KARON PÖRSSI ahankeräysyhtiöt eli SPACit ovat kummallinen sijoitusilmiö. Ne ovat härveleitä, joiden ei pitäisi toimia, jos asiaa tarkastelee yksinkertaisesti taulukkolaskentaohjelman avulla. Siitä huolimatta SPACeista tuli nollakorkobuumissa suorastaan hittituotteita.
SPAC (special-purpose acquisition company) on yritysostoon tarkoitettu yhtiö, joka kerää markkinoilta rahaa fuusioituakseen sitten jonkin listaamattoman yhtiön kanssa.
Fuusion myötä listaamaton yhtiö saa käyttöönsä SPACin keräämät rahat ja pääsee pikatietä pörssiin. SPAC-yhtiön omistajista tulee uuden yhtiön omistajia.
Kuumimman huuman aikaan Yhdysvalloissa SPACit ohittivat suosiossaan jopa perinteiset pörssilistautumiset. Kävi niin kuin huumissa tilanteissa usein käy: tulokset ovat olleet sijoittajien kannalta tuhoisia. SPAC-yhtiön kautta listautuneiden firmojen kurssikehitystä mittaava indeksi romahti vuonna 2022 peräti 75 prosenttia. Jo vuonna 2021 indeksistä oli pyyhkiytynyt pois lähes puolet.
Suomessa ei koettu varsinaista SPAC-maniaa, vaikka Helsingin pörssiin saatiin kaksi SPACia. Niistä kumpikaan ei ole kääntynyt jättipotiksi, mutta kummallekin on käynyt ihan hyvin.
Virala SPAC eli VAC, löysi pian listautumisensa jälkeen kohteekseen Purmon. Purmon poistuessa pörssistä lunastustarjouksen myötä VAC on tehnyt tehtävänsä lopullisesti ja siihen sijoittaneet voivat ynnäillä sijoituksensa tuoton.
Lifeline SPAC puolestaan on yhdistymässä Canatuun. Yhdistymisen viimeistelee 23. elokuuta pidettävä ylimääräinen yhtiökokous.
Varmaa vain kulut
SPAC-yhtiöön sijoittaminen on rahan laittamista suljettuun laatikkoon. Sitten vain toivotaan, että laatikosta vastaavat hoitavat kassalaatikkoa hyvin. Rahaa automaattiin työntäessään sijoittaja ei tiedä, millaiseen liiketoimintaan hän tulee sijoittaneeksi – jos edes minkäänlaiseen.
Ei nimittäin ole lainkaan sanottua, että SPAC-yhtiön johto löytäisi sopivan kohdeyhtiön, joka olisi kiinnostunut SPACin tarjoamasta rahasta, helposta pörssitiestä ja valmiista omistajakunnasta niin paljon, että se olisi valmis suostumaan sellaiseen vaihtosuhteeseen eli kauppahintaan, joka on SPACin hallitsijoiden ja osakkeenomistajien kannalta järkevä.
Jos kohdetta ei löydy, peli puhalletaan poikki ja rahat palautetaan sijoittajille. Tällaiseen ratkaisuun päätyi esimerkiksi ruotsalainen Creaspac, joka listautui samoihin aikoihin Virala SPACin kanssa kesäkuussa 2021. Creaspac ei onnistunut löytämään sijoituskohdetta itselleen asettamansa 36 kuukauden aikarajan sisällä.
Creaspacin osake maksoi kesän 2021 listautumisannissa 100 Ruotsin kruunua kappaleelta. Heinäkuussa 2024 pidetyssä ylimääräisessä yhtiökokouksessa omistajille päätettiin palauttaa jokaista osaketta vastaan 98,80 kruunua. Lisää on vielä tulossa myöhemmin ehkä 3–4 kruunun verran, kunhan yhtiö saadaan lopullisesti pakettiin.
Creaspacin osaketta IPO:ssa ostanut saanee siten niukin naukin nimellispääomansa takaisin. Tämä selittyy sillä, että Creaspac sai keräämilleen rahoille korkoa, jonka avulla se pystyi maksamaan kulunsa, ja vähän jäi ylikin.
VAC-sijoittajalle 6 prosenttia vuodessa
Virala SPACista eli VACista tuli Purmo hämmästyttävän pian listautumisen jälkeen. Suuri osa VACin kautta mukaan lähteneistä sijoittajista pysytteli Purmon omistajina, vaikka yhtiön luonne muuttui täysin sijoituskohdetta etsivästä SPACista sisäilmaratkaisuja toimittavaksi yhtiöksi.
Purmo palautti omistajilleen vuonna 2022 pääomaa 0,36 euroa ja vuonna 2023 samoin 0,36 euroa jokaiselle C-osakkeelle. Tänä vuonna ennen Apollon ja Rettigin lunastustarjouksen toteutumista pääomaa ennätettiin palauttaa 0,18 euroa per C-osake. Pääomanpalautuksia Purmon pörssitaipaleen aikana kertyi siten yhteensä 0,90 euroa C-osaketta kohden.
Apollon ja Rettigin konsortio maksaa lunastuksessa yhdestä Purmon C-osakkeesta 11,06 euroa. VACia listautumisessa 10 eurolla merkinnyt ja omistuksensa pitänyt saa reilun kolmen vuoden sijoituksesta yhteensä 11,96 euroa eli 1,96 euron tuoton osaketta kohden.
Vajaan 20 prosentin kokonaistuotto reilun kolmen vuoden sijoitusaikana tarkoittaa suunnilleen kuuden prosentin keskimääräistä vuosituottoa. Se on ihan kelpo tuotto, etenkin kun ottaa huomioon yleisen markkinakehityksen Helsingin pörssissä. Samana aikana Helsingin pörssin yleisindeksi on laskenut osingot huomioon ottaen yli kymmenen prosenttia.
