KARON PÖRSSI Eihän sille mitään mahda, että pörssilistautumisen yhteydessä järjestettävät osakaspohjan laajennukset jakautuvat kahteen osaan. Toisaalla ovat ne tapaukset, joissa yhtiöt hakevat uusilta omistajilta rahaa tuleviin kasvuhankkeisiin. Toisaalla taas ne, joissa yhtiön nykyiset omistajat myyvät omistuksiaan uusille osakkeenomistajille.
Useimmiten listautumiset koostuvat sekä osakeannista että osakemyynnistä. Tukholman pörssiin comebackin tekevän Nordnetin tapauksessa niin ei ole. Nordnetin kohdalla kyse on pelkästään nykyisten omistajien osakemyynnistä.
Eikä siinä mitään. Nordnetin liiketoiminta rullaa tällä hetkellä varsin mallikkaasti ja investoinnit pystytään rahoittamaan tulorahoituksella. Yhtiö lupailee maksavansa peräti 70 prosenttia tuloksestaan osinkona, joten rahan pyytäminen yleisöltä olisi sulaa hulluutta.
Niinpä nykyiset omistajat luopuvat osakkeistaan, joita he myyvä uusille omistajille 88–104 Ruotsin kruunun kappalehintaan. Osakemyyntiin menee enintään 43 prosenttia Nordnetin osakekannasta, joten myynneistään huolimatta nykyomistajille jää enemmistö yhtiöstä. Myyjät ovat myös suostuneet tavanomaisiin myyntirajoituksiin, joten heille jää intressi toivoa Nordnetin osakkeelle myötätuulista pörssikehitystä.
Listautuminen on nykyomistajista selvimmin exit Nordic Capital -pääomasijoitusyhtiölle. Sen (välillinen) omistus Nordnetissa laskee nykyisestä 41 prosentista jopa 9 prosenttiin, jos lisäosakkeetkin myydään. Dinkelspielin suvun omistusyhtiöistä osa myy, osa ei.
Yksityissijoittajista Nordnetin osakkeita pääsevät IPO:ssa ostamaan vain Nordnetin asiakkaat. Osakevälittäjän omien asiakkaiden lisäksi omistajiksi tulee instituutiosijoittajia.
Merkittävä pohjoismainen finanssitoimija
Vuonna 1996 perustettu Nordnet on ollut melkoinen menestystarina. Syyskuun lopussa sillä oli yli 1,1 miljoonaa asiakasta. Neljästä Pohjoismaasta asiakasmäärällä mitattuna suurin on Ruotsi (388 000 asiakasta), mutta osakesäästötilistä vauhtia saanut Suomi on kasvattanut asiakasmääräänsä vauhdilla, vuodessa 266 000 asiakkaasta syyskuun lopun 352 000 asiakkaaseen. Norjassa asiakkaita on 210 000, Tanskassa 172 000.
Asiakaspääomilla mitattuna Ruotsi on kuitenkin Nordnetin selvästi tärkein markkina, yli kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Tanskakin on Suomea suurempi. Tehtyjen pörssikauppojen määrällä Ruotsi on samoin kaksinkertainen Suomeen verrattuna, mutta tässä tilastossa Suomea edellä onkin Norja.
Tilastot kertovat nähdäkseni paitsi siitä, että neljässä Pohjoismaassa on erilaiset säästämisen ja sijoittamisen kulttuurit, myös siitä, että eri Pohjoismaissa Nordnetin asiakaskunta on muodostunut hieman eri tavoin.
Tämä on tärkeä huomata miettiessään sitä, ostaako Nordnetin osakkeita listautumismyynnin yhteydessä tai myöhemmin. Se, mitä Nordnet on Suomessa, ei kaikilta osin vastaa sitä, mitä Nordnet on muissa Pohjoismaissa.
Suomessa Nordnet tunnetaan osakevälittäjänä, mutta varsinkin Ruotsissa yhtiön palvelutarjonta on laajempi ja tulolähteet monipuolisemmat. Toisaalta Nordnetin osuus Helsingin pörssin kaupoista oli kuluneen vuoden kolmannella neljänneksellä 10,8 prosenttia, kun taas Tukholman pörssissä osuus oli vain 5,1 prosenttia.
Perinteiset pankit eivät ole olleet viime vuosina sijoittajien suosiossa, ja epäsuosioon on selvät syyt: kasvu on tiukassa, korkokatteet ohuet, tuloskehitys vaisua. Suhteessa perinteisiin pankkeihin osakevälitykseen erikoistuneen Nordnetin kasvuluvut näyttävät todella kiinnostavilta.
