KARON PÖRSSI ”Samassa yhteydessä päivitetään kuhunkin yhtiöön liittyvän intressin luonne ja nykyisten valtionyhtiöiden omistusrajojen ajanmukaisuus.” ”Samalla arvioidaan valtion yhtiöomistusten omistusosuuksia.”
Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelman omistajaohjausta koskevassa osiossa sivulla viisitoista muutaman rivin välein esiintyvistä lauseista käy selväksi: hallitus haluaa myydä valtion yhtiöomistuksia. Niissä yhtiöissä, joissa valtion yhtiöomistukselle on säädetty alaraja, tuota rajaa lasketaan tai poistetaan kokonaan.
Hallitusohjelma sisältää myös lupauksen: ”Valtio edistää piensijoittajien mahdollisuuksia osallistua valtionyhtiöiden mahdollisiin osakeanteihin vahvistaen kotimaista omistajuutta.”
Tämä omistajaohjausta koskevan osion päättävä virke on tärkeä tahtotilan ilmaisijana. Ainakaan valtion ei pitäisi suhmuroida osakkeita suunnatuilla anneilla, mutta luen sen, ehkä ylioptimistisesti, tarkoittamaan myös menettelyä laajemmissa osakemyynneissä.
Ainakin niin pitäisi olla. Ei siitä kovin kauaa ole, kun valtio myi Destian Ahlström Capitalille.Tuolloin Jyrki Kataisen (kok.) hallituksessa omistajaohjauksesta vastanneen Pekka Haaviston (vihr.) mukaan ”valtiolle omistusjärjestelyissä tärkeintä on ollut löytää paitsi oikea myyntihinta myös sellainen uusi kotimainen omistaja, joka sitoutuu kehittämään yhtiötä vastuullisella ja pitkäjänteisellä tavalla Suomessa”.
Vuonna 2021 Ahlström Capital myi Destian ranskalaiselle Colas’lle. Vähemmän yllättäen jälkimmäisen kaupan hintaa ei kerrottu julkisuuteen.
Neste myyntilistan ykkösenä
Ei tarvitse olla Aino Kassinen arvatakseen, että Petteri Orpon hyppysissä polttelevat eniten Nesteen osakkeet. Neste on yksi niistä neljästä pörssiyhtiöstä, jossa valtion omistus on strateginen. Valtion Nesteet eivät siksi kuulu Solidiumin treidaussalkkuun, vaan ne omistaa valtioneuvoston kanslia.
Tai ainakin kohta. Juha Sipilän (kesk.) hallitushan luovutti osan valtion Nesteistä Valtion kehitysyhtiölle Vakelle. Sanna Marinin (sd.) hallitus teki Vakesta Ilmastorahaston, jonka uusi hallitus aikoo fuusioida osaksi Suomen Teollisuussijoitusta.
Episodi tiivistää jopa koomisesti kolmen hallituksen pyrkimykset: Yrittäjätaustainen Sipilä halusi panna ”tasetta töihin” kasvuyritysinvestoinneilla. Punavihreä hallitus valjasti rahat ilmastonmuutosinvestointien vehiikkeliksi. Ja nyt oikeistohallitus nähtävästi haluaa käyttää rahat valtionvelan maksuun.
Ilmastorahaston lakk… siis fuusioimisen yhteydessä valtio nimittäin ottaa takaisin aiemmin Vakelle lahjoittamansa Nesteet.
Kun valtioneuvoston kanslian hallussa oleviin reiluun 276 miljoonaan Nesteen osakkeeseen lisätään Ilmastorahaston vajaan 64 miljoonan kappaleen osakepotti, valtionneuvoston kanslian pöytälaatikosta löytyy reilut 340 miljoonaa Nesteen osaketta.
Neste on 1b-ryhmän yhtiö, mikä tarkoittaa, että ”vahvan sijoittajaintressin lisäksi yhtiöön liittyy strategisia intressejä, joiden vuoksi valtion on syytä pysyä toistaiseksi vahvana omistajana tai turvata muulla tavoin kyseiset strategiset intressit, jos omistusosuutta pienennetään tai omistuksesta luovutaan”. Valtion omistusosuuden alaraja Nesteessä on säädetty 33,4 prosenttiin.
Tuota rajaa uusi hallitus halunnee laskea. Perusteita on helppo löytää. Nesteen tehtävä oli neuvostoliittolaisen raakaöljyn jalostaminen. Ei ole Neuvostoliittoa eikä idästä tulevaa raakaöljyäkään. Neste on yhä enemmän kansainvälisesti toimiva uusiutuvien polttoaineiden valmistaja. Huoltovarmuuskysymyksissä usein esiin nostettavat polttoainevarastot saanee hoidettua kevyemmälläkin rakenteella kuin omistamalla Nestettä, ja Nato-Suomessa huoltovarmuuskysymyksiäkin tarkastaltaneen toisin kuin aiemmin.
