veronmaksajat.fi

RAHAT

Liikevaihto satakertaiseksi parissa vuodessa, Betolarin Tuija Kalpala?

Liikevaihto satakertaiseksi parissa vuodessa, Betolarin Tuija Kalpala?
18.12.2024

KARON GRILLI Betolar kertoo pyrkivänsä 50–100 miljoonan euron liikevaihtoon vuoden 2026 lopussa. Vuoden 2026 aikana yhtiö tavoittelee myös liiketoiminnan rahavirran kääntymistä positiiviseksi.

Kuluvan vuoden tammi–syyskuussa Betolar keräsi kasaan 551 000 euron liikevaihdon. Jos pian päättyvä vuoden viimeinen neljännes sujuu alkuvuotta vastaavassa kasvussa, tämän vuoden liikevaihto nousee miljoonan euron tietämille.

Vuoden 2026 loppuun on kaksi vuotta. Siinä ajassa liikevaihto pitäisi 50–100-kertaistaa.

Uskotko siihen, Betolarin toimitusjohtaja Tuija Kalpala?

”Kyllä uskon. Tässä tehdään kovasti töitä koko Betolarin voimin sen eteen, että pääsemme näihin tavoitteisiin”, Tuija Kalpala sanoo Karon Grillissä.

”Olemme tehneet pitkin vuotta strategiatyötä ja fokusoineet strategiaa uudelleen. Työ jatkuu, ja ensi vuoden puolella on tarkoitus täsmentää lukujamme. Kaiken tämän tiedon valossa uskomme tavoitteeseen.”

Siihen nähden, että Betolar tavoittelee kovaa kasvua, äkkiseltään oudolta tuntuu se, että muutama kuukausi sitten yhtiö trimmasi henkilöstömääränsä varsin paljon suhteessa henkilöstönsä kokonaismäärään. Betolar kävi alkukesästä läpi muutosneuvottelut, joiden perusteella 13 työtehtävää Suomessa päättyi. Heinä–syyskuun kvartaalilla Betolarin keskimääräinen henkilöstömäärä oli 44.

Suunta kohti sivuvirtoja

Kun Betolar listautui Helsingin pörssin First North -markkinapaikalle vuoden 2021 lopulla, sijoitustarinan ydin oli Geoprimeksi brändätty sementinkorvike.

Betonin valmistuksessa tarvittava sementti on merkittävä hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja. Geoprime vähentää olennaisesti sementin tarvetta tai poistaa sen kokonaan – ja samalla vähenevät rakentamisen kasvihuonekaasuvaikutukset.

Geoprimessa ei tosin silloinkaan ollut yhdestä tietystä aineesta, jonka kassakaapissa säilytettävää reseptiä Betolar myyisi betoninvalmistajille, vaan reseptiikan kehittämisestä kunkin asiakkaan käytettävissä olevien raaka-aineiden pohjalta. Rahansa Betolar tienaisi lisenssistä ja kemikaalien myynnistä.

Viime vuoden maaliskuussa strategiaa muutettiin, kun maailma ei mennytkään niin kuin fläppitaululle oli piirretty. Esimerkiksi raaka-aineiden saatavuus osoittautui hankalammaksi ja hinnat korkeammiksi kuin oli ounasteltu. Paikoittain – kuten Suomessa – uudisrakentamisen määrä on laskenut jyrkästi.

Betolar oli saanut kohdata monenlaista vastatuulta.

Uuden strategian liiketoiminnallisissa tavoitteissa toistuu kolme kertaa sana ”sivuvirta”, mutta Geoprimea ei mainita kertaakaan, ei myöskään sementtiä tai betonia. Betolar esittäytyy olevansa materiaaliteknologiayritys, jonka missiona on mahdollistaa globaalisti eri toimialojen vihreä siirtymä erityisesti rakennus-, prosessi-, ja energiateollisuudessa.

Betonivalmistajien sijaan Betolar kääntyykin aiempaa enemmän sellaisen teollisuuden puoleen, jonka prosesseissa syntyy sementtiraaka-ainekelpoisia sivuvirtoja.

Jos teollisuuslaitos pääsee eroon sivuvirroista, jotka voivat olla sille taloudellinen rasite, ja niitä voi käyttää korvaamaan sementtiä, hyödyt ovat ilmeiset.

"Jos asiakas säästää miljoonia ja päästöjä vähenee, se on voittajatarina kaikille," Tuija Kalpala sanoo.

Rahassa mitattavista hyödyistä Betolar luonnollisesti haluaa saada osansa.

