KARON PÖRSSI Siili Solutions listautui Helsingin pörssin ylläpitämälle First North -markkinapaikalle miltei päivälleen kymmenen vuotta sitten, 15. lokakuuta 2012. Seuraa kaksiosainen tietokilpakysymys.
1. Kuinka monta yhtiötä on Siili itsensä mukaan luettuna listautunut viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana Helsingin pörssin päälistalle tai First Northiin?
2. Kuinka monen kurssi on tällä hetkellä listautumisannissa tai -myynnissä käytettyä hintaa korkeammalla?
Stop, stop! Älä kurkkaa vielä vastausta!
Kysymystä esittäessäni tiedän vastauksen, mutta jos se olisi esitetty minulle tuosta noin vain, olisin saattanut ehkä arvella, että listautumisia on nähty viitisenkymmentä ja että niistä plussalla on kaksi kolmesta.
Väärin ja pahasti väärin!
Listautumisia on tapahtunut peräti 88 kappaletta.
Vielä suurempi yllätys minulle oli kuitenkin se, että näistä listautumisista peräti 55 on listautumisantihintansa alapuolella. Kyse ei siis ole ensimmäisen kaupankäyntipäivän päätöskurssista vaan siitä hinnasta, jolla osaketta sai ostaa ennen kaupankäynnin alkua.
Tiedot käyvät ilmi Aktia Alexander Corporate Financen laatimasta ja ylläpitämästä laajasta suomalaisia IPO:ja käsittelevästä taulukkokokonaisuudesta, jonka sain käyttööni tätä juttua varten.
Aktia Alexander Corporate Finance on viime vuosien toteutuneiden listautumisten perusteella Dansken jälkeen Suomen kakkonen yhtiöiden tuojana Helsingin pörssiin ja First North -markkinapaikalle. Vuodesta 2015 nykyhetkeen ulottuvalla tarkastelujaksolla se oli pääjärjestäjänä viidessätoista listautumisessa.
88 listautumista koskevassa tarkastelussa ei ole mukana esimerkiksi Asuntosalkun kaltaisia teknisiä listautumisia, joiden yhteydessä ei ole järjestetty osakeantia tai -myyntiä, ei listanvaihtoja, rinnakkaislistautumisia eikä pörssiyhtiöiden jakautumisia.
Tuottoja laskettaessa ei ole otettu huomioon mahdollisia osinkoja tai pääomanpalautuksia. Jos yhtiö on järjestänyt merkintäoikeusannin, sijoittajan on oletettu osallistuvan niihin. Pörssistä pois ostetut yhtiöt on laskettu lunastustarjouksen toteuttamishinnan mukaan.
Kun peräti yli kuusikymmentä prosenttia kymmenen viime vuoden uusista yhtiöistä on listautumishintansa alapuolella, eihän se hyvältä näytä. Täytyy toki muistaa, että listautumisia tuli erityisen paljon viime vuonna, ja osakekurssit ovat yleisesti laskeneet viime vuoden huippulukemista. Erityisesti kasvuun nojaavien yhtiöiden, joita listautujat pääosin ovat, kurssit ovat syöksyneet alaspäin.
Talenom tuottolistan kärjessä
Kaikkein parhaiten listautumishinnastaan nykyhetkeen on tuottanut tilitoimistofirma Talenom, jonka kurssi helmikuussa 2020 tehty split huomioiden on noussut yli 650 prosenttia. Sen lisäksi Talenom on maksanut osinkoja. Tuottohistoriatarkastelussa loppuhetki on viime viikolla, tarkasti ottaen 26.9.2022.
Vielä parempaan tuottoon Talenomilla pääsi, jos sen osaketta osti pörssistä listautumisen jälkeen. Talenom kuuluu siihen listautujien vähemmistöön, jonka kurssi laski ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä.
