Metsään sijoittaminen on yleensä vaatinut vähintäänkin suurehkoja säästöjä, ellei ole perinyt metsää. Nyt sijoitusrahastot avaavat muillekin tietä metsään. Tosin rahastovaihtoehtoja on vielä vähän.
Nykyään tavallinen säästäjä voi sijoittaa metsään myös sijoitusrahaston avulla. OP-Metsänomistaja-rahastoon ja United Bankersin UB Metsä -rahastoon pääsee 5 000 euron minimisijoituksella.
OP:n rahastossa alkusijoituksen jälkeen tehtävien lisäsijoitusten kokoa ei ole rajattu, joten rahastopottia voi kartuttaa pienilläkin summilla.
Metsärahastosijoituksessa tuottomahdollisuudet ja riskit ovat samankaltaiset kuin metsänomistajalla. Metsä ei ole kärsimättömän sijoitus, joten liikkeellä pitää olla pitkällä, vähintään 5-6 vuoden aikajänteellä.
Metsäsijoituksen tuotto-odotus on maltillinen, mutta toisaalta monia muita omaisuuslajeja vakaampi.
Esimerkiksi osakesijoittamisesta odotetaan pitkällä aikavälillä keskimäärin 7-9 prosentin ja asunto- ja toimitilasijoituksissa suurin piirtein 6-7 prosentin vuosituottoa, mutta vaihtelu on erittäin suurta. Metsäsijoituksen keskimääräinen vuosituotto on Suomessa pyörinyt neljän prosentin vaiheilla.
Neljän prosentin vuosituotto sijoittajalle on myös OP-Metsänomistaja-rahaston tavoitteena, kertoo salkunhoitaja Tapio Tilli. Ensimmäisenä kokonaisena toimintavuotenaan 2015 OP:n rahasto ylsi peräti 11 prosentin tuottoon. Yhden vuoden tuottohistoria on kuitenkin liian lyhyt johtopäätösten vetämiseen.
UB Metsä tavoittelee kuuden prosentin tuottoa. Se on vaativa tavoite pitkän aikavälin vuosituotoksi.
”Tavoite on kova, mutta metsämaan hintakehitys huomioon ottaen realistinen. Rahastolla on myös mahdollisuus käyttää velkavipua”, salkunhoitaja Kari Kangas sanoo. UB Metsä -rahasto aloitti vasta vuoden 2015 lopussa. UB:llä on kuitenkin ennestään kaksi suurille sijoittajille suunnattua metsärahastoa, jotka Kankaan mukaan ovat päässeet tuottotavoitteisiinsa.
Rahastosijoituksen tuottoisuus ratkeaa lopullisesti vasta sitten, kun sijoittaja lunastaa eli myy rahasto-osuutensa. Sekä OP:n että UB:n metsärahastosta sijoittajat saavat kuitenkin myös säännöllistä tulovirtaa, sillä rahastot maksavat pääosan voitostaan osuudenomistajille vuosittain tuotto-osuutena.
Osa sijoittajista arvostaa sitä, että tuottoa saa säännöllisesti myös käteen. Kari Kangas huomauttaa, että metsä on lisäksi hyvä väline sijoittajan salkun hajauttamiseen. ”Metsäsijoituksen arvonvaihtelu on maltillista eikä juuri korreloi osakemarkkinoiden kanssa.”
Puusta päätuotto
Rahastosijoituksen arvon kehitys riippuu siitä, millaisia metsätiloja rahastolle hankitaan ja miten niitä hoidetaan ja hakataan. Sekä UB:n että OP:n rahastot tavoittelevat ajan mittaan tuottoja myös metsäkiinteistöjen kaupoilla.
Metsien ja puun hintojen vaihtelu vaikuttaa rahastosijoituksen arvoon. Hinnat eivät ole suomessa heilahdelleet rajusti, mutta pitkän sijoitusajan kuluessa voi tapahtua arvaamattomia käänteitä.
