Sijoitusmarkkinoilla seurataan tarkasti kuluttajien näkemystä oman talouden ja Suomen talouden kehityksestä. Keskeinen mittari on Tilastokeskuksen kuukausittain laatima kuluttajien luottamusindikaattori. Mitkä olivat tuoreimman tutkimuksen keskeiset tulokset, yliaktuaari Pertti Kangassalo?
”Kuluttajien arviot Suomen talouskasvusta ja työllisyydestä ovat yhä apeammat. Suunta huonompaan on ollut nähtävissä jo runsaan vuoden ajan. Omaan talouteen luotetaan sen sijaan vakaammin, joskin siinäkin on nyt menty huonompaan suuntaan.
Tuore ilmiö on huolestuminen omasta työttömyydestä. Aiemmin on kannettu huolta yleisen työttömyyden kasvusta. Nyt aletaan pelätä, että työpaikan menetys saattaa osua omalle kohdalle.”
Kuinka luotettavasti kuluttajien luottamusta pystytään mittaamaan?
”Vastaajat valitaan satunnaisesti Tilastokeskuksen väestöä koskevasta tietokannasta. Heidät poimitaan mahdollisimman kattavasti esimerkiksi alueellisesti ja eri tuloluokista.
Aiemmin tutkimus tehtiin puhelinhaastatteluilla, mutta toukokuusta lähtien siirryimme yhdistelmävastaamiseen. Siinä lähetetään ensiksi 2 200 henkilöille postissa kirje, jossa on ohjeet verkkolomakkeella tapahtuvaan vastaamiseen.
Tavoitteena on, että mahdollisimman moni vastaisi kyselyyn. Kuitenkin vain noin 30 prosenttia kirjeen saaneista vastaa, joten muistuttelemme asiasta sähköpostitse ja tekstareilla sekä teemme puhelinhaastatteluja. Nykyisin joudumme tyytymään siihen, että noin puolet kohdejoukosta vastaa. Tosin sekin on kansainvälisesti varsin hyvä vastausprosentti.”
Mitkä ovat tutkimuksen tekemisessä suurimmat haasteet?
”Suurin haaste on saada ihmiset vastaamaan. Ihmisten tavoittamisessa ongelmana on se, ettei postissa tulevia saatekirjeitä nykyisin oikein noteerata. Etenkään nuorempi väki ei niitä avaa. Pulmaa paikataan sähköposti- ja tekstarimuistutuksilla, mutta kuukausittaisessa tutkimuksessa tiedonkeruuaika on aina vain pari kolme viikkoa.
Kyselylomakkeissa haasteena se, että kaikki vastaajat ymmärtäisivät taloutta koskevat kysymykset ja talouden käsitteet suunnilleen samalla tavalla. Kysymysten ja vastausvaihtoehtojen muotoilu on näin ollen hyvin herkkää. Verkossa ihmisillä on luontainen taipumus vastata räväkämmin ja negatiivisemmin kuin puhelimessa haastattelijalle.”
Matti Remes
