KARON GRILLI Koskisen Oyj tavoittelee tilivuodelta 2027 puolen miljardin euron liikevaihtoa. Viime vuonna liikevaihtoa kertyi 270 miljoonaa, joten firman pitäisi lähes kaksinkertaistaa kokonsa muutamassa vuodessa.
Sahaliiketoiminta heittelehtii rakentamisen syklien mukana, ja kunhan nykyisestä alhosta päästään, kasvua pitäisi kaiken järjen mukaan tulla kuin itsestään, jos markkinaosuuksia ei menetetä pahasti. Suotuisan suhdanteen tuoma myötätuuli ei silti riitä nostamaan liikevaihtoa lähellekään tavoiteltua tasoa.
Yritysostoja siis tarvitaan, ja niitä Koskisen Oyj on etsinyt viimeistään listautumisestaan asti. Yhtiö listautui Helsingin pörssiin puolisentoista vuotta sitten.
Yksi listautumisen syistä oli vapaasti vaihdettavan osakkeen ja markkinahinnan saaminen. Koskisen Oyj:llä on nyt sekä kassassa rahaa että maksuvälinekelpoinen noteerattu osake. Sahateollisuus on rakentamisen suhdanteen vuoksi ahdingossa, mikä tarkoittaa tietysti sitä, että mahdollisten ostokohteiden hinnat voivat olla houkuttelevalla tasolla.
Halu, mahdollisuus ja paikka ostaa ovat olemassa. Millaisia kohteita etsitte, Koskisen Oyj:n toimitusjohtaja Jukka Pahta?
”Sellaisia kohteita, joissa meidän sydän vahvistuu entisestään”, Pahta vastaa Karon Grillissä.
Hän pyörittelee lisää mahdollista yritysostokohdetta: ”Lähellä sahateollisuutta ja puunhankintaa ja integroitavissa meidän toimintaamme.”
Karon Grilli -haastattelu on tehty yhteistyössä Koskisen Oyj:n kanssa. Yhtiö maksaa osallistumisesta ohjelmaan, mutta ei vaikuta siinä esitettyihin kysymyksiin.
Sydämessä saha
Koskisen Oyj:n liiketoiminta jakautuu kahteen osaan, sahateollisuuteen ja levyteollisuuteen. Jukka Pahta kutsuu sahateollisuutta yhtiön sydämeksi.
”Se on se, joka pumppaa ja pitää materiaalivirran virkeänä. Kun menemme metsään, saamme hankittua puuta. Puuvirran mukana tulee sekä havupuuta että koivupuuta levyteollisuuteen.”
Yhtiön toinen osa, levyteollisuus, tarkoittaa lähinnä koivuvaneria ja lastulevyä. Koskisen Oyj:n levyteollisuuden tuotteista suuri osa menee ajoneuvoteollisuuteen ja logistiikkaan.
”Siellä kysynnän ajuri on yleinen taloudellinen aktiivisuus”, Pahta sanoo.
Viime vuonna sahateollisuuden liikevaihdon laskun myötä levyteollisuus oli liikevaihdoltaan alueista suurempi, ja tulosmielessä selvästi enemmän suurempi.
Sahateollisuuskin onnistui kuitenkin tekemään viime vuonna positiivisen käyttökatteen. Se on hyvä saavutus siihen nähden, että samaan aikaan rakentaminen on tehnyt neliraajajarrutuksen ja raaka-aineen eli raakapuun hinta on noussut. Yleensä tällaisessa tilanteessa sahat joko palavat tai menevät konkurssiin.
Grillissä Jukka Pahta nostaa esiin seikkoja, jotka ovat mahdollistaneet sahapuolen suhteellisen hyvän menestyksen. Yksi niistä on asiakasräätälöinti.
Investointi huippusuhdanteessa
Kun Koskisen Oyj listautui, sillä oli rakenteilla uusi sahalaitos Kärkölän Järvelään. Saha käynnistyi viime vuoden heinäkuussa.
Malliesimerkki siitä, että investoidaan huippusuhdanteessa ja tuotanto valmistuu laskusuhdanteessa?
Jukka Pahta ei niele väitettä purematta.