Virala SPACin kymmenen euron listautumishinta oli ankkuri sille hinnalle, jolla Apollo ja Rettig huhtikuussa tarjoutuivat lunastamaan Purmon pörssistä. Tuo hinta oli 9,91 euroa eli kevään pääomanpalautus huomioituna tasan kymmenen euroa.
Jo tuolloisessa tarjouksessa silmään pisti se, että konsortion Rettigille maksama hinta Purmon osakkeista olisi ollut 8,91 euroa eli euron vähemmän kuin muille osakkeenomistajille.
Vaikuttaa siltä, että VACin kautta Purmoon tulleet vahvat vähemmistöomistajat ovat halunneet vähintään nimellissijoituksensa pois – ja matkan varrella maksetut pääomanpalautukset jonkinmoisena korkotuottona siihen päälle –, mutta neuvotteluissa pääomasijoitusyhtiö Apollo ei suostunut nostamaan Purmon arvostusta, joten Rettigin oli tingittävä omasta osuudestaan, jotta kauppa saatiin maaliin.
Haierin kilpaileva tarjous muutti Apollon ja Rettigin konsortion maksamaa kokonaishintaa, mutta kahden hinnan järjestelmä pysyi.
Syväteknologia nosti Lifeline SPACin plussalle
Lifeline SPACia uhkasi jo ruotsalaisen Creaspacin kohtalo, sillä sopivaa kohdeyhtiötä ei tuntunut löytyvän. Yhtiö oli lupaillut, että diiliin päästäisiin 24 kuukauden kuluessa listautumisesta.
Kello kävi, Mäntyrantaa ei näkynyt.
Viime vuoden kesällä, kun 24 kuukauden määräaika häämötti, yhtiö pyysi osakkeenomistajiltaan lupaa lisävuodelle. Tämän vuoden heinäkuun alussa Lifeline SPAC pääsi viimein tiedottamaan yhdistymisestä Canatun kanssa.
Lifeline SPACin tiedotteen mukana ”Canatu on syväteknologiayhtiö, jolla on laajaa kasvupotentiaalia hiilinanoputkisovellusten teknologia-alustana”. Koska yhdistyminen on käytännössä taputeltu, jo nyt Lifeline SPACin osakkeen hinnan pitäisi määräytyä syväteknologian perusteella.
Yhdistymistiedotteen myötä Lifeline SPACin osakkeen hinta pompsahtikin kymmenen euron tienoista 11–12 euron välille, josta viime viikon kurssishokki laski sen 11 euron pintaan.
Jos Lifeline SPACiin listautumisessa mukaan lähtenyt myy osakkeensa nyt, hänen vajaan kolmen vuoden tuotokseen tulee kymmenisen prosenttia eli kolmisen prosenttia vuodessa. Sekin peittoaa kevyesti paitsi miinusta tuoneen Helsingin pörssin yleisindeksin myös esimerkiksi kolmen kuukauden euriborin vastaavalla jaksolla antaman tuoton.
Spacien toinen kierros?
Purmon lunastuksen myötä Virala SPACiin sijoittaneet ja Purmon kyydissä pysyneet saavat rahansa takaisin. Nuo rahat epäilemättä etsivät uutta sijoituskohdetta. Samoin Lifeline SPACin muuttuminen Canatuksi antaa spac-sijoittajille luontevan paikan irtautua sijoituksesta.
Markkinoille saattaa siten ilmaantua sata miljoonaa euroa spac-sijoitusmuodosta kiinnostunutta pääomaa. Onko Suomen spac-maakareilla suunnitelmissa uudelle rundille lähteminen ja toisen spac-yhtiön listaaminen?
Miten on, Lifelinen Timo Ahopelto?
”Vastaukseni kuulostaa ehkä virkamiesmäiseltä, mutta on totta: hoidetaan Canatun asia ensin kunnolla alkuun, ja katsotaan sitten, onko Lifeline SPAC II:n aika.”
Miten on, Viralan Alexander Ehrnrooth?
”Ehkä on ehkä ei, se on fifty–sixty-tilanne. Nähtävästi Suomen markkinoilla yhdessä tekeminen ja pääomien kerääminen yhteen niin, että voi tehdä jotain merkityksellistä, on toimiva konsepti. Kyllä me vakavasti harkitsemme asiaa, koska Suomi ja Suomen pörssi kaipaavat hyviä uutisia ja suomalaiset yhtiöt kasvupääomia. Jos VAC1:n omistajat laittaisivat puolet saamistaan pääomistaan kiinni uuteen VAC2, niin kyllä me lähdemme silloin varmaan taas viisaampina hakemaan kaikille omistajille tuottoja ja suomalaiselle tai suomalaisille yhtiölle kasvupääomaa.”
Kuulemani mukaan olisit Purmon myyntineuvotteluissa vaatinut, että Virala SPACin kautta yhtiöön tulleet pääsevät vähintään omilleen, minkä vuoksi Rettig joutui tyytymään matalampaan hintaan. Oletko yhä väleissä Tomas von Rettigin kanssa?
”Erittäin hyvissä väleissä Tomaksen kanssa, miksi ei? Teimme hänen ja Matts Rosenbergin kanssa melkein päivittäin töitä edellisten vuosien aikana! Huhuja en kommentoi, mutta niin kuin Karon Grillissäkin totesin käsi sydämellä, olemme ’business first’ ja aina kaikkien osakkeenomistajien puolella.”
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut grillinpitäjä. Hän omistaa sekä Purmoa että Lifeline SPACia.
