veronmaksajat.fi

RAHAT

Metsäyhtiöt – kyllä vai ei? 2000-luvun alun opit eivät enää päde

Metsäyhtiöt – kyllä vai ei? 2000-luvun alun opit eivät enää päde
14.8.2019

Karo HämäläinenKARON PÖRSSI Helsingin pörssin erityispiirre on metsäteollisuusyhtiöiden voimakas edustus. Pörssin suurimpien yhtiöiden joukossa on kolme metsäyhtiötä: pakkauskartonkeihin erikoistunut Metsä Board, niin ikään kartonkeja kohti profiloituva Stora Enso ja painopapereissa vahva mutta sellun- ja energiantuotannon sekä uusien liiketoimintojensa roolia korostava UPM-Kymmene.

Metsäteollisuusyhtiöt ovat syvällä suomalaisessa yhteiskunnassa. Metsäyhtiön omistaminen melkeinpä kuuluu kansallishenkisen osakesijoittajan vaatimuksiin. Ja paljon omistajia yhtiöillä onkin, UPM:llä yli 100 000 suomalaista omistajaa.

Pyysin OP Yrityspankin sijoitustutkimuksen seniorianalyytikkoa Henri Parkkista ja FIMin osakesijoituksista vastaavaa johtajaa Sauli Hämäläistä oppaakseni metsään.

Syklien armoilla

1900-luvun suomalaista teollisuuspolitiikkaa ohjasivat devalvaation ja inflaation syklit. Metsäyhtiöiden vuorineuvokset kävivät kertomassa poliittisille johtajille, milloin tarvitaan D-vitamiinia, jotta Suomessa tuotetun paperin hinta ulkomaisissa valuutoissa halpenisi ja vienti alkaisi taas vetää.

Enää ei ole markkaa eikä devalvaatiota, mutta jäljellä on syklisyys: maailmantalouden suhdanteet ohjaavat lopputuotteiden kysyntää. Henri Parkkinen erittelee: Pakkaamiseen liittyvien materiaalien kysyntä on sidoksissa tavarakaupan volyymeihin. Painopaperin kysyntä laskee trendinomaisesti, mutta trendin sisällä talouden tila vaikuttaa esimerkiksi mainontaan. Puutuotteiden tärkein käyttökohde, rakentaminen, on syklistä.

Missä vaiheessa sykliä olemme?

”Onhan trendi heikkenemään päin. Epävarmuus on kasvanut, talouskasvunäkymät ovat heikentyneet. Ei ole tarkkaa näkemystä Yhdysvaltain ja Kiinan välisen kauppasodan vaikutuksista”, Parkkinen sanoo.

Syklisyyden vuoksi metsäteollisuuden sijoittavan kannattaa seurata suurten markkina-alueiden eli Euroopan, Yhdysvaltojen ja Kiinan talouskehitystä. Kiinan merkitys on korostunut, ja kapasiteettia on viime aikoina rakennettu Kiinan kysyntää varten. Kiinassa elintason nousu ja kaupungistuminen lisäävät esimerkiksi pehmopapereiden kysyntää. Kansainvälinen tavarakauppa taas vaikuttaa pakkauskartongin tarpeeseen.

Sellumarkkina antaa lyhyen aikavälin suunnan

Lyhyellä aikavälillä metsäyhtiöiden kursseja on heilutellut ja heilutellee vastakin sellun hinta ja näkymät. Kaikki kolme suurta suomalaisyhtiötä tuottavat sellua yli oman tarpeensa.

”Sellun hinta nousi voimakkaasti Kiinan kasvaneen kysynnän ja toiminnan ansiosta. Se kuumensi sellumarkkinaa. Nyt tilanne on se, että Kiinan satamat ovat täynnä sellua. Iso kysymys on, milloin sellumarkkina alkaa edes vakaantua. Hintatiedot, tuotantorajoitustiedot ja varastotiedot vaikuttavat herkästi yhtiöiden osakekursseihin”, Henri Parkkinen sanoo.

Hän sanookin analyytikontyössään tarkkailevansa makrotalouden indikaattoreita enemmän sellumarkkinaa ja sitä, mitä tietoa on saatavilla kustannuskehityksestä.

”Puun hinta on noussut Skandinaviassa, samoin kemikaalien ja logistiikan hinnat. Henkilöstökustannuksillakin on taipumusta nousta. Kustannukset ovat tärkeä osa kannattavuusyhtälöä.”

Eri puusta veistettyjä

Metsäteollisuusyhtiöt ovat profiloituneet ja erikoistuneet. Pisimmälle se on viety Metsä Boardissa, joka nimensä mukaisesti on erikoistunut kartonkituotantoon.

Stora Enso on läsnä kaikissa isoimmissa tuoteryhmissä paitsi pehmopapereissa ja hygieniatuotteissa. Yhtiön fokus ollut kehittyvillä markkinoilla, erityisesti sellun ja kuluttajapakkausten kasvattamisessa siellä, missä kysynnän odotetaan kehittyvän voimakkaasti.”

Metsäteollisuustriosta UPM on profiloinut itseään resurssiyhtiöksi, jolle energiantuotanto on oma liiketoiminta-alue ja joka tulosjulkistuksensa yhteydessä kertoi uudesta selluinvestoinnista Uruguayhin. Samalla se on Euroopan suurin paperintuottaja.

