Lohkoketjuja hyödyntävissä verkoissa voi käydä tulevaisuudessa kauppaa listaamattomien yhtiöiden osakkeilla tai ostaa vaikka osuuden elokuvateatterista.
Verkkoon aukeaa ensi vuonna useampia lohkoketjuja hyödyntäviä kauppapaikkoja. Niissä omistuksia on niin sanotusti tokenisoitu, eli omistuksista on tehty lohkoketjussa sijaitsevia digitaalisia arvopapereita, tokeneita.
Ensimmäisessä vaiheessa liikkeelle ovat lähteneet Asiakastieto, Nordea, OP Ryhmä, Privanet ja Tieto, jotka ovat yhdessä digitalisoineet listaamattomien osakkeiden kaupankäyntiä lohkoketjujen avulla. Tarkoitus on, että tulevaisuudessa myös muut palveluntarjoajat voivat rakentaa tämän verkon päälle omia kauppapaikkojaan.
”Ideana on, että listaamattomien yhtiöiden osakkeiden myyjä ja ostaja voivat käyttää eri palveluita, mutta silti käydä kauppaa samoilla osakkeilla. Tämä avaa markkinaa useammille kilpailijoille. Rakennamme asiakkaiden näkökulmasta yhden luukun periaatteella toimivia palveluita”, lohkoketjuteknologioista vastaava liiketoimintajohtaja Markus Hautala Tiedosta kertoo.
Hautalan mukaan verkko tarjoaa etuja ja mahdollisuuksia niin yrityksille, sijoittajille, viranomaisille kuin rahoituspalvelujen tarjoajille. Käytännössä verkko toimii digitaalisena alustana listaamattomien osakkeiden osake- ja osakasrekisterin hallinnassa, uusien osakkeiden liikkeellelaskussa sekä osakkeiden jälkimarkkinakaupassa ostajan ja myyjän välillä.
Vaikka verkko hyödyntää lohkoketjuteknologiaa, se ei ole anonyymi verkko, jollaisia käytetään esimerkiksi bitcoinien kaupankäynnissä, vaan ns. konsortioverkko, johon pääsevät liittymään vain sopimuksen solmineet palveluntarjoajat.
Verottaja kytkeytynyt verkkoon
Perustajaosapuolten lisäksi uuteen verkkoon kytkeytyy muun muassa Verohallinto, joka saa verkon kautta reaaliaikaisesti tiedot listaamattomien yhtiöiden osakkeilla tehdyistä kaupoista ja osakeomistuksista. Näin ollen myyjien ja ostajien ei tarvitse enää tulevaisuudessa erikseen ilmoittaa tekemistään kaupoista verottajalle.
Uutta verkkoa on tarkoitus pilotoida ensi vuonna. Sitä varten verkolle haetaan koekäyttäjiä, listaamattomia yrityksiä ja enkelisijoittajia. Markus Hautala näkee, että verkko parantaa nykytilannetta merkittävästi.
”Tänä päivänä listaamattomien osakkeiden ostaminen ja myyminen ovat hyvin pitkälle manuaalista toimintaa, eikä osakekauppaa ole millään lailla sähköistetty. Ongelmana on myös se, ettei tällä hetkellä ole olemassa kattavaa verkkoa, eikä toisiinsa kytkeytyneitä markkinapaikkoja. Sen takia omistusluokalta puuttuu likviditeetti”, Hautala kuvaa.
Hän pitää osakkeenomistajien kannalta ongelmallisena sitä, ettei listaamattomilla osakkeilla ole toimivaa jälkimarkkinaa.
”Osakkeista saa paljon pienemmän hinnan, jos osakkeilla ei ole näkyvyyttä, eikä tiedetä, kuka niitä haluaa ostaa ja myydä. Esimerkiksi startup-yritysten työntekijöille olisi etua, jos he saisivat käyvän hinnan, mikäli he haluavat luopua omistuksistaan”, Hautala kuvaa.
Toiminta vaatii viranomaislupia
Toinen pitkällä oleva lohkoketjua hyödyntävä digitaalinen kauppapaikka on Stoxchange.io, jonka toiminnan aloitus vaatii arvopaperilainsäädännön mukaista toimilupaa.
”Saksassa lainsäädäntö on jo pidemmällä. Heillä osakepohjaiset tokenit ovat jo kirjoitettu lainsäädäntöön. Suomessa viranomainen tapauskohtaisesti päättää, mitä tehdään”, sanoo Stoxchangen yksi perustajista Janne Lohvansuu.
Teknisesti palvelu pohjautuu olemassa olevaan Ethereum-lohkoketjuun, johon perustuen maailmassa on tehty jo paljonkin tokenien jakoa.
Stoxchangen on tarkoitus polkaista palvelunsa käyntiin järjestämällä digitaalisten arvopapereiden liikkeellelaskuja, eli niin kutsuttuja security token offerings (STO). Jo nyt käynnissä on Stoxchangen oma security token offering, jolla se hakee rahoitusta toimintansa pyörittämiseen.
Lohvansuu haluaa tehdä selvän pesäeron paljon parjattuihin ICOihin (initial coin offerings), joiden avulla yritykset ovat viime vuosina keränneet järjestämissään anneissa kryptovaluuttaa.
”Meillä omistusten taustalla on aina jokin oikea omaisuus tai arvopaperi. Token toimii osoituksena siitä, että henkilö omistaa yrityksen osakkeen. Siitä tulee sana security token. ICOissa kerättiin rahaa aika paljon vain lupauksilla, että joskus tehdään jotain. Me tokenisoidaan oikeiden yritysten oikeaa liiketoimintaa.”
Tokenit voivat olla pieniä fragmentteja
Isojen yritysten yksittäisten osakkeiden arvo voi olla hyvinkin korkea, mutta tokenien maailmassa omistukset voidaan jakaa hyvinkin pieniin fragmentteihin, jolloin yrityksen osakkeesta voi omistaa vaikkapa vain kymmenestuhannesosan.
Lohkoketjuissa omistus nojaa älysopimuksiin. Esimerkiksi osinkojen jako omistusten kesken sujuu automaattisesti. Myös kaupankäynnin odotetaan nopeutuvan. Toiveissa on myös parempi likviditeetti, eli se, että listaamattomienkin yhtiöiden osakkeille löytyy nykyistä helpommin myyjiä ja ostajia globaalilla markkinalla.
Lohvansuu korostaa, että mikä tahansa fyysinen omistus voidaan muuttaa tokeneiksi. Voi olla, että tulevaisuudessa voi ostaa tokeneilla osuuksia paitsi listaamattomista yrityksistä, myös vaikkapa urheiluseuroista, elokuvateattereista, bussinpenkkejä tai luokkahuoneen tuoleja.
Entä miten piensijoittaja pääsee mukaan ilmiöön, jota Lohvansuu kutsuu finanssialan vallankumoukseksi?
”Et tarvitse bitcoineija, sillä kaikki hoituu myös perinteisillä euroilla. Toki, aivan kuten kryptovaluutoilla, myös tässä tarvitaan digitaalinen lompakko. Meidän tehtävä on tehdä tästä niin helppoa, että kuka tahansa pääsee mukaan demokraattiseen sijoittamiseen pienilläkin summilla”, Lohvansuu sanoo.
Outi Airaksinen