Hän muistuttaa, että sahainvestointia valmisteltiin pitkään. Tarjoukset oli saatu aikana, jolloin sykli ei vielä ollut kaikkein kuumimmillaan.
”Pystyimme tekemään ison osan hankinnoista ennen korkeasuhdannetta olleilla hinnoilla. Saimme investoinnin tehtyä aika kilpailukykyiseen hintaan.”
Hän muistuttaa myös, että laitoksen elinkaaren kannattavuuden kannalta ratkaisevaa ei ole se, valmistuuko saha heti korkeasuhdanteeseen vai hiljaisempaan suhdannevaiheeseen.
”Se harmittaisi, jos olisimme sahan ylösajovaiheessa kaikkein kuumimmassa syklissä emmekä saisi ulos sitä määrää tuotantoa kuin haluaisimme.”
Koivuvaneri poikkeustilanteessa
Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja siitä seuranneet pakotteet panivat Euroopan koivuvanerimarkkinan täysin uuteen tilanteeseen.
”Venäjä vastasi 60 prosentista Euroopan koivuvaneritarjonnasta. Aluksi se [venäläisen koivuvanerin poistuminen markkinoilta] oli sokki meidän asiakkaillemme. Tuimme strategisia asiakkaitamme. Se antoi meille myös mahdollisuuden optimoida tuote- ja asiakasportfoliotamme”, Jukka Pahta kertoo.
On selvää, että koivuvanerissa vallitsee myyjän markkinat, mikä nostaa Koskisen Oyj:n levyteollisuuden kannattavuutta.
Vanerin valmistamiseen tarvittavasta järeästä koivusta on pula. Viilukoivun rajoitettu saatavuus painaa Koskisen Oyj:tä, mutta osaltaan myös suitsii kilpailijoiden halua investoida koivuvanerituotantoon, joten tilanne saattaa säilyä Koskisen Oyj:n kannalta edullisena. Asiakkaat saattavat kuitenkin etsiä koivuvanerille vaihtoehtoisia tuotteita.
Grillissä Jukka Pahta kertoo myös, mitä tekee Koskisen Oyj:n levyteollisuuteen kuuluva puolalainen Kore-yksikkö.
Miksi kukaan kiinnostuisi Euroopasta?
Grillin Marinadi-osiossa käsittelyssä on Eurooppa. Euroopan osakemarkkinat ovat pärjänneet selvästi huonommin kuin Yhdysvaltain markkinat. Mennyt huonous ei ole tae tulevasta, mutta miksi ihmeessä osakesijoittajan kannattaisi kiinnostua vanhasta mantereesta?
S-pankin osakesijoituksista vastaava johtaja Seppo Kurki-Suonio nostaa esiin kolme syytä.
"Eurooppalaiset yhtiöt ovat hyvässä asemassa vihreässä siirtymässä, uusiutuvan energian rakentamisessa ja energiatehokkuudessa. Siellä on globaaleja markkinajohtajia", hän aloittaa.
Toinen tekijä ovat arvostuserot: yhdysvaltalaiset osakkeet ovat kalliimpia kuin eurooppalaiset, eikä pelkästään Yhdysvaltain vahvan teknologiasektorin vuoksi, vaan myös samankaltaiset yhtiöt ovat Euroopassa halvempia kuin Yhdysvalloissa.
"Arvostuseron pitäisi kaventua", Kurki-Suonio uskoo.
Kolmanneksi hän nostaa makrotalouden. Eurooppalaiset yhtiöt eivät ole niin kasvupainotteisia kuin yhdysvaltalaiset, joten diskonttokoron nousu ei iske eurooppalaisiin yhtiöihin yhtä paljon kuin kasvupainotteisiin yhdysvaltalaisiin yhtiöihin.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut grillinpitäjä.
Karon Grilli -haastattelu on tehty yhteistyössä Koskisen Oyj:n kanssa. Yhtiö maksaa osallistumisesta ohjelmaan, mutta ei vaikuta siinä esitettyihin kysymyksiin. Ohjelmaan sisältyvä Marinadi-osio on tehty yhteistyössä S-pankin kanssa.