”Nyt en juuri myy, mutta ostan kyllä.” Näin vakuuttavat kolme Taloustaidon haastattelemaa nuorta osakesäästäjää. Arvaamaton maailmantilanne ei saa heitä vetäytymään osakemarkkinoilta.
Euroopassa käydään sotaa, maailmanpolitiikka on jännitteisempää kuin aikoihin ja taloutta uhkaa taantuma.
Helsingin pörssikin on ollut pitkän nousukauden jälkeen paljolti alavireinen tai ainakin epävakaa.
Ei ehkä kaikkien mielestä houkuttelevin mahdollinen tilanne osakesijoittamiseen. Kaisa Vanha-Perttulaa, 24, Maria Nurmista, 25, ja Juulia Riippiä, 27, ei kuitenkaan hirvitä – jopa päinvastoin.
”Oli odotettavissa, että takapakkia tulee jossain vaiheessa”, Kaisa Vanha-Perttula sanoo. ”Ihan hyvä muistutus kaikille, että koko ajan ei ole pelkkää nousua”, Juulia Riippi lisää.
”Onhan tämä ollut kova koulu etenkin monelle nuorelle osakesäästäjälle, mutta toisaalta terveellinen. Eikä markkinoiden alamäki stressaa, kun sijoittamisen aikaväli on pitkä”, Maria Nurminen tuumii.
”Uskon edelleen niihin yhtiöihin, joihin olen sijoittanut, ja tässä voi avautua oston paikkoja”, Kaisa Vanha-Perttula sanoo. Samaan tapaan ajattelevat Juulia Riippi ja Maria Nurminen.
He uskovat, että vaikea taloustilanne saattaa auttaa tunnistamaan, mitkä yhtiöt eivät ehkä ole hyviä sijoituskohteita. Kovassa noususuhdanteessahan kehnoillakin eväillä on helpompi menestyä.
Nuorena aloittava hyötyy enemmän
Kaikki kolme naista kuuluvat Suomen Osakesäästäjät -yhdistykseen ja toimivat sen Nuoret osakesäästäjät -verkoston valiokunnassa. Heidän voisi kuvitella olevan sijoittajina keskimääräistä nuorta aktiivisempia, ehkä rohkeampiakin.
Maailmantilanne kyllä mietityttää heitä, ja esimerkiksi inflaatio, korkokehitys ja kuluttajien pohjalukemiin romahtanut luottamus talouteen huolestuttavat, vaikka niillä ei vielä olisi ollut suoraa vaikutusta heidän omissa salkuissaan oleviin yhtiöihin.
He ovat kuitenkin enemmän huolissaan siitä, jos nuoret lykkäävät sijoittamisen aloittamista yleisen epävarmuuden vuoksi.
”Ymmärrän, että tällaisessa tilanteessa himmaillaan, mutta toisaalta nyt jos koskaan olisi tärkeää huolehtia oman talouden puskurista ja varallisuuden kerryttämisestä”, Maria Nurminen sanoo. ”Ja myös sijoitusten hajauttamisesta”, Kaisa Vanha-Perttula painottaa.
Kolmikko muistuttaa, että sijoitusajan pituus vaikuttaa olennaisesti siihen, paljonko sijoituksille voi kertyä korkoa korolle. ”Sillä on iso merkitys, onko sijoittaminen aloitettu parikymppisenä vai 30-vuotiaana.”
Käyttöä sekä osakesäästötilille että arvo-osuustilille
Osakesäästötilin avaaminen tuli mahdolliseksi vuoden 2020 alussa. Maria Nurminen aloitti suoran osakesijoittamisen jo ennen sitä, vuonna 2018, Juulia Riippi ja Kaisa Vanha-Perttula vuonna 2020. He kaikki olivat aiemmin säästäneet ja sijoittaneet muualle, esimerkiksi sijoitusrahastoihin.
Nyt he käyttävät osakesijoittamiseen sekä osakesäästötiliä että tavallista arvo-osuustiliä. Kumpaakin tarvitaan.
”Ostan ulkomaisia osakkeita arvo-osuustilille ja kotimaisia osakkeita, kuten vakaita osinko-osakkeita osakesäästötilille”, Maria Nurminen sanoo.
”Arvo-osuustili tarvitaan esimerkiksi etf:iä varten. Osakesäästötilille ostan osakkeet, jotka aion pitää pitkään”, Juulia Riippi kertoo.
Kaisa Vanha-Perttula arvostaa osakesäästötilissä mahdollisuutta käydä kauppaa ilman, että voitoista joutuisi maksamaan veroa tilin sisällä. ”Ja opiskelijalle osakesäästötili on tosi hyvä, koska tilille jäävät myyntivoitot eivät vaikuta opintotukeen.”
”Toisaalta osakesäästötilillä tappioitakaan ei voi hyödyntää verotuksessa”, hän harmittelee. Se on hänen mielestään puute, koska ”kaikille tulee mokia sijoittamisessa”.
Osakesäästötiliä voisi vielä parannella
Vaikka osakesäästötilissä on paljon hyviä puolia, naiset varoittavat sudenkuopista. Esimerkiksi ulkomaisia osinkoyhtiöitä ei kannata hankkia osakesäästötilille, sillä ulkomaisten osinkojen verotus on tilillä yleensä ankaraa.
Heillä on myös toiveita siitä, mihin suuntaan osakesäästötiliä voisi tulevaisuudessa kehittää. Esimerkiksi:
- Mahdollisuus hankintameno-olettaman käyttöön myyntivoiton verotuksessa.
”Osakesäästötili on ajateltu pitkäaikaiseen sijoittamiseen, mutta kun sitten pitkän ajan kuluttua sieltä myy osakkeita, ei ole mahdollista käyttää verotettavan myyntivoiton laskemisessa hankintameno-olettamaa. Se voi olla hyvin epäedullista, enkä tullut ajatelleeksi sitä silloin, kun avasin tilin”, Kaisa Vanha-Perttula sanoo.
- Tilille sijoitettavan pääoman enimmäismäärän nostaminen nykyisestä 50 000 eurosta.
”Jossain vaiheessa rajaa olisi hyvä nostaa, vaikka nuorilla enimmäismäärä ei tule nopeasti vastaan ”, Maria Nurminen sanoo. Hän arvelee, että tietoisuus ylärajasta voi saada jotkut nuoret lykkäämään sijoittamisen aloittamista, koska suora osakepoiminta voi olla aloittelijalle vaikeaa ja tilin etujen rajallisuuden vuoksi osakesäästötilin edut halutaan maksimoida ja virheet välttää.
Myöskään elämänmittaiseksi säästöprojektiksi osakesäästötilistä ei oikein ole. ”Eläkesäästämisen tärkeydestä puhutaan nykyään paljon, mutta eläkesäästönä 50 000 ei riitä pitkälle”, Juulia Riippi huomauttaa.
Ulla Simola
VALITSE VIISAASTI TILI OSAKKEILLESI | Osakesäästötili vai tavallinen arvo-osuustili, miten valita? Tilit palvelevat osittain erityyppisiä sijoittajia. Niiden verotuksessakin on eroja, joiden unohtaminen saattaa käydä kalliiksi. Lue juttu syyskuun Taloustaidosta. Voit myös kirjautua ja lukea jutun näköislehdestä.
