KARON PÖRSSI Epäselvä kulurakenne on vakuutuskuorisijoittamisen huono puoli. Sen poimi vaihtoehtojen joukosta 28 prosenttia vastaajista, kun YouGov-tutkimusyhtiö selvitti Nordnetin toimeksiannosta suomalaisten suhtautumista vakuutussijoittamiseen.
Kulurakenteen epäselvyys vaivaa keskimääräistä enemmän niitä, joita vakuutussijoittaminen kiinnostaa. Heistä peräti 37 prosenttia nosti sen esiin. Niistä, joilla on vakuutussijoituksia, kulurakenteen epäselvyyttä tuskitteli 31 prosenttia.
Mitä enemmän sijoitettavaa varallisuutta on, sitä enemmän kulurakenteen epäselvyys kismittää. Niistä, joilla sijoitettavaa on yli 100 000 euroa, 36:ta prosenttia kulurakenne arveluttaa, kun taas niistä, joilla ei ole lainkaan sijoitettavaa varallisuutta, sen nosti esiin vain 18 prosenttia.
Kyselyssä vastaajia pyydettiin valitsemaan yhdeksän valmiiksi annetun vaihtoehdon joukosta kaikki ne, joita vastaaja koki mahdollisiksi huonoiksi puoliksi. Neljänneksi useimmin huonoksi puoleksi valittiin vaihtoehto "koen kulut korkeiksi". Sen nosti esiin 14 prosenttia kaikista vastaajista mutta peräti 32 prosenttia niistä, joilla jo oli sijoituksia vakuutuskuoressa!
Sen lisäksi että joka kolmas vakuutussijoittaja pitää korkeita kuluja huonona puolena, suunnilleen yhtä moni niistä, jotka tuntevat vakuutuskuoret mutta eivät ole sijoittaneet niihin, mainitsi korkeat kulut haittapuoleksi.
Tulkintani on: Ne, jotka ovat perehtyneet vakuutussijoittamiseen, ovat törmänneet sen kuluihin ja niiden monimutkaisuuksiin.
Eniten mainintoja saaneet vakuutuskuorisijoittamisen huonot puolet kaikkien vastaajien keskuudessa olivat:
| Kulurakenne on minulle epäselvä | 28 % |
| Vaikea ymmärtää tuotteen ominaisuuksia | 25 % |
| Mahdolliset muutokset sääntelyssä/verotuksessa | 15 % |
| Koen kokonaiskulut korkeiksi | 14 % |
| Sisältää vain vakuutuskuoren tarjoajan omia tuotteita | 10 % |
Lähde: Nordnet / YouGov Finland. YouGov Finland teki kyselyn 15.–18.2.2023, ja siihen vastasi 1 007 yli 18-vuotiasta suomalaista. Virhemarginaali 95 %:n luottamustasolla on keskimäärin 2,8 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Vaihtoehtojen viidakko
Vakuutussijoittaminen on melkoinen viidakko. Tarjolla on erilaisia tuotteita, ja finanssiyhtiöt ovat antaneet tuotteilleen omia nimiä, joista ei aina suoraan arvaa, mikä tuotetyyppi on kyseessä.
Teknisesti vakuutussijoitukset eli sijoittaminen vakuutuskuoressa tilastoidaan Finanssialan (FA) tilastoissa otsikon "henkivakuutuksen vakuutussäästöt" alle. Se koostuu säästöhenkivakuutuksista, kapitalisaatiosopimuksista, yksilöllisistä eläkevakuutuksista ja ryhmähenkivakuutuksista. Vakuutuksia ottaa niin ihmiset itse kuin työnantajat, ja tarjolla on niin laskuperustekorkoisia kuin sijoitussidonnaisia tuotteita.
Tässä jutussa keskityn yksityishenkilöiden sijoitussidonnaisiin tuotteisiin, jotka ovat selvimmin. sijoitusvälineitä.
Kiinnostus uusia yksilöllisiä eläkevakuutuksia samoin kuin ps-tilejä kohtaan on hiipunut lainsäädäntömuutosten vuoksi. Aikoinaan vakuutustuotteiden avulla oli mahdollista ikään kuin siirtää ansiotuloja nykyhetkestä tulevaisuuteen, mikä lisäsi niiden houkuttelevuutta. Tuo mahdollisuus on poistettu, ja ylipäätään vakuutussäästämisen ehtoja on muuteltu ajan saatossa.
Verokohtelun ja nostamisajan rajoituksien muutokset ovat epäilemättä langettaneet varjon kaikkea vakuutuskuoressa tapahtuvaa sijoittamista kohtaan, mikä näkyy kyselytutkimuksen tuloksissakin. Sääntelyn tai verotuksen muutoksia pelkäsivät kyselyssä eniten ne, jotka tuntevat vakuutuskuoret tuotteena.