”Yhtiö on omalla viestinnällään profiloitunut pääsemään oikeisiin vertailulaatikoihin”, Parkkinen mainitsee.

”Kaikki hyviä vaihtoehtoja”

Henri Parkkinen pitää kaikkia kolmea yhtiötä hyvinä pitkän aikavälin sijoituskohteina. Lyhyellä aikavälillä hän kuitenkin kehottaa tarkkailemaan sellumarkkinan kehitystä.

”Meille riittää, että sellumarkkina vakiintuisi. Hintojen laskukierteen pitäisi päättyä ja kysynnän ja tarjonnan elementtien pitäisi palata lähemmäs toisiaan.”

Vaikka talouskasvu on hidastumassa, pakkausmateriaalimarkkina kasvaa, Parkkinen uskoo.

UPM:n houkuttelevuus tulee kasvuinvestoinneista, joista isoin on Uruguayn sellutehdashanke.”

Parikymmentä vuotta sitten metsäyhtiöiden osakkeet kehotettiin myymään, kun pörssikurssin ja oman pääoman suhteuttava p/b-luku ylitti ykkösen. Nykyisin kaikkien kolmen yhtiön kerroin on yli yksi.

Parkkinen huomauttaa, että yhtiötkin ovat nykyisin toisenlaisia kuin 15–20 vuotta sitten: yhtiörakenteet ovat muuttuneet, mukaan on tullut kehittyvien markkinoiden kasvu. Pääoma tuottaa paremmin. Hän kehottaakin katsomaan yhtiöiden osinkotuottoa ja kykyä tuottaa kassavirtaa.

Salkunhoitaja varovaisena

FIM Fenno -sijoitusrahaston salkkua hoitava FIMin osakesijoitusjohtaja Sauli Hämäläinen suhtautuu metsäyhtiöihin varovaisemmin. Hän ei seuraa salkkua muodostaessaan indeksipainoa mutta kertoo metsäyhtiöiden olleen alipainossa tai neutraalissa riippuen siitä, mihin indeksiin salkkua vertaa.

Hämäläisen ykkösvalinta on UPM. Rahastossa on jonkin verran vähemmän Stora Ensoa ja MetsäBoardia selvästi vähemmän.

UPM:n vahva tase ja kassavirta tuovat turvaa muuten niin syklisessä toimialassa”, hän perustelee.

Sauli Hämäläinen suhtautuu positiivisesti metsäyhtiöiden pitkän aikavälin näkymiin.

”Kuitupohjaiset materiaalit kehittyvät kovaa vauhtia ja korvaavat öljypohjaisia materiaaleja eri sovelluksissa.”

Sen sijaan lyhyellä aikavälillä maailmankaupan viilenemisen uhka näkyy syklisellä metsätoimialalla ja etenkin sellumarkkinoilla.

”Tämä näkemys heijastuu myös salkun metsäyhtiöiden varovaisemmissa painotuksissa.”

Millä mielellä luit metsäyhtiöiden toisen vuosineljänneksen osavuosiraportit?

UPM:n ja Stora Enson tulokset olivat odotetun mukaisia eivätkä tulevaisuuden näkymätkään yllättäneet. Metsä Boardin tulos ja näkymä olivat odotettua heikoimmat.”

Aiheuttivatko ne muutoksia salkkuusi?

”Kevensin Metsä Boardin painoa entisestään rahaston salkussa.”

Viikon trio: Metsäyhtiöiden arvostus

Kotimaiset metsäteollisuusyhtiöt näyttävät arvostuskertoimien valossa edullisilta. Taulukon tunnusluvut perustuvat Alma Talent Tietopalveluiden tietokantaan, ja niitä laskettaessa on käytetty toisen vuosineljänneksen tulosraportteja. P/e-lukua laskettaessa tulosta on oikaistu mahdollisten kertaerien vaikutuksella.

Stora Enso ja Metsä Board vaikuttavat sekä p/e- että p/b-tunnusluvuilla edullisemmalta kuin UPM-Kymmene. UPM-Kymmene on kuitenkin lähes nettovelaton, joten sen markkina-arvoon perustuvat arvostuskertoimet saavatkin olla hieman korkeammat. Tilanne muuttuisi, jos tarkastelussa olisi velat huomioiva yritysarvo. UPM-Kymmenen oikaistu EV/EBIT on 9,3, sama kuin Stora Enson. Metsä Board on edullisin myös EV/EBITillä (8,1) mitattuna.

Metsäyhtiöiden arvostuskertoimia

  P/e P/b Osinkotuotto
UPM-Kymmene 10 1,3 5,5%
Stora Enso R 8 1,1 5,2%
Metsä Board B 8 1,1 7,1%

Lähde: Alma Talent Tietopalvelut. Tilanne: 9.8.2019.

 

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja. Hän omistaa kaikkia käsiteltyjä metsäyhtiöitä UPM-Kymmeneä, Stora Ensoa ja Metsä Boardia.

 

 

Näitä muut lukevat nyt

Blogeissa

Rahat, verot, työ & eläke, koti