Pellervon taloustutkimuksen tuoreimman ennusteen mukaan Suomen metsäteollisuuden lähivuosia leimaa muutos. Mitkä ovat suurimmat muutokset, tutkimusjohtaja Paula Horne?
”Yksi suurista muutoksista koskee puunhankintaa. Sitä yhtiöt joutuvat miettimään uudelleen, kun puun tuonti Venäjältä lakkaa.
Venäjältä on tuotu vuosittain noin yhdeksän miljoonaa kuutiometriä puuta, mikä on ollut noin 12 prosenttia teollisuuden käyttämästä puusta Suomessa. Koivukuitupuu ja hake ovat olleet tärkeimmät puuraaka-aineet Venäjältä.
Toinen tulevien vuosien isoista muutoksista on puun kasvava kysyntä, jota lisäävät varsin merkittävästi metsäteollisuuden investoinnit. Esimerkiksi Metsä Groupin Raumalle tuleva uusi saha ja Kemin biotuotetehdas kasvattavat selvästi kotimaisen puun tarvetta. Puun hinnan voi olettaa nousevan, jolloin metsäteollisuuden tulisi pystyä siirtämään kohonneet kustannukset lopputuotteiden hintoihin.
Nähtäväksi jää, miten tämä onnistuu. Asiaan vaikuttaa muun muassa se, kuinka paljon kustannustaso nousee kilpailijamaissa. Joka tapauksessa Suomi kärsii eniten Venäjän puun loppumisen vaikutuksesta.
Toisaalta puun ja siitä valmistettujen tuotteiden kysyntä kasvaa kansainvälisillä markkinoilla, kun siirrytään fossiilisista raaka-aineista uusiutuviin materiaaleihin. Kehitystä vauhdittavat myös valtioiden asettamat rajoitukset muovin käytölle esimerkiksi kertakäyttöisissä ruokailuvälineissä.
Näkymät metsäteollisuuden tuotteiden kysynnässä ovat siis erittäin vahvat, mutta raaka-aineen saatavuus on kysymysmerkki.”
Millaisia muita vaikutuksia Venäjän-kaupan pysähtymisellä on Suomen metsäteollisuudelle?
”Venäjä on ollut yhtiöille varsin pieni markkina, joten vaikutukset jäävät suhteellisen vähäisiksi. Suomen kokonaisviennistä metsäteollisuuden tuotteiden osuus on ollut vain noin neljä prosenttia. Venäjälle on viety erityisesti kartonkituotteita.
Itse asiassa meillä kaupan pysähtyminen Venäjän kanssa iskee ehkä eniten sanomalehtipaperia tarvitseviin yrityksiin. Suomessa käytetystä sanomalehtipaperista 45 prosenttia on tuotu Venäjältä. Paperin saannin vaikeutuminen näkyy jo sanomalehtien ohenemisena.”
Venäjä ja Valko-Venäjä ovat olleet suuria sahatavaran viejiä. Mitä tapahtuu, kun niistä tuotavan puun osuus romahtaa markkinoilla?
”Se tuo mahdollisuuksia muun muassa heikompilaatuisille sahatavaratuotteille Euroopassa. Myös kilpailutilanne Euroopan ulkopuolella muuttuu. Venäjä on ollut esimerkiksi suuri sahatavaran viejä Egyptiin, joka on tärkeä markkina myös suomalaisille sahoille.
Venäjän sotatoimet Ukrainassa voivat vaikuttaa sahatavaramarkkinoihin sitäkin kautta, että Venäjältä tuodun teräksen loppuminen saattaa hidastaa muun rakentamisen ohella myös puurakentamista. Myös puutalojen rakentaminen on riippuvainen puun ohella muiden raaka-aineiden saannista ja niiden hinnoista.”
Matti Remes
