialaan. Puolijohdeteollisuus on erittäin syklistä.
Rahaston salkussa puolijohteita edustavat Applied Materials, Taiwan Semiconductor Manufacturing Company, Lam Research, BE Semiconductor Industries, Disco Corporation ja Texas Instruments. Niistä kolme ensimmäistä kuuluvat salkun kymmenen suurimman sijoituksen joukkoon.
”Olemme seuranneet puolijohdemarkkinaa yli seitsemän vuotta. Pitkällä aikavälillä sirujen kysyntä kasvaa valtavasti," Korpinen sanoo.
Sifter pyrkii hyötymään puolijohdealan sykleistä.
”Kun ollaan suhdannekuopassa, ostamme lisää. Kun hinnat nousevat liian korkeiksi, kevennämme.”
Ruotsalainen, tanskalainen ja norjalainen
Sifter on jo pitkään omistanut ruotsalaista Atlas Copcoa, ja tanskalaiseen Novo Nordiskiin rahasto sijoitti ennen kuin lihavuuslääke nosti yhtiön kaikkien huulille ja yhdeksi Euroopan arvokkaimmista firmoista. Viime vuonna uutena yhtiönä salkkuun ostettiin norjalaista pullonpalautuskoneiden valmistajaa Tomraa.
Suomalaisia yhtiöitä Sifterin salkusta saa kuitenkin etsiä turhaan. Huhtamäkeä rahasto on omistanut kauan aikaa sitten.
"Todennäköisyys, että Suomen pörssin yhtiö pääsisi läpi seulontaprosessistamme, on pieni", Santeri Korpinen perustelee.
”Etsimme yhtiöitä, joiden liiketoiminta kasvaa globaalisti. Suomen pörssissä on vähemmän sellaisia.”
Kone voisi sopia Sifterille – mutta ei kuitenkaan. Syynä on kehno kasvu.
”Hyvät pääoman tuotot eivät yksin riitä, jos loppumarkkinan kasvu on hidasta”, Korpinen sanoo.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.
Karon Grilli -haastattelu on tehty yhteistyössä Sifterin kanssa. Yhtiö maksaa osallistumisesta ohjelmaan mutta ei vaikuta siinä esitettyihin kysymyksiin.
