Pankkien ja monien muiden tahojen on jo pitkään pitänyt tunnistaa asiakkaansa ja kerätä heistä tietoa. Vuoden vaihteesta lähtien myös esimerkiksi Veikkaus on alkanut tunnistaa pelaajia. Taustalla ovat EU:n rahanpesusäädökset, jotka ovat vuosi vuodelta kiristyneet.
Auttavatko rahanpesusäädökset rahanpesun torjunnassa, johtava asiantuntija Mika Linna Finanssiala ry:stä?
”On arvioitu, että EU-alueella käytetään vuosittain jopa sata miljardia euroa rahanpesun ja talousrikollisuuden torjuntaan. Kuitenkin arviolta vain noin prosentti pestystä rahasta saadaan kiinni.”
Miksi rikolliset pesevät rahaa?
”Raha pitää pestä, jos rikolliset haluavat hyödyntää sitä muuallakin kuin rikollisen alamaailman sisällä. Peseminen on hyvin kallista ja sen takia esimerkiksi Veikkauksen pelit voivat olla rikollisille houkuttelevia pienestä palautusprosentista huolimatta.”
Miksi niin vähän rahanpesijöitä jää kiinni?
”Rikolliset ovat niskan päällä osittain siksi, että he voivat hyödyntää koko EU-aluetta pelikenttänä. Viranomaisten toimivalta loppuu lähtökohtaisesti aina valtion rajalle. Rikolliset liikkuvat nopeasti ja ketterästi.”
Millaisissa asioissa kuluttaja törmää rahanpesun torjuntaan?
”Pankkien on tiedettävä, kenen kanssa he asioivat ja myös asiakkaiden taustoja. Asiakkailta kysellään esimerkiksi, ovatko he tai heidän perheenjäsenensä tai joku lähipiirissä poliittisesti vaikutusvaltainen, merkittävässä julkisessa tehtävässä toimiva henkilö.
Joissain tapauksissa pankin pitää selvittää myös varojen alkuperä. Pankkien on hahmotettava, ovatko yksittäiset maksut tai talletukset asiakkaan tilanteeseen nähden tavanomaisia vai jotenkin kummallisia.
Pankit haluavat myös pääsääntöisesti nähdä asiakkaat kasvotusten tilinavaustilanteissa.”
Miksi ihmisen poliittista vaikutusvaltaa pitää kysyä?
”Tällaisiin henkilöihin arvioidaan liittyvän korkeampi riski. Pelkkä poliittinen toiminta ei liity asiaan, eikä pankilla ole oikeutta kysyä esimerkiksi sitä, minkä puolueen jäsen olet.
Mutta jos istut esimerkiksi jonkin valtion omistaman yrityksen hallituksessa yhdessä tällaisen henkilön kanssa, silloin sinusta todennäköisesti tehdään kattavammat taustaselvitykset ja asiakkuuden avaaminen edellyttää ylemmän johdon hyväksyntää pankissa.”
Mitä muita tahoja kuin pankkeja nämä säädökset koskevat?
”Rahanpesulaissa määritellään ilmoitusvelvolliset. Niitä ovat muun muassa finanssilaitokset, vakuutusyhtiöt, maksulaitokset, asianajajat, tilintarkastajat, kiinteistönvälittäjät, monet yrityspalveluiden tarjoajat, perintätoiminnan harjoittajat ja myös esimerkiksi arvo-omaisuutta myyvät kauppiaat.”
Ovatko säädökset yhteneväiset koko Euroopassa?
”Periaatteessa kyllä, sillä taustalla on EU:n rahapesudirektiivi. Parhaillaan EU:ssa ollaan myös työstämässä rahanpesuasetusta. Direktiivit ovat normeja, jotka jäsenvaltiot vievät kansalliseen lainsäädäntöön. Jonkin verran eri maissa voi olla kansallisia lisävaatimuksia. EU:ssa ei ole maksimiharmonisaatiota, vaan siellä pyritään asettamaan yhteinen minimitaso.”
Näetkö, että rahanpesusäännöksiä pitäisi jotenkin kehittää?
”Yksi ongelma on, että sääntelyä tunnetaan ja sovelletaan epäyhtenäisesti. Pankkeja valvotaan ja säädellään aika tiukastikin – ihan aiheesta, mutta on sektoreita, joilla valvonta ei ole niin tiukkaa. Taustalla on myös ajatus, että pankkien pitäisi toimia riskiperusteisesti. Se johtaa siihen, että asiakkaat joutuvat kärsimään tilanteissa, joissa vähempikin riittäisi.”
Virossahan oli joitakin vuosia sitten iso rahanpesuvyyhti Danske Bankissa – voiko tällaista tapahtua edelleen?
