KARON PÖRSSI Tekstiviesti kilahti keskiviikkoaamupäivänä. Edellisenä aamuna olin käynyt Nightingale Healthin toimipisteessä vanhan sotilassairaalan Tilkan toisessa kerroksessa, jossa kyynärtaipeestani oli otettu kaksi pientä putkiloa verta.
Tulokset olivat valmistuneet luvattua aikaa nopeammin. Erinomaista! Asiakkaan odotukset ylitetty.
Lataamani kännykkäsovellus kertoi vihreänsävyisellä kehällä "Nightingale Health Index" -arvoni. Tietoja oli tarjolla myös osa-alueittain ja yksittäisiin laboratoriotutkimustuloksiin asti: kolesterolitasapaino, tulehdus, verensokeri, rasvahappotasapaino, diabeteksen vastustuskyky, sydämen ikä...
Siinä on Helsingin First Northiin listautuvan Nightingale Healthin keskeinen palvelu, tuote ja innovaatio: verikoe, josta saatavia tuloksia yhtiön sovellus jalostaa helposti ja visuaalisesti omaksuttavaan muotoon ja tunnistaa sairastumisriskejä.
Start up -tapahtuman sijoittajapitchissä Nightingalen viesti voisi kuulua: "Haluatko tietää, mihin sairauksiin sinulla on riski sairastua ja kuinka voisit pienentää riskiäsi?"
Sen jälkeen Nightingale vyöryttäisi lukuja: "yhtiö on analysoinut yhteensä yli miljoona näytettä, tehnyt tutkimukseen liittyvää yhteistyötä yli 120 akateemisen instituution kanssa yli 20 maassa, ja sen teknologiaa on käytetty yli 300 lääketieteellisessä julkaisussa". Ja johan sijoittajien kukkaronnyörit höltyisivät.
Niin on käynyt. Vuonna 2013 perustettu yhtiö on ollut pääomasijoittajien suosikki ja sen perustaja-toimitusjohtaja Teemu Suna on kohonnut suomalaisen start up -skenen tähdeksi.
450 miljoonan euron yhtiö
Kovien kertoimien kasvuyhtiönä Nightingale Health on listautumassakin. Viime tilivuonna yhtiö teki 1,6 miljoonan euron liikevaihdolla 3,4 miljoonan euron liiketappion. Kun listautumisantihinnalla yhtiön arvoksi muodostuu pyörein luvuin 450 miljoonaa euroa, kertoimet ovat mielettömät.
450 miljoonaa euroa on yli 500 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Vähintään miljardin dollarin arvoista pörssin ulkopuolella olevaa start upia on ryhdytty kutsumaan yksisarviseksi. Nightingalea voi siis kutsua reilun viikon ajan puolisarviseksi.
Markkinahintaa ja tulosta tai liikevaihtoa toisiinsa suhteuttava kerroinanalyysi on aivan väärä tapa arvioida kaupallistamisen kynnyksellä olevaa yhtiötä, joka on luonteensa mukaisesti tähän asti kehittänyt, investoinut ja tehnyt tappiota. On haarukoitava potentiaali, arvioitava sen todennäköisyys, että yhtiö pystyy saavuttamaan potentiaalinsa ja palattava vasta sitten sen kysymyksen äärelle, paljonko yhtiöstä eli sen osakkeesta voisi olla järjellistä maksaa.
Ensin vain pitäisi oivaltaa, mikä on Nightingalen ydin. Yhtiö on esiintynyt julkisuudessa, esimerkiksi tässä Jari Sarasvuon haastattelussa, juuri sairastumisriskien ennakkovaroittajana. Sama kärki on Nightingalen listalleottoesitteessä.
Toisaalta yhtiö tuo esiin laboratoriotutkimusmenetelmäänsä, jolla vähäisestä määrästä verta pystytään ottamaan kosolti erilaisia arvoja. Jos menetelmä on oikeasti ainutlaatuinen, ehkä yhtiö voisi tehdä rahaa lisensoimalla teknologiaansa muille?
Satasesta satoja miljoonia
Koska Nightingalen konkreettinen tämänhetkinen tuote on verinäyteanalyysiin perustuva mittaussetti elintapojen parantamiseen kannustavine sovelluksineen, lähdetään liikkeelle siitä.
Omaan terveyteen ja hyvinvointiin panostaminen on trendikästä, eikä se ole lainkaan huono trendi. Kansanterveyttä Nightingale ei ratkaise, sillä testiin oma-aloitteisesti hakeutuvat oletettavasti juuri ne, jotka tietävät terveellisen elämän perusteet ja luultavasti noudattavatkin niitä. Se ei tietenkään ole yhtiön huoli. Heitä eli meitä, maksuvalmiita kansalaisia, on paljon.
Sain testin ilmaiseksi Nightingalelta, mutta Suomessa ja maailmassa on kosolti ihmisiä, jotka maksavat tällaisista tiedoista Nightingalen listahinnan 109 euroa. Varmasti myös monet yhtiöt tarjoavat mieluusti työntekijöilleen Nightingalen mittausta. Jakelukanavia piisaa, ja Nightingalen testi voi olla terveysyrityksille mukava lisämyyntituote hieman samaan tapaan kuin Firstbeatin stressi- ja palautumisanalyysi.