Tarkastelujakson ensimmäinen listautuja eli Siili Solutions on kuusinkertaistanut kurssinsa kymmenen vuoden aikana, kun huomioon ottaa osakkeen jakamisen kolmeen osaan. Tuottolistan kolmannelle sijalle nousee Suomen Hoivatilat -nimellä listautunut ja Hoivatilat-nimellä pörssistä poistunut kiinteistösijoitus ja -gryndausyhtiö, joka listautui 3,20 eurolla ja lunastettiin 16 eurolla. Vajaan neljän pörssivuoden aikana Hoivatilojen hinta siis viisinkertaistui eli nousi 400 prosenttia.
Yli sadan prosentin kurssinousuun eli listautumisannin hinnan vähintään kaksinkertaistumiseen on yltänyt kuusitoista 88:sta listautujasta. Listautumistuottojen kunniataulu näyttää tältä. Taulukossa on käytetty yhtiöstä sitä nimeä, jolla se listautui. Esimerkiksi Taaleritehdas on sittemmin lyhentynyt Taaleriksi.
| Yhtiö | Tuotto, % |
| Talenom | 657 % |
| Siili Solutions | 498 % |
| Suomen Hoivatilat | 400 % |
| Admicom | 384 % |
| Kotipizza | 360 % |
| Taaleritehdas | 263 % |
| Remedy | 219 % |
| Gofore | 217 % |
| Detection Technology | 215 % |
| Kempower | 189 % |
| Harvia | 181 % |
| OmaSP | 156 % |
| Evli | 137 % |
| Titanium | 115 % |
| DNA | 107 % |
| Musti Group | 101 % |
Lähde: Aktia Alexander Corporate Finance. Tilanne: 26.9.2022.
Laskulistaa hallitsevat kasvutoiveet – ja raksafirma
Supermenestyjien vastapainoksi listautujista löytyy yhtiöitä, joissa rahojaan on voinut polttaa rutkasti. Alle puoleen listautumishinnastaan on painunut kaksikymmentäkaksi yhtiötä eli joka neljäs listautuja.
Kaikkein köpelöimmin on käynyt FIT Biotechiin rahojaan laittaneelle. Kesällä 2015 First North -markkinapaikalle listautuneen tamperelaisen bioteknologiayhtiön kohtalona oli konkurssi.
Kymmenen surkeimman tuoton antanutta listautujaa ovat:
| Yhtiö | Tuotto, % |
| BBS Bioactive Bone Substitutes | -69 % |
| Fellow Finance | -73 % |
| Fifax | -76 % |
| Nightingale Health | -77 % |
| Privanet Group | -81 % |
| Herantis Pharma | -83 % |
| Lifa Air | -84 % |
| Cleantech Invest | -85 % |
| Lehto | -92 % |
| FIT Biotech | -100 % |
Lähde: Aktia Alexander Corporate Finance. Tilanne: 26.9.2022.
Listalla on runsaasti lääketiedettä sivuavia aloittelevia yhtiöitä. Perinteisempiä toimialoja edustavat esimerkiksi modulaarisella rakentamisella itseään markkinoinut Lehto ja kuivan maan altaissa lohia kasvattava Fifax.
Neljänneksi kehnoimman tuoton tuonut Lifa Air ansaitsee huomion siinä mielessä, että sen kurssilasku on ollut poikkeuksellisen nopeaa. Maskivalmistaja sujahti First North -markkinapaikalle kuluvan vuoden huhtikuussa, alle puoli vuotta sitten.
Pääomasijoittaja osaa ajoittaa?
Listautumisanteja tutkittaessa erotellaan usein ne tapaukset, joissa listautuvan yhtiön taustalla on pääomasijoittaja, niistä, joissa pääomasijoittajaa ei ole. Pääomasijoittajilla on tarkoituksena irtaantua yhtiöstä, ja usein ne myyvät osakkeitaan jo listautumisen yhteydessä.
Aktia Alexander Corporate Financen data vahvistaa yleisen epäilyn: pääomasijoittajataustaiset listautumiset ovat tuottaneet kehnommin kuin muut.
