KARON GRILLI Kasvuyhtiöille rahoitusta keräävässä Springvestissä on poikkeuksellisen erilliset tuloslaskelman puoli ja taseen puoli. Yhtiöön voi sijoittaa yhtä hyvin tuloslaskelman eli rullaavan liiketoiminnan perusteella kuin taseen eli yhtiön omistamien kasvuyhtiöosakkeiden vuoksi.
Springvestin toimitusjohtajana puoli vuotta sitten aloittanut Aki Soudunsaari vieraili Karon Grillissä.
Yhtiö itse on sitä mieltä, että juuri tase on osakkeen kehityksen kannalta olennaisempi. Tase koostuu noin neljästäkymmenestä kasvuyhtiöstä, joille Springvest on kerännyt rahaa ja joiden omistajaksi se on tullut: Springvest saa osan palkkiostaan asiakasyhtiön osakkeina tai optioina.
Viimeisimmässä osavuositulosraportissa eli kesäkuun lopussa Springvestin sijoitusportfolion arvo oli yhtiön taseessa karvan alle 20 miljoonaa euroa. Springvestin itsensä markkina-arvo on hieman yli 20 miljoonaa euroa. Yhtiö arvostetaan suunnilleen yksi yhteen suhteessa taseensa loppusummaan.
”Enemmän taidetta kuin tiedettä”
Sijoittajilleen Springvest antaa niukasti tietoa siitä, millä arvolla se kirjaa kasvuyhtiöomistukset taseeseensa.
”Listaamattomien yhtiöiden arvonmääritys on enemmän taidetta kuin tiedettä”, toimitusjohtaja Aki Soudunsaari myöntää.
Yhdeksi tärkeäksi ankkuriksi hän nostaa edellisen rahoituskierroksen arvostuksen.
Parin viime vuoden aikana kasvuyhtiöiden arvostukset ovat laskenee yleisesti paljon. Soudunsaari suhtautuu kuitenkin optimistisesti Springvestin omistusten arvoon ja sanoo Springvestin olevan konservatiivinen arvostuksissa.
”Minun mielestäni ne [kohdeyhtiöiden arvot Springvestin taseessa] ovat selkeästi alaspäin. Jos katsotaan matemaattista arvoa näistä neljästäkymmenestä firmasta, joissa meillä on pieni omistus… Se arvotetaan kahteenkymmeneen miljoonaan tällä hetkellä. Veikkaan, että siellä on useampikin case, jotka ovat moninkertaisia itsessään, muutamat firmat, jotka ovat siellä [arvoltaan salkun] yläpäässä”, Soudunsaari sanoo.
Liiketulosta rahaa keräämällä
Rahoituskierrosten järjestäminen eli operatiivinen toiminta tuo Springvestille tulosta, jonka pystyy ennustamaan kohtuullisen hyvin, kun tietää yhtiön rahoituskierroksilla keräämän rahan määrän. Rahoituskierroksia yhtiö järjestää omilta sivuiltaan löytyvällä alustalla, ja sivuilla voi myös seurata käynnissä olevien kierrosten etenemistä.
Springvest saa rahoitusta järjestäessään itselleen rahaa kolmella tapaa. Ensinnä rahaa tarvitseva yhtiö maksaa sille palkkion, joka on luokkaa 7–8 prosenttia kerättävästä pääomasta.
Toiseksi myös sijoittaja-asiakkaat maksavat Springvestille sijoituksen määrään suhteutettua palkkiota, joka on viime aikoina ollut 3 tai 4 prosenttia niin että nopeimmat pääsevät matalammalla hintaportaalla.
Kolmanneksi Springvest tapaa saada rahoitusta keräävältä yhtiöltä optioita, jotka se käyttää ja kirjaa osakkeet taseeseensa rahoituskierroksen arvoon. Tämä ylöskirjaus ei kierrä tuloslaskelman kautta.
Tuloslaskelmaan tuloina kertyy siis noin kymmenen prosenttia Springvestin asiakasyhtiöille keräämästä pääomasta. Siitä yhtiö maksaa suorat henkilökulut, erilaiset materiaalikulut ja rahoitusta myyvien asiamiesten palkkiot. Näistä ensimmäiset lienevät kiinteimpiä ja viimeisimmät skaalautuvat kerätyn rahan eli Springvestin liikevaihdon mukaan.
200 yhtiötä kolkuttaa ovelle
Springvestin rahoituskierrosten määrä on pysynyt hämmästyttävän hyvänä viime vuosien kasvuyhtiötalven aikana, ja kierrokset ovat menneet läpi. Springvestin liikevaihto on laskenut, mutta melko vähän.
Aki Soudunsaari sanoo, että Springvest pystyy viemään läpi suunnilleen yhden rahoituskierroksen kuukaudessa eli lomakuukaudet huomioon ottaen 8–10 kierrosta vuodessa.
Eikä rahoitusta tarvitsevista yhtiöistä ilmeisesti ole pulaa.
”Meille tulee 200–220 casea vuodessa, ja niistä valitsemme 8–10”, Soudunsaari kertoo.
”Tärkein kriteeri meille on se, että firma on hyvä, niillä on teknologiaulottuvuus ja ne ratkaisevat oikeasti jotakin maailmassa olevaa ongelmaa.”
Karon Grilli -haastattelussa Aki Soudunsaari kertoo, mitä Springvestin portfolioyhtiöitä hän itse seuraa tarkimmin. Entä mikä on Springvestin kilpailuvaltti suhteessa muihin rahoituksen järjestäjiin?
Kun Soudunsaari itse Naava-yhtiön yrittäjänä keräsi omalle kasvuyhtiölleen rahaa laajemmalta yleisöltä, rahan kerääjäksi päätyi Springvestin sijaan Invesdor. Miksi?
Osaksi positiivista muutosta?
Monet Springvestinkin asiakasyhtiöistä muuttavat maailmaa ja pyrkivät hyötymään vihreästä siirtymästä.
Marinadi-osiossa keskitytään paremmin ilmastonmuutokseen ja sen ottamisesta huomioon sijoittamisessa.
Ilmastonmuutos huolettaa, mutta energiaa tarvitaan jatkossakin. Asiantuntija Outi Rönnqvist Nordea Fundsista kertoo, kuinka sijoittaja voi olla mukana positiivisessa muutoksessa.
Hän nostaa hyväksi esimerkiksi Nesteen, joka on muuttanut toimintaansa ja profiloitunut uudelleen.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut grillinpitäjä. Karon Grilli -ohjelmaan sisältyvän Marinadi-osio on tehty yhteistyössä Nordea Fundsin kanssa.