Tämä toki edellyttää sitä, että yhteistyökumppanit pitävät Nightingalen palvelua riittävän omaperäisenä. Yhtä hyvin ne voivat myydä asiakkailleen erilaisia laboratoriotutkimussettejä ja lääkärin tai hoitajan vastaanottoaikaa.
Nightingale on varmasti tehnyt paljon työtä, ajanut dataa yhteen, rakentanut vertailuja ja koodannut sitä sun tänä. Varmasti on kehitetty analyysimenetelmiä. Mutta jos uniikkius ei tunnu asiakkaasta uniikilta, ei sillä ole järin paljon arvoa.
Itse en näe Nightingalen mittauksella ja sovelluksella suurta lisäarvoa verrattuna siihen, että poimisin jonkin laboratorion testivalikoimasta itseäni kiinnostavan setin. Mahdollisen kilpailuedun täytyy olla muualla. Se voi olla yrityksen strategiassa, mutta strategia on kovin helppo kopioida.
Potentiaalinen katekone
Yksittäisen testin myyntikate on varmasti korkea. Vastaanottovirkailijan ja näytteenottajan työaikaa kuluu yhden asiakkaan palvelemiseen vain muutamia minuutteja. Analyysi tapahtunee automaattisesti ja tehokkaasti. Parhaillaan pilotoidaan kotitestiä, jossa näytevälineistö ja näytteet siirtyvät Nightingalen ja asiakkaan välillä logistiikkakumppanin avulla.
Ilmeisesti Nightingale haluaa käyttää omia laboratorioitaan sen sijaan että ostaisi analysointipalvelun kumppaneilta. Ratkaisu hidastaa kansainvälistymistä ja tekee siitä riskipitoisempaa, koska kustannusrakenne on kiinteämpi kuin se voisi olla. Toisaalta vipu lisääntyy: jos kone rullaa, kateprosentti hivelee silmiä. Jos taas ei, tehdas käy miinuksella.
Bruttokate on kuitenkin vain unelmaluku. Asiakkaiden houkutteleminen varsinkin yksityishenkilöpuolella vaatii paljon markkinointia eli työtä, aikaa ja rahaa, vaikka First North -listautumisen myötä Tilkan näytteenottopisteen odotushuoneeseen kertynee ruuhkaa koronasäännösten sallimissa rajoissa.
Realismin ei tarvitse estää kuvittelemasta, millaisia mahdollisuuksia Nightingalella voisi olla. Jos yksi prosentti EU:n kansalaisista kävisi Nightingalen testissä ja Nightingalelle jäisi liikevoitoksi viisikymppiä per testi, tuloksensa olisi 7,5 x 50 = 375 miljoonan euron liiketulos, josta nollarahoituskuluilla jäisi verojen jälkeen 300 miljoonaa euroa nettotulosta.
Mitä elämä olisi ilman unelmia?
Nightingalen omissa visioissa tulonlähteet ovat moninaisemmat. Se suunnittelee esimerkiksi saavansa kick-back-maksuja ohjatessaan asiakkaitaan mehiläisten ja pihlajalinnojen asiakkaaksi. Esitteessään Nightingale hahmottelee pitkän aikavälin liikevaihtotavoitteekseen 500 miljoonaa euroa.
Koukuttaako Nightingalen sovellus?
Nightingalen sovellus kertoi minulle, että saisin syödä enemmän omega-3- ja omega-6-rasvahappoja. I-merkkiä napsauttamalla sain eteeni suosituksia elintarvikkeista, joista niitä saisin. Aamupuuron päälle ripottelemani chiansiemenet eivät tietenkään riittäneet täyttämään tarvettani, joten seuraavalla kauppareissulla ostin kaksi pussia pähkinöitä laitettavaksi hedelmämyslin sekaan ja lisäravinnepurkin.
Samana päivänä testituloksen saatuani muutin hyvin pieneltä osalta ruokakaappini sisältöä ja olen kuluneen parin viikon ajan taatusti syönyt aiempaa enemmän omegoja. Seuraavalla kerralla saisin tästä osiosta paremmat arvot!
Sovellus toimi juuri niin kuin sen pitääkin. Siinä on ripaus pelillisyyttä ja kannustavuutta.
Nightingalen kannalta tämä tarkoittaa koukuttavuutta: kerran testissä käyneelle tulee halu ostaa uusi testi, jotta näkee, ovatko muutokset johtaneet arvojen paranemiseen. Ehkä testistä tulee jokavuotinen rutiini?
Niinpä melkein pitääkin tulla, jotta yhtiön kova markkina-arvo olisi oikeutettu.
Hinta hirvittää
Nightingalessa on paljon hyvää ja kiinnostavaa, ja siinä on aineksia käynnissä olevan pörssibuumin kilometrintolppa-IPO:ksi. Hyvässä ja pahassa.