88 listautumisesta pääomasijoittajataustaisiksi Aktia Alexander Corporate Finance on luokitellut 43, kun taas muu omistuspohja on ollut 45 listautumisessa.
Pääomasijoittajataustaisista yhtiöistä peräti 33:n kurssi on laskenut listautumishinnastaan, siis useamman kuin kolmen neljästä. Muilla taustoilla pörssiin tuotujen yhtiöiden kohdalla nousijoita ja laskijoita on yhtä paljon.
Pääomasijoittajataustaiset listautumiset ovat tuottaneet keskimäärin 11 prosenttia, kun taas muilla omistajapohjilla keskiarvotuotto on ollut 47 prosenttia.
Hurjimpien tuottojen yhtiöt hilaavat keskiarvotuottoa korkeammalle, joten on hyvä katsoa myös tuottojen mediaania eli tuottojärjestyksessä keskimmäisen listautumisen tuottoa. Pääomasijoittajataustaisissa IPO:issa se on luonnollisesti negatiivinen ja peräti 25 prosenttia miinuksella, kun taas muilla taustoilla lievästi eli viisi prosenttia plussalla.
Vaikka tilastot vihjaavat, että todennäköisyydet eivät ole pääomasijoittajataustaisiin listautumisiin osallistumisen puolella, suoraviivaista toimintaohjetta ei paranne vetää. Pääomasijoitusyhtiöiden listaamista firmoista löytyy kurssinsa moninkertaistajia ja surkimuksista muilla taustoilla listoille tulleita yhtiöitä.
Kurssilasku tappoi IPO-markkinan – mitä seuraavaksi?
Kevään kurssilasku happamoitti listautumismarkkinan. Listautumista harkitsevien yhtiöiden on vaikea myöntää itselleen, että listautumisessa markkina-arvo olisikin ehkä vain puolet siitä, millä hinnalla firman olisi voinut pörssittää viime vuoden lopulla.
Jos listautumista harkitsevan yhtiön omistajat ja johto ei usko investointipankin selvästi madaltunutta näkemystä yhtiönsä arvosta, viimeistään kierros instituutiosijoittajien konttoreissa näyttää heille realismin. Hype on haihtunut. Kun pörssistäkin saa liiketoimintaa siedettävään hintaan, miksi lähteä mukaan listautumiseen?
Listautumisbuumia seuraava krapula on tuttu ja aiemminkin koettu ilmiö.
Siinä missä viime vuoden lopulla pörssiin marssi yhtiöitä, joiden arvo nojaa tulevaisuudenodotusten varaan, sijoittajien muututtua varovaisemmiksi kiinnostus kohdistunee tällä hetkellä vakaasti tulosta ja kassavirtaa tekeviin yhtiöihin. Partneri Anssi Suikkanen Aktia Alexander Corporate Financesta arvioi, että sellaiset yhtiöt kiinnostaisivat tällä hetkellä institutionaalisia sijoittajia, ja siksi ne olisivat potentiaalisia listautumiskandidaatteja.
”Listautuvalla yhtiöllä tulisi olla selvä kilpailuetu, kyvykäs johto, realistinen odotus valuaatiosta ja vahva ankkurisijoittaja”, Suikkanen sanoo.
”Lisäksi olisi suotavaa, että listautumisannin rakenne olisi osakeantipainossa.”
Vuosituhannenvaihteen dotcom-huumaa seurasi monien vuosien kuiva aika. Listautumisia alettiin nähdä runsaammin vasta 2010-luvulla. Näin pitkää taukoa tuskin on tulossa, vaikka talouskehitys heikkenisikin. Listautumismarkkina toimii Suomessa jo aivan toisella tavalla kuin kaksi vuosikymmentä sitten. Monet yhtiöt ovat suunnitelleet listautumisia ja palavat halusta toteuttaa aikeensa, kunhan ovat tyytyväisiä tarjolla olevaan hintaan.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja. Mainituista yhtiöistä hän omistaa Lehtoa.
