Pankkitiliin liitetty debit-kortti on säilyttänyt suosionsa, ja se on tavallisin tapa maksaa päivittäistavaraostokset 73 prosentilla, kertoo Finanssiala ry:n Maksutavat-tutkimus. Kakkosena on luotto- eli credit-kortti, jota käyttää 11 prosenttia vastaajista.
Mobiilimaksaminen ohitti vuonna 2022 suosiossa ensimmäistä kertaa käteisen. Mobiilisovellus on tavallisin maksutapa seitsemällä prosentilla vastaajista. Vuonna 2021 näin sanoi vain prosentti vastaajista.
Käteistä 15–79-vuotiaat käyttävät yhä vähemmän. Vielä edellisessä kyselyssä käteinen oli päivittäisostosten tavallisin maksutapa yhdeksällä prosentilla. Nyt määrä on kutistunut kuuteen prosenttiin.
Vastaajista 17 prosenttia ei juuri koskaan nosta käteistä.
Vastaajista 35 prosenttia ei usko käteisen käytön loppuvan Suomesta koskaan. Neljä prosenttia uskoo käteisen käytön loppuvan seuraavan viiden vuoden aikana, 21 prosenttia seuraavan kymmenen vuoden aikana ja 40 prosenttia seuraavan 20 vuoden aikana.
Yli puolet kyselyyn vastanneista haluaa ostoksistaan sähköisen kuitin. Vuoden 2021 kyselyssä näin vastasi 37 prosenttia ja sitä edellisessä 27 prosenttia.
Tutkimuksessa kysyttiin ensimmäistä kertaa myös 12–14-vuotiaiden nuorten maksutottumuksia. Nuorista puolet kertoo maksavansa useimmiten debit-kortilla ja 46 prosenttia käteisellä.
Debit-kortin käyttö on keskimääräistä yleisempää tyttöjen keskuudessa (59 %) ja käteisen käyttö poikien keskuudessa (54 %).
Lähimaksuraja on sopiva
Vastaajista 97 prosentilla on kortissaan lähimaksuominaisuus ja 95 prosenttia myös käyttää sitä. Luku on samankaltainen myös nuorilla: maksukortin omaavista 12–14-vuotiaista 89 prosenttia on maksanut lähimaksulla.
Nuorimmassa ikäryhmässä (15–17-vuotiaat) lähimaksuista yli puolet tehdään älypuhelimilla. Vanhimmassa ikäryhmässä (65–79-vuotiaat) lähimaksuissa suositaan korttia.
Lähimaksulla ei voi maksaa yli 50 euron ostoksia ilman tunnuslukua, ja valtaosa vastaajista, 64 prosenttia, pitää rajaa sopivana.
Älypuhelimella tehtävissä lähimaksuissa jo pienetkin summat todennetaan esimerkiksi sormenjäljellä tai tunnusluvulla.
Tutkimuksen kohderyhmä olivat 15–79-vuotiaat henkilöt. Vastaajia oli 2 513. Lisäksi haastateltiin 162 12–14-vuotiasta lasta. Vastaukset kerättiin Norstatin internetpaneelissa marras-joulukuussa 2022. Vastausprosentti oli 41 %.
Minna Petäinen
