KARON GRILLI Suomalaiset asuntorakentajat eivät ole tänä vuonna päässeet juuri juhlimaan harjannostajaisia. Rakennusliikkeillä on taseet täynnä myymättömiä asuntoja, ja varastossa riittää sulateltavaa nykyisellä varsin vaimealla myyntitahdilla. Uutta ei kannata rakentaa seisomaan tyhjilleen.
YIT:llä oli syyskuun lopussa Suomessa 771 myymätöntä asuntoa. Heinä–syyskuussa YIT myi Suomessa kuluttajille 126 asuntoa. Yhtään uutta omaperusteista hanketta YIT ei pannut Suomessa käyntiin vuoden kolmannella neljänneksellä.
Jossain vaiheessa varastot kuitenkin tyhjenevät, ja silloin on liian myöhäistä alkaa valaa perustuksia saati ryhtyä etsiskelemään passelia tonttia.
”Meillä on tiettyjä kohteita, jotka saadaan tehtyä hiukan alle vuodessa, mutta silloin kun mennään esimerkiksi vaativiin parkkihallirakenteisiin ja ollaan jossain ydinkeskustan alueella, valmistumisen aikataulu on yli puolitoista vuotta”, YIT:n toimitusjohtaja Heikki Vuorenmaa kertoo Karon Grillissä.
Grynderit pyrkivät haistelemaan sopivaa hetkeä aloittaa rakentaminen, jotta uusia asuntoja valmistuisi juuri silloin, kun niihin kohdistuu taas kasvavaa kysyntää ja niistä alkaa olla pulaa. Finanssikriisissä viitisentoista vuotta sitten YIT:n ponnistus napsahti mukavasti lankulle.
Vuorenmaa muistuttaa, että alueellisesti erot voivat olla melkoisia. Marraskuun lopulla YIT:llä oli Turussa jäljellä 14 asuntoa, joista kaksi varattuna. Tampereella asuntoja oli jäljellä viitisenkymmentä.
”Meillä on pääkaupunkiseudulla eniten myymätöntä asuntokantaa, ja voi olla, että niin tässä syklissä kuin aikaisemmissakin sykleissä pääkaupunkiseutu lähtee viimeisenä”, Vuorenmaa sanoo.
Viime viikolla YIT kertoikin 48 asunnon kerrostalon aloittamisesta Tampereen Niemenrannassa. Lentävänniemeen asti rakentuvalle raitiovaunureitille osuvan Niemenrannan kohde valmistuu joulukuussa 2025.
Gryndausta enää vain asunnoissa
Asuntorakentaminen on YIT:n kovaa ydintä. Marraskuussa yhtiö julkisti uuden strategiansa vuosille 2025–2029, ja samalla kerrottiin uudesta segmenttijaosta.
Jatkossa asuminen raportoidaan kahdessa segmentissä: toisaalta Suomen osalta, toisaalta Baltian ja itäisen Keski-Euroopan osalta (CEE). Baltian maiden lisäksi YIT rakentaa asuntoja Puolassa, Tsekissä ja Slovakiassa.
Kaksi muuta segmenttiä ovat Rakennus ja Infra. Niissä YIT tekee pelkästään urakointia eli ei valmista rakennuksia omaan taseeseensa. Aiemmin YIT on tehnyt omistukseensa esimerkiksi Helsingin Pasilassa sijaitsevan Tripla-kauppakeskuksen, josta se pyrkii eroon. Arvoa on jouduttu kirjaamaan alas, ostajista ei tunnu olevan jonoa.
Omaperustainen tuotanto sisältää enemmän riskiä kuin urakointi, mutta samalla se on tyypillisesti kannattavampaa. Pelkästään urakoiville segmenteilleen eli Rakennukselle ja Infralle YIT tavoittelee yli kuuden prosentin oikaistua liikevoittoa. Suomen asumisessa oikaistun liikevoiton tähtäin on yli kymmenessä prosentissa ja Baltian ja Keski-Euroopan asumisessa peräti yli 15 prosentissa.
Koko YIT pyrkii yli seitsemän prosentin oikaistuun liikevoittoon.
