Edunvalvontavaltakirjalla voi määrätä toisen henkilön hoitamaan asioitaan tulevaisuudessa, jos oma terveys pettää. Mitä edunvalvontavaltuutetuksi ryhtyminen pitää sisällään? Mitä valtuutetun on syytä tietää oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan?
Edunvalvontavaltuutus on valtakirja, johon valtuuttaja merkitsee asioidensa hoitamista koskevan tahtonsa. Tyypillisesti dokumenttiin kirjataan rahaliikenteen hoitamiseen liittyvät ja muut taloudelliset asiat, mutta mukaan voi laittaa myös esimerkiksi hoivaa ja asumista koskevia toiveita.
Dokumentti laaditaan mielessä se ajankohta, jolloin valtuuttaja on oman terveydentilansa vuoksi estynyt hoitamaan asioitaan.
Miten edunvalvontavaltuutettu eroaa edunvalvojasta?
”Edunvalvojan määrää joko Digi- ja väestötietovirasto (DVV) tai tuomioistuin, edunvalvontavaltuutetun taas valtuuttaja itse”, kertoo DVV:n johtava asiantuntija Suvi Malinen.
Valtuuttaja nimeää siis valtakirjaan henkilökohtaisen tahtonsa lisäksi sen henkilön tai ne henkilöt, joiden hän haluaa hoitavan asioitaan.
Edunvalvontavaltuutettu, pidä kirjaa toiminnastasi
Toinen eroavuus edunvalvontavaltuutetun ja edunvalvojan välillä on, että edunvalvoja on vuosittain velvollinen raportoimaan toiminnastaan Digi- ja väestötietovirastolle, kun taas edunvalvontavaltuutetulla tätä velvollisuutta ei lähtökohtaisesti ole.
Valtuutetun on silti pidettävä kirjaa valtuuttajan varoista, veloista, tilikauden tapahtumista sekä muista toimista, jotka koskevat valtakirjassa määrättyjä asioita.
Valtuutettu on lähtökohtaisesti salassapitovelvollinen.
”Valtakirjaan voi kuitenkin kirjata mukaan määräyksen, että valtuutetulla on velvollisuus raportoida toimistaan”, Malinen mainitsee. Tällainen voi olla paikallaan vaikkapa silloin, kun edunvalvontavaltuutettuna toimii yksi sisaruksista, ja muut sisarukset halutaan pitää ajan tasalla valtuuttajan asioiden hoitamisesta.
Miten valtakirja laaditaan?
Valtuuttaja voi laatia edunvalvontavaltuutuksen sisällön, mutta asiakirjan on täytettävä tietyt muotovaatimukset. ”Dokumentin voi laatia itsekin, mutta on suositeltavaa pyytää asiantuntijan apua.”
Edunvalvontavaltakirjan on oltava fyysinen paperi, eli sähköinen valtuutus ei riitä.
Minimissään valtuutuksessa on oltava
- tieto siitä, kuka on valtuuttaja ja
- kenen henkilön tai ketkä henkilöt hän valtuuttaa, sekä
- millaisia asioita edunvalvontavaltuutus koskee.
- Valtakirjassa on oltava kirjattuna myös voimaantuloehto eli määräys, jonka mukaan valtuutus tulee voimaan siinä tapauksessa, että valtuuttaja tulee terveydentilansa vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan.
Asiakirjaan tarvitaan valtuuttajan allekirjoitus sekä kahden esteettömän todistajan allekirjoitukset. Näiden kolmen henkilön on myös oltava samaan aikaan läsnä allekirjoitushetkellä.
Malinen muistuttaa, että todistajille ei tarvitse näyttää valtuutuksen sisältöä.
”Riittää, että he ovat tietoisia siitä, että kyseessä on edunvalvontavaltuutus.” Esteettömät kaksi todistajaa voivat olla vaikkapa naapurit tai ystäväpariskunta.
Valtuutuksen vahvistaminen
Milloin ja miten edunvalvontavaltuutetun tehtävä sitten astuu voimaan? Valtuutetun täytyy hakea valtuutuksen vahvistamista Digi- ja väestötietovirastolta vasta sitten, kun valtakirja on tarpeen ottaa käyttöön.