Säästöhenkivakuutuksen verotuskysymyksiä on käsitelty Taloustaidossa tarkemmin täällä.
Sijoituksissa olevalla pääomalla mitattuna suosituimmat vakuutussijoittamisen muodot ovat FA:n tilastojen mukaan sijoitussidonnaiset säästöhenkivakuutukset ja sijoitussidonnaiset kapitalisaatiosopimukset. Ne ovat myös tuotteita, joita finanssiyhtiöt tällä hetkellä mieluiten tarjoavat.
Kohdevalikoimaltaan rajoitettu sijoituskuori
Sijoitussidonnainen säästöhenkivakuutus on luonteeltaan vähän kuin osakesäästötili: sen sisällä sijoituksia saa vaihtaa ilman, että voitoista joutuisi maksamaan veroja. Rahaa sijoitettaessa ei saa veroetuja, ja sijoituksia lunastettaessa voitosta – ei siis koko nostettavasta pääomasta – maksetaan pääomatuloveroa.
Hyvä puoli osakesäästötiliin verrattuna on se, että sijoitussummaa ei ole rajattu. Huonoja puolia osakesäästötiliin verrattuna onkin useita.
Ensinnäkin useimmilla palveluntarjoajilla sijoitusvalikoima on rajoitettu pankin omiin tai jakelussa oleviin tuotteisiin. Sijoittaa voi esimerkiksi pankin omiin rahastoihin tai sijoituskoreihin. Toiseksi vakuutuskuoresta peritään jatkuvaa palkkiota, joka yleensä ei ole aivan pieni.
Jotkin palveluntarjoajat saattavat rokottaa myös rahojen laittamisesta kuoreen tai rahojen nostamisesta pois kuoresta.
Eroa kuolemantapauksessa
Sijoittaja voi laittaa rahojaan sijoitussidonnaiseen säästöhenkivakuutukseen kerralla isomman summan tai säästää pienissä erin. Yhtä lailla rahoja voi nostaa pois haluamaansa tahtiin. Pankit saattavat kuitenkin periä korkeampia maksuja, jos säästöjä alkaa nostaa kovin pian. Säästöhenkivakuutukset on tarkoitettu pitkäaikaiseen ja ylisukupolviseen säästämiseen.
Säästöhenkivakuutukselle sijoittaja valitsee edunsaajan, joka sijoittajan kuoltua saa säästöhenkivakuutuksen varat. Jos edunsaaja on sijoittajan eli vakuutetun lähiomainen, vakuutusyhtiön maksama kuolintapauskorvaus verotetaan perintöveron mukaisesti. Muille edunsaajille kuolintapauskorvaus on veronalaista pääomatuloa.
Kapitalisaatiosopimus eroaa säästöhenkivakuutuksesta siinä, että se ei eräänny sijoittajan kuollessa vaan siirtyy kuolinpesälle. Kuolinpesä voi purkaa sijoituskuorta haluamassaan aikataulussa.
OP-ryhmällä sijoitussidonnainen säästöhenkivakuutus on nimeltään OP Sijoitusvakuutus, kapitalisaatiosopimus OP Säästösopimus. Nordealla tuotteet ovat nimeltään Nordea Visio -säästöhenkivakuutus ja Nordea Capital -kapitalisaatiosopimus. Suomen markkinakolmonen Mandatum Life kutsuu tuotteitaan sijoitusvakuutukseksi ja säästösopimukseksi.
Suurin hyöty niille, joille ei löydy työkaluja
Jos jättää perinnönjakoon liittyvät kysymykset ottamatta huomioon ja tarkastelee sijoitussidonnaista säästöhenkivakuutusta ja kapitalisaatiosopimusta pitkäaikaissijoituksen muotona, vakuutuskuoren hyöty tuntuu pieneltä verrattuna haittoihin.
Hyöty on oikeastaan vain myyntivoittojen verotuksen lykkäytyminen. Jotta siitä pääsee hyötymään kunnolla, sijoituskohteita on veivattava aktiivisesti. Se taas ei ole välttämättä yleisesti kannattavaa. Hyötyä tulee eniten niille, jotka nuuhkivat markkinoiden trendejä ja tekevät sijoituksensa tietyille toimialoille tai maantieteellisille alueille kohdentaen ja vaihtavat hevosta uuden trendin aistittuaan.
Aktiiviselle trendien nuuhkijalle vakuutustuotteiden instrumenttivalikoima voi kuitenkin osoittautua kapoiseksi, jos tarjolla on vain yhden tai muutaman rahastoyhtiön tuotteet. Isolla rahalla toki saanee yksilöllisen kuoren, jonka sisällä voi käydä kauppaa osakkeilla juuri niin kuin haluaa, mutta se on sitten eri juttu.
