Luonnon monimuotoisuus on seuraava iso juttu myös sijoittajille. ”Siitä ei ole epäilyksen häivää”, sanoo CPR Investin johtaja Vafa Ahmadi. CPR Invest on teemasijoittamisen eurooppalainen jättiläinen. Sen rahastovalikoimissa on muun muassa myös yhteiskunnallisen muutoksen ja tasa-arvon edistämiseen tähtäävä sijoitusrahasto.
Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus on maapallolle kohtalonkysymys, eikä sen taloudellista merkitystä voi yliarvioida.
Yksi haasteista on, että monimuotoisuus on paikallista – toisin kuin ilmastonmuutos.
”Jos vaikkapa Helsinkiin rakennetaan uusi moottoritie, sen aiheuttamaa paikallista luontokatoa ei voi kompensoida, vaikka istuttaisi kuinka paljon puita Pariisin ulkopuolelle”, sanoo CPR Investin temaattisesta sijoittamisesta vastaava johtaja Vafa Ahmadi.
Kehitystä on jarruttanut myös se, että luonnon monimuotoisuutta ja sille aiheutettua vahinkoja on ollut vaikea mitata. Vielä hankalampaa on ollut osoittaa, minkä verran yksittäisen yrityksen luontoa vahingoittaa.
Muutoksen merkkejä on kuitenkin näkyvissä.
Maa-alueiden luontokatoa osataan jo mitata ainakin karkealla tarkkuudella, mutta vesialueiden mittari on vielä työn alla. Lisäksi YK:n luontokokouksessa viime joulukuussa liki 200 maata sitoutui suojelemaan vähintään 30 prosenttia maapallon maa-, sisävesi-, rannikko- ja merialueista vuosikymmenen loppuun mennessä.
Luvassa hurjaa nousua ja laskua
Temaattinen sijoittaja näkee tässä yhteiskunnallisen murroksen, joka ennen pitkää murjoo talouden rakenteita uuteen uskoon eli luo megatrendin.
CPR Invest on näköalapaikalla, koska se on temaattisessa sijoittamisessa eurooppalainen jättiläinen. Sen temaattisissa rahastoissa on varoja yhteensä noin 20 miljardia euroa, josta karkeasti kolme neljännestä on yksityishenkilöiden säästöjä.
Yhtiön omistaa ranskalainen varainhoitojätti Amundi, joka vastuulla on kaiken kaikkiaan 1 904 miljardin euron varallisuus. Asiakkaita sillä on noin sata miljoonaa.
Varainhoitajan muskelit eivät kuitenkaan muuta sitä, että temaattinen sijoittaminen vaatii sijoittajalta tavallista enemmän riskinsietokykyä. Esimerkiksi viime vuonna parhaita tuotontuojia olivat energiasiirtymään keskittyvät rahastot, jotka ylsivät keskimäärin yli 40 prosentin tuottoon.
Energiasiirtymä viittaa loikkaan fossiilisista polttoaineista uusiutuvan energian käyttöön.
Vastapainoksi finanssiteknologian voittokulkuun keskittyneiden rahastojen tuotot putosivat keskimäärin 20 prosenttia miinukselle. Tiedot ilmenevät sijoitustiedon tuottaja Morningstarin tilastoista.
Luupin alla yhtiöt ja niiden kotimaat
CPR:n Social Impact -rahasto kuuluu temaattisten rahastojen pieneen vähemmistöön, koska sen fokus on yhteiskunnallisessa muutoksessa ja tasa-arvossa. Toisin sanoen sen luupin alla ovat yritysten palkitsemiseen, koulutukseen, diversiteettiin, terveydenhoitoon ja verotukseen liittyvät käytännöt.
Rahaston tavoitteena on sijoittaa yrityksiin, jotka toiminnallaan edistävät yhteiskunnallista tasa-arvoa.
Lähtökohtana on, että sijoituskohteen pitää olla tasa-arvokysymyksissä vähintään samalla tasolla kuin sen kotimaan. Toisin sanoen vaatimukset sijoituskohteille ovat sitä tiukemmat, mitä ryhdikkäämmin niiden kotimaat edellä mainituilla osa-alueilla toimivat.