Vahvistamista varten tarvitaan alkuperäinen edunvalvontavaltakirja. Paperin säilytyspaikka onkin syytä olla valtuutetun tiedossa.
Hakemukseen tarvitaan myös lääkärintodistus, josta käy ilmi että valtuuttaja on kykenemätön hoitamaan omia asioitaan.
Artikkelin kirjoitushetkellä noin kahdeksankymmentä prosenttia Digi- ja väestötietoviraston vastaanottamista edunvalvontavaltuutusten vahvistamishakemuksista hyväksytään. Osa valtuutuksista jää vahvistamatta sen vuoksi, että valtakirja ei täytä muotovaatimuksia.
Edunvalvontavaltuutus on voimassa siitä hetkestä, kun Digi- ja väestötietovirasto vahvistaa valtakirjan.
Valtuutetun on toimitettava vahvistamisesta kolmen kuukauden sisällä Digi- ja väestötietovirastolle omaisuusluettelo valtuuttajan varoista ja veloista.
Mitä tehtäviä valtuutettu saa hoitaa?
Valtuutetun tehtävät riippuvat valtuuttajan tahdosta. Valtuutettu voi toimia tehtävässään ja edustaa valtuuttajaa vain valtakirjassa määritellyissä asioissa. Suomi.fi-sivustolta löytyy opas, joka sisältää neuvoja sisällön laatimiseen.
Tyypillisesti edunvalvontavaltakirjaan merkitään erityisesti taloudellisten asioiden hoitamiseen liittyviä asioita. Valtakirjan lisäksi valtuuttaja voi antaa valtuutetulle erilaisia, esimerkiksi omaisuuden myyntijärjestystä koskevia toimintaohjeita: esimerkiksi, millaisten ehtojen täyttyessä mökin saa myydä.
Edunvalvontavaltuutetun kannalta tässäkin asiassa ennakointi on paikallaan, jotta asiat sujuvat kaikkien osapuolten kannalta toivotusti ja sujuvasti. Niinpä valtuutuksen sisällöstä on hyödyllistä keskustella etukäteen valtuuttajan kanssa.
”Tiedämme läheisistämme paljon, mutta emme kaikkea”, Malinen huomauttaa.
Kohtuullinen korvaus työstä
Valtuutetulla on oikeus saada valtuuttajan varoista korvaus tehtävän hoitamisesta koituvista kuluista sekä oikeus kohtuulliseen palkkioon. Valtuuttaja voi määrätä kulujen korvaamisesta ja palkkiosta erillisessä ohjeistuksessa tai valtakirjassa.
Edunvalvontavaltuutetuksi ryhtymisestä voi myös kieltäytyä, ja tehtävästä voi halutessaan luopua ilmoittamalla asiasta Digi- ja väestötietovirastolle.
Edunvalvontavaltuutetun tehtävä päättyy myös silloin, jos valtuuttajalle määrätään edunvalvoja.
Hyödyllinen asiakirja jokaiselle aikuiselle
Jokaisen täysikäisen olisi edullista laatia edunvalvontavaltakirja.
”Arki on arvaamatonta. Kenelle vain voi sattua esimerkiksi onnettomuus, jonka seurauksena ihminen ei ole itse kykenevä huolehtimaan asioistaan.” Tällaisissa tilanteissa läheiset saattavatkin harmitella sitä, että edunvalvontavaltakirjaa ei ole olemassa.
Kannattaa muistaa, että aviopuolisolla ei ole automaattisesti valtuuksia hoitaa puolisonsa raha-asioita, mikäli sellainen tarve tulee. Valtuutus nopeuttaa ja helpottaa asioiden hoitamista.
Edunvalvontavaltakirjasta kannattaa olla valmiiksi tehtynä ainakin perusmalli. ”Dokumenttia voi ajan kanssa muuttaa ja tarkentaa muotovaatimusten mukaisesti.”
Minna Hiidensaari
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Taloustaito Bonuksessa 3.10.2023.
