Sijoitusrahaston kuluilla on suuri vaikutus säästäjän saamaan tuottoon. Kulut peritään, vaikka rahasto ei olisi saanut tuottoa sijoituksilleen.
Rahastosäästäjä tavallaan siirtää sijoitustensa hoidon rahastolle. Hän ostaa sijoitusrahastolta salkunhoitopalvelua ja maksaa siitä rahastolle palkkioina. Suurin merkitys on juoksevilla kuluilla, joita säästäjä maksaa rahastosijoituksestaan koko sijoitusajalta. Kulujen merkitys korostuu, kun sijoitusaika on pitkä.
Kulut ovat yleensä suuremmat osakerahastoissa ja pienemmät korkorahastoissa. Yhdistelmärahastoissa kuluihin vaikuttaa muun muassa osake- ja korkosijoitusten suhde. Juoksevia kuluja kannattaa siis vertailla samantyyppisten rahastojen kesken. Niissäkin on suuria eroja.
Halvin palkkio ei aina ole paras eikä kallein välttämättä huonoin. Sijoittajan pitää puntaroida, saako hän kuluille vastinetta.
NÄIN KULUT VAIKUTTAVAT RAHASTON TUOTTOON
YKSINKERTAISTETTU ESIMERKKI
Sijoitat 10 000 euroa 10 vuodeksi rahastoon, jonka tuotto-odotus on 5 % vuodessa. Valitset kahdesta rahastosta, joista toisessa juoksevat kulut ovat 1 % ja toisessa 1,90 %.
- Jos kulut ovat 1 %, tuottoa kertyy 10 vuoden aikana 4 800 euroa (sijoituksesi + tuotto = yht. noin 14 802 euroa).
- Jos kulut ovat 1,90 %, tuottoa kertyy noin 3 570 euroa (sijoituksesi + tuotto = yht. noin 13 570 euroa).
Ero on 1 232 euroa eli kuluiltaan kalliimmassa rahastossa tuottosi jää noin 26 prosenttia pienemmäksi kuin halvemmassa.
Mitä pidempi sijoitusaika, sitä suurempi on juoksevien kulujen vaikutus. Jos tämän esimerkin sijoitusaika pidennetään 20 vuoteen, halvempien kulujen rahastosta tuottosi olisi 11 911 euroa ja kalliimpien kulujen rahastossa 8 415 euroa. Ero on kasvanut 3 496 euroon eli noin 30 prosenttiin.
Kuluissa olisi laskemisen varaa
Yhdistelmärahastoja moititaan usein kuluiltaan kalliiksi. ”Yhdistelmärahastoissa korkosijoitusten tuotot ovat nykyään heikkoja, mutta rahastojen kulut ovat pysyneet paljolti samalla tasolla kuin korkeiden korkojen aikaan”, arvioi Matias Möttölä Morningstarilta.
Hintakilpailu rahastomarkkinoilla on lisääntynyt, mutta ei lopulta kovin paljon. ”Ei varsinkaan isoimpien rahastoyhtiöiden välillä.”
Morningstar on tutkinut yhdistelmärahastojen perimiä kuluja maailmanlaajuisesti. Vertailussa Suomi osoittautuu hivenen keskimääräistä kalliimmaksi. ”Maissa, joissa kulut ovat pienemmät, on usein vaikutettu kulutasoon sääntelyllä. Suomessa näin ei ole tehty. Se voisi olla yhteiskunnallisesti järkevää, jos näin saataisiin yhä useammat ihmiset kerryttämään pitkäjänteisesti varallisuuttaan”, Matias Möttölä miettii.
YHDISTELMÄRAHASTOT ovat suomalaisten suosikkirahastoja. Mikä niissä vetää? Miksi niitä haukutaan? Voit lukea jutun marraskuun Taloustaidosta tai näköislehdestä, jos olet rekisteröitynyt verkkopalvelujemme käyttäjäksi.
Ulla Simola