”Esimerkiksi suomalaiset, ruotsalaiset ja norjalaiset yritykset ovat yleisesti ottaen tietoisempia toimintansa yhteiskunnallisista vaikutuksista kuin monien muiden maiden yritykset”, Ahmadi perustelee.
Potentiaalisten sijoituskohteiden joukosta eli MSCI World -indeksin yrityksistä CPR karsii alkajaisiksi puolet eli ne, jotka pärjäävät kokonaisuutena ottaen heikoimmin. Seuraavaksi pudotetaan yritykset, jotka kuuluvat jollain osa-alueella heikoimpaan kymmenykseen. Toisin sanoen rahasto ei sijoita yrityksiin, jotka ovat jollakin osa-alueella umpisurkeita.
CPR ei kuitenkaan edellytä, että yhtiöt ryhtyvät hyväntekijöiksi. Se ei esimerkiksi paheksu verosuunnittelua, mutta aggressiivinen verojen välttely ei käy laatuun. ”Laskemme, minkä verran veroja yritys on maksanut, ja vertaamme tulosta toimialan keskiarvoon sekä yritysten kotimaiden verotuskäytäntöihin”, Ahmadi sanoo.
Rahaston raportoinnista ilmenee, että se on alkuvuonna pudottanut salkustaan Googlen, Applen, Metan ja Facebookin salkustaan. Syynä olivat niiden verotukseen liittyvät toimet.
Eurooppalainen viisikko erottuu edukseen
Rahaston onnistumista tasa-arvon edistämisessä mitataan vertaamalla sen salkkuyhtiöiden toimitusjohtajien palkkoja näiden yhtiöiden työntekijöiden keskipalkkoihin. Tavoitteena on, että salkkuyhtiöiden palkkahaitari on keskimäärin kapeampi kuin vertailuindeksin yhtiöiden.
CPR:n laskelmien mukaan itävaltalaiset, norjalaiset, ruotsalaiset ja suomalaiset yritykset erottuvat palkkavertailussa edukseen. Yksi osoitus tästä on, että näissä maissa palkkahaitarit ovat kapeampia. Näiden maiden pörssiyhtiöissä on esimerkiksi toimitusjohtajia, joiden palkka oli 30 kertaa niin suuri kuin yhtiöiden työntekijöiden keskipalkka. Yhdysvalloissa kerroin voi olla esimerkiksi 350.
Social Impact -rahaston ylivoimaisesti suurin sijoituskohde oli kuitenkin maaliskuun lopulla Microsoft, johon se oli sijoittanut 6,4 prosenttia varoistaan. Vuonna 2021 yhtiön toimitusjohtaja Satya Natellan tienestit olivat 289 kertaa suuremmat kuin yhtiön työntekijöiden keskipalkka.
S&P 500 -indeksin yritysten keskiarvo oli tuolloin 324. Piikkipaikalla oli Amazon, jonka kerroin oli 6 474. Tiedot ilmenevät yhdysvaltalaisten ammattiyhdistysten kokoamasta tietokannasta (aflcio.org).
Helsingin Sanomat julkaisi hiljattain (HS 19.4.2023) selvityksen Suomen käytännöistä. Sen mukaan pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien palkat olivat viime vuonna keskimäärin 41 kertaa niin suuria kuin yrityksen työntekijän keskipalkka. Luku nousi 52:een, kun tarkastelu rajattiin 20:een markkina-arvoltaan suurimpaan pörssiyhtiöön.
Yrityskohtaiset erot ovat kuitenkin huomattavia. Esimerkiksi Metsä Groupissa ja UPM:ssä kertoimet nousevat yli sadan. Peruspalkan lisäksi laskennassa olivat mukana bonukset, osakesidonnaiset palkkiot ja lisäeläkemaksut. Lehden selvityksessä oli 38 pörssiyhtiötä.
Helena Ranta-aho