Historiasta katsottuna kova kannattavuustavoite
YIT:n uusi kannattavuustavoite haiskahtaa kauniisti muotoillusti kunnianhimoiselta, sillä edellisen kerran YIT on yltänyt yli seitsemän prosentin liikevoittotasoon vuonna 2012 siis aikana ennen kuin Caverion irrotettiin YIT:stä.
Eikö tavoite ole haihattelua, Heikki Vuorenmaa?
”Ei lainkaan. Jos katsomme toiminnoissamme olevaa potentiaalia, se on täysin realistinen tavoite”, Vuorenmaa sanoo.
”Infrarakentamisessa meillä on viimeisen 12 kuukauden taso jo noin 5 prosenttia. Rakentamisen puolella olemme saavuttaneet noin kahden prosentin tasoja. Meillä on vielä tehtävää siellä.”
”Asuminen Suomen ulkopuolella on jo 13–15 prosentin liikevoittotasossa 12 kuukauden rullaavassa. Ja jos katsomme Suomen asumista, niin historiallisesti siinä tilanteessa, kun Suomessa on ollut toimiva asuntomarkkina, olemme olleet noin 8–9 prosentin tasossa”, Vuorenmaa palastelee konsernitason kannattavuustavoitteen.
Onko seitsemän prosenttia huippuvuoden tavoite, vai olisiko tarkoitus, että se olisi pysyvä olotila?
”Se, miten Suomen asuntomarkkina lähtee normalisoitumaan, määrittelee paljon aikataulua.”
Tuomittu syklisyyteen?
Asuinrakentaminen kulkee sykleissä, ja rakennusyhtiöillä tuntuu olevan kroonisia vaikeuksia nähdä syklien kääntymistä alaspäin ennalta. Kun asuntokauppa käy kuumana, vallitsee kollektiivinen hurmos, ja kun suhdanne mataa alamaissa, konkurssi korjaa osan yrityksistä. Tätä on nähty Suomessa nollakorkobuumin loppumista seuranneen asuntomarkkinoiden jäähtymisen myötä.
Onko ala tuomittu maanis-depressiiviseen syklisyyteen?
"Rakennusala on syklinen teollisuuden ala. Varmaan sykliä tulee aina olemaan", Heikki Vuorenmaa sanoo.
Rakennusyhtiön ja sen osakkeenomistajien kannalta olisi mainiota, jos yhtiö pystyisi hillitsemään kiihkoa markkinoiden huipulla. Jarrun painaminen silloin, kun kaikki luistaa, voi kuitenkin olla henkisesti hankalaa.
”Luulen, että aika monelle rakentajalle tästä kriisistä on jäänyt kollektiivinen muistijälki, joka ainakin meillä on muuttanut riskienhallintaprosesseja jatkoa varten”, Vuorenmaa arvelee.
Heikki Vuorenmaa tuli YIT:hen McKinseyltä, mutta aiemmin hän on työskennellyt alalla johtajana Lemminkäisen päällystyspuolella. Fuusion myötä työnantajan nimi vaihtui YIT:ksi, ja kun YIT myi päällystysyksikkönsä ruotsalaiselle Peabille, hän siirtyi yhtiön mukana.
Vuorenmaa aloitti YIT:n toimitusjohtajana miltei päivälleen kaksi vuotta sitten, joten hän on päässyt tässä roolissaan kokemaan Suomen asuntorakentamisen osalta lähinnä synkkiä aikoja.
Vaikka Suomessa on vielä aika synkkää eikä tälle vuodelle uumoiltu asuntomarkkinan piristyminen ole ottanut tapahtuakseen, valonpilkahduksia on näkynyt Suomen ulkopuolella.
”On tuntunut kivalta se hetki, kun on raportoitu, että myynti lähti kasvuun tällä markkinalla. Ja se on tullut järjestään lähemmäs Pohjolaa.”
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut grillinpitäjä.
Karon Grilli -haastattelu on tehty yhteistyössä YIT:n kanssa. Yhtiö maksaa osallistumisesta ohjelmaan mutta ei vaikuta siinä esitettyihin kysymyksiin.
