KARON GRILLI Viime vuonna vaakavalmistaja Tamtronin liikevaihto oli 55 miljoonaa euroa. Tälle vuodelle yhtiö ohjeistaa 54–56 miljoonaa eli samaa kuin viime vuonna plus miinus yksi miljoona.
Jos toteutunut liikevaihto osuu ennustehaarukan keskikohtaan, orgaaninen kasvu jää itse asiassa miinusmerkkiseksi, sillä reilut puolitoista vuotta sitten Tamtron teki historiansa suurimman yrityskaupan ostamalla kilpailijansa Lahti Precisionin. Ostokohteen osalta liikevaihto oli mukana viime vuoden luvuissa vain kymmeneltä kuukaudelta.
Onko Tamtron kasvuyhtiö?
”Kyllä, uskallan sanoa. Jos katsotaan meidän viime vuosien trackiä, olemme 3–4 vuoden takaa 2,5-kertaisteneet liikevaihtomme. Olemme olleet aika vahvassakin kasvussa”, toimitusjohtaja Mikko Keskinen sanoo Karon Grillissä.
”Tämä vuosi on vähän… Meidän onboard-liiketoimintamme ja digipalvelut menevät tänä vuonna todella hyvin, mutta järjestelmäpuoli on jälkisyklistä. Yksi siellä odotuksistamme jäänyt on akkuteollisuus, jossa isommat hankkeet ovat siirtyneet eteenpäin. Sen vuoksi ohjeistusta tarkennettiin.”
Tänä vuonna vaikeuksia on ilmeisesti siis ollut juuri Lahti Precision -yrityskaupan myötä Tamtroniin tulleissa toiminnoissa.
”Kasvu-uralle päästään taas jatkossa”, Keskinen uskoo.
”Tänä vuonna ei ole ollut myöskään yrityskauppoja, jotka toisivat add-on-kasvua”, hän lisää.
Lahti-kaupassa sulateltavaa
Yrityskaupat ovat keskeinen osa Tamtronin kasvustrategiaa. Sen yhtiö kertoi näkyvästi jo listautumisen yhteydessä kaksi vuotta sitten. Tavoitteena on nostaa liikevaihto 96 miljoonaan euroon vuoden 2027 loppuun mennessä, ja kun vaakamarkkina kasvaa parin prosentin vauhtia, eihän sitä orgaanisesti saavuteta.
Lahti Precisionin osto oli Tamtronille iso loikka. Pääomasijoittajan hoteissa olleen kilpailijan liikevaihto oli 17 miljoonaa euroa, kun Tamtronin liikevaihto yrityskauppaa edeltäneenä vuotena eli FN-listautumisen vuonna 2022 oli 37 miljoonaa euroa.
Haukkapalassa on ilmeisesti ollut sulattelemista, mistä kielii matamaan jääneen myynnin lisäksi se, että uusia yrityskauppoja ei ole nähty Lahti Precision -oston jälkeen.
Aiemmin puheissa on vilahdellut esimerkiksi Ranska ja Brittein saaret mahdollisina uusina toimintamaina. Niihin saatettaisiin hyvinkin pyrkiä menemään ostamalla jokin jakelijan roolissa toimiva yhtiö.
Jos Tamtronin oman liikevaihtokehityksen mukaisesti suhdanne on matalalla, myös ostokohteiden hintojen luulisi olevan ostajan kannalta suotuisia.
Osakasystävällinen omistusrakenne
Lahti Precision -ostoa varten Tamtron järjesti osakeannin. Osakkeiden painaminen lienee edessä ainakin isommissa kaupoissa – joko niin, että osakeannilla kerätään rahaa markkinoilta, tai niin, että ostettavan yhtiön omistajat saavat vastineeksi Tamtronin uusia osakkeita.
Se aiheuttaa päänvaivaa osakkeen hintaa puntaroivalle sijoittajalle. Vaikka laskeskelisi, että Tamtron pääsisi kunnianhimoisiin kasvu- ja kannattavuustavoitteisiinsa ja pystyisi haarukoimaan, mikä voisi olla yhtiölle sopiva silloinen yritysarvo, pitäisi vielä tietää, kuinka suuren osakemäärän kesken se pitäisi jakaa.