Listautumisannin hinnoittelu ei kuulu positiivisiin seikkoihin. Hintaan on ladattu kovasti odotuksia ja niiden toteutumista kovemmalla todennäköisyydellä kuin mihin uskon.
On toki vallan mahdollista, että Nightingale onnistuu hankkimaan vahvan aseman ja keräämään terveyspalveluyritysten asiakkaiksi ohjaamistaan henkilöistä tuntuvia prosenttimaksuja. On mahdollista, että yhtiö keksii sellaisia tulonlähteitä, joita se ei vielä itsekään tiedä. On mahdollista, että se saavuttaa esitteessään ilmoille heittämänsä 500 miljoonan euron vuosiliikevaihdon.
Näitä kaikkia todennäköisempänä pidän sitä, että Nightingale päätyy jonkin kilpailijansa tai yhteistyökumppaninsa ostamaksi. Yhtiön silloisesta kunnosta ja markkina-asemasta riippuu se, paljonko sen osakekannasta maksetaan. Avainhenkilöiden kannustinohjelmissa kynnykset yltävät miljardiluokkaan. Nightingalen tarkoituksena ei selvästikään ole ensisijaisesti kasvattaa yhtiön tulosta tai liikevaihtoa vaan markkina-arvoa. Tässä mielessä se on sukua joillekin dotcom-huuman suomalaislistautujille.
Osakeannissa positiivista on se, että yhtiö kerää kaiken rahan itselleen eivätkä nykyiset omistajat myy osakkeitaan. Rahaa Nightingale aikoo imeä markkinoilta yli sata miljoonaa euroa (ja maksaa First North -listautumisestaan ja annin järjestämisestä noin kahdeksan miljoonan euron kulut – sekin lienee Suomen ennätys), jolle sillä on selvät käyttösuunnitelmat. Toimintaa on tarkoitus kasvattaa vauhdilla ja voimakkaasti, täysin start up -oppikirjojen mukaisesti.
Silti: yli 400 miljoonaa euroa on valtava määrä rahaa, olkoonkin, että markkina-arvosta heti listautumisen jälkeen sata miljoonaa tulee olemaan yhtiön pankkitilillä olevaa käteistä. Vertailun vuoksi: Altian markkina-arvo on 400 miljoonaa euroa, Oriolan 370 miljoonaa ja Pihlajalinnan noin 250 miljoonaa euroa.
Varsin monen asian tulee onnistua, jotta Nightingale oikeuttaisi liiketoiminnallaan listautumisannissa sille lätkäistyn hinnan.
Vakauttaminen antaa suojaa
Osakkeita on jaossa varsin runsaasti. 40 miljoonan euron arvosta niitä on jo kaupattu muutamille instituutiosijoittajille. Suomalaisista sijoitusrahastoista mukana on SP-rahastoyhtiön rahastoja ja FIM Fenno. Eiköhän loputkin saada kaupaksi ja listautuminen onnistumaan.
Yleisöannissa on tarjolla lähes puolitoista miljoonaa osaketta eli kymmenellä miljoonalla. Se takaa, että osakkeita piisaa. Vähimmäismerkintämäärä yleisöannissa on 150 osaketta, joten jos Nightingale onnistuisi houkuttelemaan 10 000 merkitsijää eikä instituutioannista siirrettäisi osakkeita yleisöannin puolelle, jokainen saisi luultavasti 150 osaketta eli tuhannen euron sijoituksen.
Nightingale on järjestänyt annille vakauttamisoption, eli vakauttamisjärjestäjä Swedbank saattaa tukea osakekurssia enintään 30 päivän ajan, jos osakekurssi painuu 6,75 euron merkintähinnan alapuolelle. Vakauttamiseen ei ole velvollisuutta eikä vakauttamissopimus todellakaan takaa sijoittajalle sitä, että osakkeesta saisi vähintään omansa pois, mutta joka tapauksessa vakauttamissopimuksen olemassaolo luo jonkinmoista turvaa.
En suin surminkaan lähtisi Nightingaleen pitkän aikavälin sijoittajaksi nykyisellä hinnalla. Arvostus on napattu samoista satukirjoista kuin yksisarviset ja puolisarviset.
Tämä johtuu tietenkin rajoittuneisuudestani, mutta se sijoittaminen on: jos ymmärrys ei riitä, tuottoisia sijoituskohteita voi mennä sivu suun. Siksi olen katsellut katsomosta vaikkapa Teslan huimaa nousukiitoa viime vuosien aikana.
En kuitenkaan vielä tässä vaiheessa sulje mahdollisuutta osallistua Nightingalen IPO:oon pikavoittoa tavoitellen. Jos äärettömään lisää 10 prosenttia, se on edelleen vain ääretön, ei sen järjettömämpi arvostus.
Pikavoittopeliä varten täytyy tarkkailla markkinoiden tunnelmia. Veikkaan, että aika moni ajattelee samoin, mikä taas niistää pikavoiton mahdollisuutta. Ylipäätään listautumisten flippaaminen on minusta vähän vastenmielistä, vaikka se onkin tilastollisesti järkevin toimintatapa.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja. Mainituista yhtiöistä hän omistaa Altiaa.
