Koronakriisin alkupäivien hamstrauksen jälkeen ruokakauppojen hyllyt ovat jälleen täyttyneet. Pellervon taloustutkimuksen PTT:n mukaan ruokahuolto ei ole Suomessa uhattuna, mutta miten kriisi vaikuttaa ruuan hintaan, vanhempi maatalousekonomisti Tapani Yrjölä?
”Lyhyellä aikavälillä hamstraaminen saattoi aiheuttaa hetkellisiä hintapiikkejä, kun elintarvikeketjulle syntyi ylimääräisiä kustannuksia tuotannon ja kuljetusten järjestämisessä poikkeusoloissa.
Pidemmällä aikavälillä vaikutukset hintoihin näyttävät jäävän kuitenkin vähäisiksi. Elintarvikkeiden hintojen nousu voi kuitenkin hidastua.
Tiettyjen tuotteiden hinta voi nousta – etenkin jos kriisi pitkittyy. Esimerkiksi pula kausityövoimasta saattaa vaikeuttaa marjanpoimijoiden saamista tiloille. Silloin voi joutua maksamaan mansikoista totuttua enemmän.”
Millaisia vaikutuksia kriisillä on ollut suomalaisen ruuan tuotantoon?
”Se on kärsinyt vähemmän kuin moni muu toimiala. Peltoviljelyyn tai kotieläintuotantoon vaikutukset ovat vähäiset. Tänä kesänä esimerkiksi lannoitteista ja kasvinsuojeluaineista ei tule pulaa, sillä ne saatiin tuotua maahan ennen kriisiä.
Viljasato riittää kattamaan kotimaisen vehnän ja rehuviljan kulutuksen. Ruista on puolestaan varastossa erittäin paljon, yli vuoden kulutusta vastaava määrä. Myös maidon ja lihan tuotanto pysyy sellaisella tasolla, ettei kulutuksesta tarvitse tinkiä.”
Millaisia ongelmia kriisin pitkittyminen toisi tullessaan?
”Jos rajoitukset pitkittyvät, se alkaisi vaikeuttaa ulkomailta tuotavien tuotantopanosten saatavuutta. Esimerkiksi torjunta-aineiden raaka-aineista iso osa tulee Kiinasta, joten koronaepidemian leviäminen siellä uudelleen tietäisi väistämättä toimitusvaikeuksia.”
Millaisia vaikutuksia koronakriisin aiheuttamalla taantumalla on elintarvikealan toimijoihin?
”Talouden notkahdus ja työttömyyden kasvu laskevat ostovoimaa ja siirtävät kulutusta halvempiin tuotteisiin. Silloin elintarvikeketjuun tulee vähemmän rahaa ja alan kannattavuus heikkenee.”
Matti Remes