On vain luotettava siihen, että yhtiön hallitus ja johto tekevät osakkeenomistajien edun mukaisia päätöksiä ja painavat osaketta vain järkevällä arvostuksella.
Tähän toki on poikkeuksellisen hyvät edellytykset, sillä Tamtronin sielu ja nykyinen hallituksen puheenjohtaja Pentti Asikainen omistaa enemmistön yhtiöstä. Myös toimitusjohtaja Mikko Keskisellä on merkittävä siivu.
Miettisen suvun Ensto Invest lähti Tamtroniin mukaan listautumisen yhteydessä ja on Asikaisen jälkeen toiseksi suurin omistaja.
Finanssisijoittajana mukana on myös Mika Heikkilän ja Olli Viitikon hoitama mikroyhtiörahasto. Muutaman sadantuhannen euron mittainen Tamtron-rivi on toki vain pieni siivu rahaston salkussa.
Vaaka menee pilveen
Lahti Precision oli osin Tamtronin suora kilpailija, osin täydentävä toimija. Tamtron sai kaupassa esimerkiksi teollisuuspuolen annosteluratkaisuja ja mScales-softan.
Jo vanhastaan Tamtron oli liputtanut jatkuvalaskutteisten ohjelmistojen puolesta ja sillä oli oma ohjelmistotuote. Lahti Precisionin mScales kuitenkin osoittautui ilmeisesti paremmaksi, joten siitä tuli uuden Tamtronin ”punnitussofta”.
MScalesin kotisivujen mukaan mScales ”liittää olemassa olevat teollisuusvaa’at hetkessä käyttäjäystävälliseen digitaaliseen alustaan yhdeksi kokonaisuudeksi”. Sen sanotaan sisältävän ”valmiit ratkaisut kaikkiin työvaiheisiin, yksittäisistä punnituksista tietojen analysointiin ja viranomaisraportointiin”.
MScalesin avulla asiakas voi hallita kaikkia käytössään olevia vaakoja Tamtronin pilvipalvelun kautta, olivat ne sitten Tamtronin tai muiden valmistajien laitteita.
”Punnitustietoon liittyy paljonkin paikkatietoa, materiaalitietoa, asiakastietoa ja laitetietoa. Tätä dataa voidaan jatkossa hyödyntää eri tavoin”, Mikko Keskinen kertoo Grillissä.
Käytännön esimerkkinä Keskinen mainitsee, että dataa voisi mahdollisesti käyttää esimerkiksi huoltotarpeen ennakoimiseen.
Tamtronin tavoitteena on, että tyypillisesti hyväkatteisten digitaalisten palvelujen osuus nousisi 10 prosenttiin yhtiön liikevaihdosta vuoden 2027 loppuun mennessä.
Kuinka rakennetaan rahastosalkku?
Rahaston salkunhoitajan työ on hyvin harvoin pelkästään kiinnostavimpien yhtiöiden poimimista. Potentiaalisesti mainioista sijoituskohteista täytyy myös muodostaa järkevä kokonaisuus.
”Tärkeää on miettiä, mitä yksittäisellä sijoituksella tavoitellaan ja mikä on sen riskiprofiili: missä valuutassa se on, minkä kokoinen se on, kuinka likvidi se on, kuinka paljon osake heiluu...?" S-Pankki USA -rahaston salkunhoitaja Antti Raappana luettelee Marinadissa.
Riski ei ole pelkästään tietokoneen tarjoamaa statistiikkaa vaan myös yhtiöiden liiketoimintaan liittyviä seikkoja. Jos salkussa on jo Visaa, kannattaako hajauttaa Mastercardiin?
"Tuoko sijoitus salkkuun jotain lisää vai tuoko se jotain sellaista altistumaa, jota salkussa jo on?" Raappana kysyy – ja kehottaa myös omaa salkkuaan hoitavalta kysymään itseltään.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut grillinpitäjä.