Neste on myös ollut valtion myyntilistalla: kesällä 2018 valtio myi noin viisi prosenttia Nesteen osakekannasta nopeutetulla tarjousmenettelyllä ja käteisti 861 miljoonaa euroa.
Kolme pörssilistattua rajatapausta
Valtion pörssiomistuksista kolmessa on omistuksen vähimmäisraja. Nesteen ohella kaksi muuta ovat Finnair ja Fortum, joissa kummassakin omistusosuuden alaraja on 50,1 prosenttia. Myös näitä prosentteja hallitus tarkastelee.
Kumpikin valtion enemmistöomistama F-yhtiö oli pahoissa vaikeuksissa edellisen hallituksen kaudella. Ensin koronapandemia paalutti Finnairin koneet kentälle, sitten Venäjän hyökkäys Ukrainaan vei pohjan pois lentoyhtiön Aasian-strategialta. Finnair joutuikin kaivamaan rahaa omistajiensa taskuista osakeannilla.
Fortum taas ajautui pulaan viime vuonna maakaasun hinnan noustua hetkellisesti pilviin. Tuolloin valtio-omistajan orkestroimana Fortum luopui miljardeilla hankkimastaan Uniperistä. Fortumin Venäjällä omistamat laitokset ja liiketoiminnot lienee menetetty.
Näiden kolmen yhtiön lisäksi valtioneuvoston kanslia hallitsee valtion pörssiomistuksista SSAB:tä. Ruotsalaisesta teräsyhtiöstä valtio omistaa reilun kuuden prosentin nurkan Rautaruukin peruja. Valtion omistukselle SSAB:ssä ei ole määritelty alarajaa.
Posti tai VR pörssiin?
Valtiolla on myös koko joukko sellaisia yhtiöitä, jotka valtio omistaa kokonaan. Yksityistämiskeskusteluissa usein keskustelun alle nousee Posti, jossa valtionomistuksen alarajaksi on määritelty 50,1 prosenttia.
VR Groupissa valtion omistuksen alaraja on sata prosenttia. Petteri Orpo on junailemassa jo tunnin junaa kotikaupunkiinsa Turkuun, joten hyvinkin myös VR:n omistusosuuden alarajaa tarkastellaan. Ehkä Turkuun pääsee tunnissa pörssilistatun VR:n kyydissä?
Kun Veikkauksen monopoli murretaan, alkaa varmasti kuulua ääniä rahapeliyhtiön teurastamisesta. Tällä hetkellä Veikkaus on kuitenkin erityistehtäväyhtiö, joka valtion kuuluu omistaa kokonaan.
Kevennyksiä Solidiumin salkusta?
Solidiumilla on ollut kyseenalainen kunnia toimia hallitusten varakassana: Solidium on lähes poikkeuksetta jakanut valtiolle rahaa enemmän kuin mitä se on saanut osinkoina omistamiltaan yhtiöiltä.
En ole viiteentoista vuoteen saanut tolkkua Solidiumin strategiasta. Nyky-Solidium aloitti toimintansa silloin. Solidiumin sanoilla kirjattu strategia ja teot eivät tunnu täsmäävän.
Solidium on halutessa helppo valjastaa valtion omistusten myyntikonttoriksi. Viime aikoina Solidium on ollut markkinoilla melko rauhallinen.
Maaliskuussa Solidium myi kahdeksan miljoonaa Kemiran osaketta, mutta edellisiä kauppoja täytyy etsiä vuodelta 2021, jolloin Solidium kurssien ollessa korkealla kevensi omistustaan useissa yhtiöissä. Tuolloin myyntiin päätyi myös SSAB:tä, joka sittemmin on nostettu strategisen intressin yhtiöksi ja Solidiumille jääneet osakkeet on napattu valtioneuvoston kanslian huomaan.
Solidiumin salkku näyttää tältä
| Yritys | Osakkeiden lukumäärä | Omistus, % | Arvo, milj. euroa |
| Anora | 13 097 481 | 19,4 | 64 |
| Elisa | 16 802 800 | 10,0 | 861 |
| Kemira | 7 782 765 | 5,0 | 124 |
| Konecranes | 8 793 123 | 11,1 | 336 |
| Metso | 123 477 168 | 14,9 | 1 380 |
| Nokia | 325 000 000 | 5,8 | 1 281 |
| Nokian Renkaat | 14 031 000 | 10,1 | 118 |
| Outokumpu | 70 793 208 | 15,5 | 397 |
| Sampo | 33 278 580 | 6,5 | 1 425 |
| Stora Enso A | 62 655 036 | 35,6 | 789 |
| Stora Enso R | 21 792 540 | 3,6 | 258 |
| Tietoevry | 12 857 918 | 10,9 | 346 |
| Valmet | 18 640 665 | 10,1 | 525 |
Lähde: Solidium. Tilanne 16.6.2023.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja. Mainituista yhtiöistä hän omistaa Fortumia, SSAB:tä, Anoraa, Kemiraa, Nokiaa, Outokumpua, Sampoa, Stora Ensoa ja Tietoevryä.
Kuva: Neste