Luovutusvoiton verotuksen lykkäytymisen arvo riippuu siitä, miten rahan saa myöhemmän sijoitusajan kuluessa poikimaan. Hyötylaskelman tekeminen ei ole aivan helppoa.
Kuluja eri kerroksissa
Vakuutuskuori synnyttää suoran kulukerroksen. Keräsin taulukkoon kolmen suurimman suomalaisen toimijan kuoresta perimät kulut. Nordealla ja OP:llä sijoitussidonnaisten säästöhenkivakuutusten ja kapitalisaatiosopimusten kustannusrakenne on samanlainen, Mandatumilla on hinnoittelueroja tuotteiden välillä.
Hallinnointikulut ovat vuotuisia kuluja, jotka lasketaan pääomasta. Huomata pitää, että pääomaan sidottu hintaporras tuo helpotusta vain hintaportaan ylittävälle määrälle. Portaaseen asti palkkiota maksetaan korkeamman prosentin mukaan.
Esimerkiksi jos Nordea Visiossa on 150 000 euron sijoitukset, vuotuinen palkkio on 0,4 % 100 000 eurosta + 0,1 % 50 000 eurosta eli 400 + 50 = 450 euroa.
Nordea ja OP eivät kahmaise päältä pois kuluja sijoitusvakuutukseen sijoitettavista varoista toisin kuin Mandatum Life.
| Sijoitussidonnaiset säästöhenkivakuutukset | ||||
| Vuotuinen hoitokulu | Maksupalkkio | |||
| Nordea Visio | 0,4 % (100 000 euroon asti) | 0,1 % (100 000 euroa ylittävästä osasta) | ||
| OP-Sijoitusvakuutus* | 0,4 % (82 500 euroon asti) | 0,2 % (82 500 euroa ylittävästä osasta) | ||
| Mandatum Sijoitusvakuutus | 0,8 % (70 000 euroon asti) | 0,3 % (70 000 euroa ylittävästä osasta) | 1 % tai 2 % (70 000 euroon asti), sen jälkeen 0,25 % tai 0,5 % ** |
|
| * OP-Sijoitusvakuutuksesta ja OP-Säästösopimuksesta peritään hoitokulua neljännestä vuodesta alkaen vähintään 1,65 euroa kuukaudessa. | ||||
| ** Mandatum Sijoitusvakuutuksen maksupalkkioluokka riippuu siitä, onko sopimus toistaiseksi voimassaoleva vai määräaikainen. | ||||
Lähde: Yhtiöiden tuotehinnastot.
| Sijoitussidonnaiset kapitalisaatiosopimukset | |||
| Vuotuinen hoitokulu | Maksupalkkio | ||
| Nordea Capital | 0,4 % (100 000 euroon asti) | 0,1 % (100 000 euroa ylittävästä osasta) | |
| OP-Säästösopimus* |
0,4 % (82 500 |
0,2 % (82 500 euroa ylittävästä osasta) |
|
| Mandatum Säästösopimus | 0,5 % | 2 % (50 000 euroon asti), sen jälkeen 1 % | |
| * OP-Sijoitusvakuutuksesta ja OP-Säästösopimuksesta peritään hoitokulua neljännestä vuodesta alkaen vähintään 1,65 euroa kuukaudessa. | |||
Lähde: Yhtiöiden tuotehinnastot
Vuotuisten kulujen lisäksi sijoittaja maksaa sijoituskohteena olevien tuotteiden palkkiot. Esimerkiksi Nordea tarjoaa Nordea Visioon sijoituskohteeksi sijoituskorejaan. Avasin summanmutikassa Nordea Allokaatio Osake Maailma -nimisen korin erityistietoasiakirjan. Sen mukaan korista peritään 1,4 prosentin hallinnointipalkkio ja keskimäärin 0,55 prosentin suuruiset alla olevien sijoituskohteiden palkkiot eli yhteensä 1,95 prosenttia pääomasta vuodessa.
Toisaalta samassa asiakirjassa kerrotaan, että alle 500 000 euron säästöillä sijoituskorista peritään 1,3 prosentin hallinnointipalkkio. Kulurakenne tosiaan vaikuttaa epäselvältä!
Nordea Allokaatio Osake Maailma on sijoittanut rahansa kahteen Nordean omaan ja yhteen Wellingtonin osakerahastoon, joiden yhteenlaskettu osuus oli tuoreimman eli huhtikuun lopun tiedon mukaan 94 prosenttia.
Kuoren sisällä voi toki sijoittaa myös kustannustehokkaammin esimerkiksi indeksirahastoihin. Esimerkiksi OP-Maailma Indeksin hallinnointipalkkio on 0,39 prosenttia. Osakeindeksisijoittajalle vakuutuskuori siis kaksinkertaistaa vuotuiskulut.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.
