Metsäkiinteistöjen hinnat ovat nousseet viime vuosina rajusti, mutta myyjät arvioivat silti ostajien maksukyvyn alakanttiin. Myyjät ovat saaneet metsätilakaupoista keskimäärin yli viidenneksen enemmän euroja kuin pyysivät.
Toteutuneiden kauppahintojen ja hintapyyntöjen ero on kasvanut vuodesta 2016 selvästi. Silloin metsätiloista maksettiin koko maassa keskimäärin neljä prosenttia yli pyyntihinnan, nyt jo 23 prosenttia yli hintapyynnön, ilmenee Maanmittauslaitoksen ja Suomen Sijoitusmetsät Oy:n metsäkauppatilastoista.
Havainto perustuu 1 080 Manner-Suomessa 11/2021-10/2022 tehtyyn metsäkiinteistökauppaan.
Metsätilakauppojen kauppahinnan suhde hintapyyntöön 11/2021–10/2022
Karttakuvan suuralueet:
- Etelä-Suomi: Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Kanta- ja Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Satakunnan maakunnat kokonaan sekä Pirkanmaan ja Etelä-Savon maakuntien eteläosat.
- Väli-Suomi: Pohjanmaan sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat kokonaan sekä Pirkanmaan ja Etelä-Savon maakuntien pohjoisosat.
- Pohjois-Suomi: Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnat.
- Lappi: Lapin maakunta.
Eniten pyyntihinnan yli on maksettu Etelä-Suomessa, keskimäärin 35 prosenttia. Lapissa hintalisää on maksettu vähiten, keskimäärin 9 prosenttia.
Kauppa tehdään harvoin pyyntihinnalla
Metsäkiinteistöjen kiihtyneen kysynnän takia yhä harvempi metsätila vaihtaa omistajaa pyyntihinnalla tai sen alle jäävällä hinnalla.
Koko maassa vain 13 prosenttia kaupoista on viimeisen 12 kuukauden aikana tehty hintapyynnöllä tai sen alle. ”Etelä-Suomessa näin kävi vain kolmessa prosentissa kaupoista. Lapissa hintapyynnöt suhteessa markkinahintaan ovat korkeampia. Siellä 39 prosenttia kaupoista tehtiin hintapyynnön mukaisella tai sitä alemmalla hinnalla”, sanoo Suomen Sijoitusmetsät Oy:n metsätietopäällikkö Eero Viitanen tiedotteessa.
Vaikka lopullinen kauppahinta määräytyy tapauskohtaisesti tilasta tehtyjen tarjousten perusteella, hintapyynnön määrittämisellä on myyjälle merkitystä. Myyjälle on eduksi asettaa pyyntihinta mieluummin korkealle kuin matalalle.
”Toteutuneita kauppahintoja ja hintapyyntöjä analysoitaessa tulee johdonmukaisesti ilmi, että mitä korkeampi hintapyyntö on markkinahintatasoon nähden, sitä korkeampaa kauppahintaa on odotettavissa.”
Toisaalta liian korkeaksi asetettu hintapyyntö voi Viitasen mukaan karkottaa potentiaalisia ostajia. ”Siksi todellisen markkinahintatason tunteminen on ensiarvoisen tärkeää.”
Hintapyyntömallit kaikissa metsätilakaupoissa 11/2021–10/2022, yhteensä 1 179 kauppaa. Mukana ovat myös sellaiset kaupat, joissa myyjä ei ole esittänyt hintapyyntöä:
- Myyjä esittää hintapyynnön, jonka yli tai alle ostaja voi tarjota, 71,1 % toteutuneista kaupoista
- Tarjouskauppa, jossa myyjä esittää lähtöhinnan, jonka alle ei voi tarjota, 19,7 % toteutuneista kaupoista
- Huutokauppa, jossa ei useinkaan ole esitetty hintapyyntöä, 3,9 % toteutuneista kaupoista
- Tarjouskauppa ilman hintapyyntöä, 5,3 % toteutuneista kaupoista
Tiedot koskevat metsätilamarkkinoita hyvin edustavia yli 10 hehtaarin kohteita. Esimerkiksi sukulaisten väliset kaupat eivät ole mukana näissä luvuissa.
Havaintojen pohjalla on 1080 hintapyynnöllistä, Manner-Suomessa tehtyä metsäkiinteistökauppaa 12 kuukauden ajanjaksolla marraskuusta 2021 lokakuuhun 2022.