”Virossa oli tosiaan iso härdelli. Noin 200 miljoonaa dollaria liikkui siellä useamman vuoden ajan rahoitusjärjestelmässä. Rahat olivat Venäjältä peräisin, mutta ei ole saatu selville, mihin toimintaan ne liittyivät. Siellä pankit eivät dokumentoineet riittävän huolellisesti asiakkaiden ja rahan taustoja.
Toisaalta maksuliikenteen volyymit ovat niin huikeita, että tällainenkin summa uppoaa vielä isompaan massaan. Isojenkin summien havaitseminen on vaikeaa, jos se pilkotaan pieniksi.”
Voidaanko rahanpesu saada kuriin teknologian avulla?
”Teknologia on todella tärkeä työkalu ja myös se, että eri toimijat vaihtaisivat tietoa keskenään. Jokainen pankki näkee, mitä rahaa heille tulee sisälle ja mitä lähtee ulos, mutta mitä on tapahtunut sitä ennen ja sen jälkeen, sitä ei nähdä. Rahaa liikutellaan nopeasti eri pankkiryhmien välillä koko SEPA-alueella.
arvittaisiin tapoja, joilla pystyttäisiin seuraamaan rahan liikkeitä. Myös pikamaksaminen on haaste, sillä koko ajan, kun maksuliikenne nopeutuu, myös pankkien ja muiden toimijoiden mahdollisuudet puuttua toimiin vähenevät. Jollei pystytä reagoimaan, raha voi olla nopeasti tavoittamattomissa.
Ihmiselle minuutti tai sekunnit ovat liian lyhyt aika reagoida, mutta tekoäly pystyy sen tekemään. Mutta niin kauan kuin jokainen näkee vain kohtuullisen kapean siivun maailmasta, niin kauan on vaikea puuttua muihin kuin karkeisiin rahanpesuyrityksiin.”
Onko jokin euromäärä, jota ei pysty tallettamaan pankkiin ilman lisäselvityksiä?
”Kukin pankkiryhmä arvioi itse lisäselvitysten tarvetta. Finanssiala käy tästä keskustelua Finanssivalvonnan ja viranomaisten kanssa.
Olisi hyvä, että pienemmät maksut tai käteisnostot tai -panot vapautettaisiin selvittelystä. Niistä jää kuitenkin jälki. Jos tällaisia tapahtumia alkaa tulla enemmän, sitten niihin voidaan puuttua. Mutta muuten tällaiset yksittäiset tapahtumat kuormittavat asiakkaita ja pankkeja sekä muita ilmoitusvelvollisia – ja se syö myös koko systeemin uskottavuutta.
Painopistettä pitäisi siirtää liiketapahtumien seurannan puolelle. Ei rattijuopumustakaan pystytä hillitsemään sillä, että puhallutetaan ihmisiä etukäteen.”
Onko kuluttajan pankkisalaisuus menneen ajan asioita?
”Pankkisalaisuutta on tosiaankin rei’itetty aika paljon. Esimerkiksi Sveitsissä on käyty tästä kova vääntö. Suomessakin viranomaisten pääsyä pankkitietoihin on avattu. Perustuslakivaliokuntakin on ottanut tähän kantaa.
Jos mennään yksityiskohtaisesti tilitapahtumatietoihin, silloin pystytään piirtämään aika tarkka kuva kenen tahansa yksityiselämästä. Maksuliikenteestä voi nähdä puolueiden jäsenmaksuja, terveydenhuollon maksuja jne. – eli asioita, jotka eivät kuulu kenellekään muulle kuin sille, joka maksun on tehnyt.”
Miten sääntely toimii virtuaalivaluuttojen ja muiden uusien tuulien suitsemisessa?
”Virtuaalivaluutat ja uudet palvelut, sekä perinteisten rahayksiköiden vaihtaminen suuntaan ja toiseen on helpottunut, ja se tuo uusia haasteita. Rikolliset osaavat taitavasti hyödyntää näitä.
Esimerkiksi perinteisten pankkien rinnalle on tullut niin sanottuja uuspankkeja, eli new banks. Ne tarjoavat Keski-Euroopasta käsin palveluja koko EU-alueelle. Ne eivät edellytä fyysistä asiointia paikan päällä, vaan tilin saa nopeasti auki videoidussa sessiossa. Siellä tilejä pystyy käyttämään kuin mitä tahansa normaaleja pankkitilejä. Niiden osalta viranomaisten tiedonsaanti mahdollisuudet ovat kuitenkin olennaisesti kapeammat.
Ongelma onkin, jos tarkempien tilitietokyselyjen kohteeksi joutuvat ainoastaan ne, jotka hoitavat asiansa tunnollisesti. Rahanpesusäädösten kiertäminen on tehty turhan helpoksi.”
Outi Airaksinen
