Koronapandemia pakotti suomalaiset kotoilemaan. Moni sosiaalisesta eristäytymisestä hyötyneistä yhtiöistä kertoi keväällä vahvoista luvuista. Usealla tuloskunto on kuitenkin jo jäänyt sijoittajien odotuksista.
Esimerkiksi peliyhtiö Rovio tiedotti jo toisen osavuoden tulosraportin yhteydessä, että koronapandemian tuoma tulosnoste päättyi alkukeväästä.
Myös Tikkurilan osake sai tukea alkuvuonna ihmisten ehostaessa kotejaan. Osake on kuitenkin ottanut takapakkia, kun viimeisin tulosraportti ei ollut markkinoiden mieleen.
Mikä olisi siis hyvä tapa etsiä turvallisia osakkeita, jos koronapandemiasta hyötyjät eivät sitä välttämättä enää tarjoa?
Perinteisiä turvallisina pidettyjä yhtiöitä on arvostettu pörssissä tavanomaisesti keskimääräistä yhtiötä korkeammalle. Korkeita arvostuskertoimia on perusteltu liiketoiminnan pienellä riskillä.
Helsingin pörssissä turvallisina yhtiöinä on pidetty esimerkiksi teleoperaattoreita, sillä ihmiset käyttävät puhelimia ja internetliittymiä taloussuhdanteesta riippumatta.
Tämä lähestymistapa muodostuu kuitenkin ongelmalliseksi, mikäli sijoittajat ovat valmiita maksamaan turvallisuudesta mitä tahansa. Tällöin riskinä on, että yhtiö arvostetaan liian korkealle sen liiketoiminnan tuottamiin kassavirtoihin nähden.
Elisaa on pidetty useasti tällaisena yhtiönä. Osa korkeasta arvostuksesta purkautui kolmannen vuosineljänneksen tulosraportin jälkimainingeissa, vaikka yhtiön tulos osui analyytikoiden ennusteisiin. Tuloskasvu ei yksinkertaisesti ollut riittävää osakkeen nykyhinnan perustelemiseksi.
Jos edes vakaa liiketoiminta ei takaa turvallisuutta, mikä sitten takaa?
Turvallisen yhtiön liiketoiminnan taustalla olisi hyvä olla jokin megatrendi tai muu vastaava, jolloin se toimii kasvavalla markkinalla. Tällöin liikevaihto ei tule markkinan muilta toimijoilta, vaan kasvavaa kakkua riittää kaikille jaettavaksi. Liikevaihdon kasvu ei siis jää ainakaan kysynnästä kiinni.
Yhtiön tulisi olla myös kohtuullisesti arvostettu, kannattava sekä mielellään defensiiviseltä (suhdannevakaalta) toimialalta. Jos ostaa edullisella arvostustasolla, riski ylihinnan maksamisesta on pieni, mikä tarkoittaa myös korkeampaa tuotto-odotusta.
Riskiä pienentää myös, jos yhtiöllä on jo vahvoja näyttöjä liiketoimintansa kasvattamisesta.
Kiukaita uusitaan suhdanteista riippumatta
Helsingin pörssissä tällaisena yhtiönä voidaan pitää esimerkiksi Harviaa. Yhtiö toimii defensiivisillä saunamarkkinoilla, sillä ihmiset uusivat kiukaitaan taloussuhdanteesta riippumatta.
Defensiivisestä profiilistaan huolimatta yhtiö on tulosraportti toisensa jälkeen onnistunut kasvamaan voimakkaasti. Kaiken lisäksi yhtiö toimii markkinoilla, jotka kasvavat noin viiden prosentin vuosivauhtia.
”Tulospohjainen arvostus on Harvian vahvaan markkina-asemaan, toimialan parhaaseen kannattavuuteen, vakaaseen kassavirtaan ja hyvää pääoman tuottoon nähden mielestämme vielä hyväksyttävissä, ja jos suoritukset jatkuvat tämäntasoisina, on mielestämme arvostuksessa vielä nousuvaraa”, analyysiyritys Inderesin analyytikko Petri Kajaani arvioi kolmannen osavuoden tulosraportin jälkeen.
Korona ei kolhinut varainhoitajaa
Toinen esimerkki on varainhoitaja EQ. EQ:lla ei ole taustallaan megatrendiä, mutta se on parantanut liikevaihtoaan ja -voittoaan jo usean vuoden ajan ja on kannattavuudeltaan Helsingin pörssin parhaimmistoa. Osake on kaikesta tästä huolimatta kohtuuhintainen.
Yhtiön bisnes ei osoittanut hidastumista edes keväällä koronakriisin ollessa pahimmillaan. Inderesin Sauli Vilénin mukaan osake hinnoitellaan verrokkiryhmän yläpuolelle, mutta tätä voidaan pitää perusteltuna yhtiön vahvojen näyttöjen vuoksi.
Sami Kontola