Kaivosteollisuus kiikarissa

Vaikka virallisessa strategiassaan ja visiossaan Betolar luettelee kohteikseen rakennus-, betoni-, sementti- ja kaivosteollisuuden, Betolarin kiinnostavimmat viimeaikaiset tiedotteet ovat liittyneet kaivosteollisuusasiakkaisiin.

Kaivosteollisuuden merkitystä kuvastaa sekin, että nettisivuillaan Betolar vastaa kysymykseen ”Mitä Betolar tekee?” näin: ”Tarjoamme innovatiivisia ratkaisuja vähähiilisen ja jätteettömän kaivostoiminnan mahdollistamiseksi, sekä vähähiilisen Geoprime-rakennusmateriaalin.”

Maaliskuussa Betolar kertoi lehdistötiedotteella kehittävänsä sementitöntä ruiskubetonia Outokummun Kemin kaivokseen. Tavoitteena on tuottaa viimeistään vuoden 2025 loppuun mennessä vähähiilinen ruiskubetonikoostumus.

Heinäkuussa lehdistötiedotteella kerrottiin yhteistyöstä Norge Mineralerin kanssa ”kestävien kaivosratkaisujen kehittämiseksi” Norjassa. Syyskuussa Betolar solmi Latitude 66:n kanssa aiesopimuksen yhteistyöstä ”kestävän kaivostoiminnan edistämiseksi” Suomessa.

Mahdollisen yhteistyön selvittelyt ovat konsultatiivista hommaa, josta toistaiseksi näyttäisi syntyneen ennemmin menekinedistämismenoa. Jos hankkeet johtavat sivuvirtatonnipohjaisesti laskutettavaan liiketoimintaan, liikevaihtoa voi alkaa syntyä äkisti paljonkin.

Muutama ”jos” tällä matkalla kuitenkin on.

Listautumisaikaisen suoraviivaisen lisenssimyyntibisneksen sijaan eurot on kerättävä tapaus tapaukselta kuhunkin tilanteeseen sopivilla keinoilla. Betolar on siinä vaiheessa, että avoinna vaikuttaisi olevan useampia mahdollisia toimintamalleja. Aika ja kokemukset näyttävät, millaista bisnestä niistä alkaa tulla.

Betoninvalmistajienkin kanssa on projekteja. Vaikka Betolar kertoi jo vuonna 2022 solmineensa useita kaupallisia sopimuksia betoniyhtiöiden kanssa, liikevaihtoa ne eivät ole tähän päivään mennessä onnistuneet juuri kerryttämään.

Rahan poltto loppuu

Betolar keräsi First North -listautumisensa yhteydessä järjestetyllä osakeannilla reilut 30 miljoonaa euroa. Yhtiö on ennättänyt polttaa rahaa sellaista tahtia, että viime kesänä järjestettiin suunnattu anti, jolla haalittiin reilut kaksi miljoonaa euroa lisää.

Akuutin kassakriisin partailla Betolar ei kesällä kuitenkaan keikkunut. Kesäkuun lopussa Betolarilla oli lyhytaikaisia varoja 11 miljoonalla ja velkoja pääomalaina mukaan luettuna yhteensä 7,7 miljoonalla eurolla. Avustuksia ja Ilmastorahaston myöntämää lainaa on nostamatta isot summat.

Liiketoiminnan rahavirrat juoksivat vuoden alkupuoliskon aikana väärään suuntaan 3,6 miljoonan euron edestä, mutta alkukesällä tehtyjen henkilöstövähennysten ja muiden kustannussäästöjen sekä liikevaihdon nousun myötä luvun pitäisi muuttua merkittävästi.

”Emme ole enää rahanpolttomoodissa”, Tuija Kalpala sanoo.

Hänen mukaansa rahojen pitäisi riittää ainakin vuoteen 2027 asti.

”Se on laskettu niin, että yhtään tuloa ei tule. Kyllähän me lähdetään siitä, että tuloa syntyy ja koko ajan kerrytetään kassavirtaa”, Kalpala lisää. ”Mutta jos jostain syystä ei tulisikaan rahaa, kassa riittää tästä monta vuotta eteenpäin.”

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut grillinpitäjä.

Karon Grilli -haastattelu on tehty yhteistyössä Betolarin kanssa. Yhtiö maksaa osallistumisesta ohjelmaan mutta ei vaikuta siinä esitettyihin kysymyksiin.

Rahat, verot, työ & eläke, koti