Tietenkin myös metsäteollisuuden tulevaisuus on metsäsijoittajalle tärkeä asia.
Metsäsijoittajan pysyvä riski ovat erilaiset luonnontuhot, kuten myrskyt, taudit ja tuholaiset. Niihin rahastot varautuvat vakuutuksin ja ottamalla luonnonilmiöt huomioon jo metsiensä hoidossa. Usein metsätuhot ovat melko paikallisia, joten rahastosijoittajan etu yksityiseen metsänomistajaan nähden on, että metsäomaisuus on hajautettu lukuisiin kohteisiin eri puolille maata.
Jos sijoittajana on kiinnostunut metsänhoidon periaatteista lähemmin, kannattaa kysyä niistä rahastolta.
OP:n rahaston metsistä valtaosa on PEFC-sertifioituja. Nyt kokemuksia aiotaan hankkia myös ympäristöjärjestöjen suosimasta FSC-järjestelmästä, jonka käyttö mahdollisesti painottuu rahastossa myöhemmin.
UB:n rahastossa metsiä hoidetaan ja hakataan osin ns. jatkuvan kasvatuksen periaatteella, osin perinteisesti. Valinta tehdään sen mukaan, mikä tapa katsotaan kullekin alueelle sopivimmaksi ja kannattavimmaksi.
Huomioi palkkiot
Metsärahastot ovat työläitä hoitaa, ja se näkyy rahastojen kuluissa.
UB:n rahastossa merkintäpalkkio on 1-2 % ja lunastuspalkkio 1-3 % sijoitusajasta riippuen. Juoksevat kulut (mm. koko sijoitusajalta maksettava hallinnointipalkkio) ovat noin 1,35 %. Koska rahasto on uusi, luku on arvio juoksevista kuluista. Lisäksi rahasto perii yli 5 prosentin vuosituotosta tuottosidonnaista palkkiota. Se ei sisälly juokseviin kuluihin.
OP:n rahastossa merkintäpalkkio on 4 %, lunastuspalkkio omistusajan pituudesta riippuen 1-5 % ja koko sijoitusajalta maksettavat juoksevat kulut 1,64 % (sisältävät kiinteän 1,5 prosentin hallinnointipalkkion lisäksi mm. metsänhoidon ja vakuutusten kustannuksia yms. kuluja).
Rahastossa ei ole tuottosidonnaista palkkiota.
Vaikka merkintä- ja lunastuspalkkiot maksetaan vain kerran, ne ovat kyllä suuria molemmissa. Miten esimerkiksi OP:n rahaston merkintäpalkkiossa on päädytty 4 prosenttiin?
”Meillä merkintä- ja lunastuspalkkiot eivät mene rahastoyhtiölle, vaan rahastolle. Palkkioilla maksetaan mm. kiinteistökauppojen varainsiirtovero (4 %).”
”Lunastuspalkkion porrastuksella taas pyritään ohjaamaan sijoittajia pitkäjänteiseen sijoittamiseen. Lunastuspalkkio putoaa 1 prosenttiin, kun sijoitusaikaa on takana kuusi vuotta. Vertailukohtana on suora metsäsijoitus: jos ostaa metsätilan, sijoitushorisontiksi suositellaan yleensä vähintään kymmentä vuotta”, salkunhoitaja Tapio Tilli selvittää.
Lunastus kahdesti vuodessa
Metsärahastoista kiinnostuvan sijoittajan kannattaa pitää mielessä sijoituksen erityisluonne.
Osuuksia ei esimerkiksi pääse lunastamaan eli myymään yhtä nopeasti kuin useimpien tavallisten sijoitusrahastojen osuuksia. Lunastusmahdollisuus onkin näissä molemmissa metsärahastoissa vain kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi lunastuksissa saattaa joissain tilanteissa olla viivästyksiä tai rajoituksia.
Ulla Simola