Koronakriisi kiihdytti liiketoimintaa
Koronakriisin hyötyjiksi on listattu kotoiluosakkeita, mutta hyötyjiin täytyy laskea myös osakevälitysfirmat. Tähän pörssin vaiheeseen osunut kriisi, sen laukaisema talouden elvytyspaketti ja kakun kirsikkana vielä perinteisesti markkinoita kiinnostavat Yhdysvaltain presidentinvaalit ovat lisänneet kaupankäyntiaktiviteettia.
Treidari elää volatiliteetista, ja osakevälittäjä se vasta volatiliteetista elääkin. Osakevälitystoiminnassa on kova vipu: kiinteät kulut eivät käytännössä kasva, vaikka asiakkaat veivaisivat pörssissä kauppoja kaksinkertaisen määrän, joten nettopalkkiotuottojen kasvu ropisee liiketulokseen. Samoin käy, toiseen suuntaan, siinä tapauksessa, kun nettopalkkiotuotot laskevat.
Kuluneen vuoden ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana Nordnet on tehnyt lähes 1,1 miljardin Ruotsin kruunun liikevoiton. Viime vuonna samoilla kalenterinlehdillä liiketulosta kertyi vain 300 miljoonaa kruunua.
Optimistisesti yhtiöön suhtautuva ajattelee, että Nordnetin tuloksentekokyky on kasvanut huimasti. Skeptinen tarkkailija miettii, mahtaako kyse olla syklisestä kasvusta ja saattaako viime vuoden taso sittenkin olla lähempänä normaalia tuloskykyä.
Kuluvan vuoden ensimmäisen yhdeksän kuukauden nettotulos on 881 miljoonaa kruunua eli 3,42 kruunua osaketta kohden. Viime vuoden vastaavan jakson EPS oli 1,02 kruunua ja koko vuoden 2019 osakekohtainen tulos 1,25 kruunua. Nordnetin osakemäärä on pysynyt 250 miljoonassa osakkeessa, eikä se muutu listautumisen yhteydessäkään.
Nordnetin osake on hinnoissaan
Nordnetin osakkeen myyntihintahaarukka on melko suuri, mutta osakkeita ostavan piensijoittajan on laadittava kalkyylinsa sen mukaan, että hinta olisi haarukan ylärajan mukainen 104 kruunua osakkeelta. Markkina-arvoksi tulee tällöin 26 miljardia Ruotsin kruunua eli reilut 2,5 miljardia euroa.
Jos Nordnetin liiketoiminnan vire jatkuu kuluvalla vuoden viimeisellä neljänneksellä samaa tahtia kuin alkuvuonna keskimäärin, vuoden osakekohtainen tulos asettuisi jonnekin 4,50 kruunun tienoille. Tällöin p/e-luvuksi tulisi 23.
Nordnetin historiallisen kovan kasvun valossa se ei tunnu paljolta, mutta osakevälitysbisneksen syklisyyden huomioon ottaen hinta saattaa hirvittää.
Niin esimerkiksi minua.
Vaikka olen tyytyväinen Nordnetin asiakas ja vaikka näen täydet edellytykset sille, että yhtiöllä on täydet edellytykset hyötyä yksityisen osakesijoittamisen yleistymisestä, en olisi valmis ostamaan Nordnetia osakemyyntihintahaarukan yläreunalla pitkäaikaiseksi sijoitukseksi.
On kuitenkin helppo olettaa, että Nordnetin osakkeen ympärille syntyy huumaa, jopa niin, että yhtiö saa uusia asiakkaita niistä yksityissijoittajista, jotka haluavat päästä ostamaan osakkeita listautumismyynnissä. Osakemyynnin järjestäjätkin osannevat työnsä ja asettavat hinnan niin, että osakkeelle jää edellytykset nousta, kun sen noteeraaminen aloitetaan Tukholmassa ja muutkin kuin Nordnetin asiakkaat pääsevät ostamaan sitä.
Voisi ajatella niinkin, että jos Nordnetin osakekurssi laskee kaupankäynnin alettua, se vähentää Nordnetin asiakkaiden tyytyväisyyttä palveluntarjoajaansa kohtaan ja haittaa suoraan yhtiön liiketoimintaa. Carnegie voikin stabiloida kurssia kolmenkymmenen päivän ajan.
Siksi saatan hyvinkin ostaa osakkeita listautumismyynnistä sillä ajatuksella, että luovun niistä pikapuolin. Jos kovin moni muu aikoo toimia samalla ajatuksella, taktiikka ei välttämättä tuota kummoistakaan tulosta.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.
