KARON GRILLI ”On niissä [AI-osakkeissa] kupla. Tämä tilanne muistuttaa itse asiassa aika paljon vuotta 2000”, analyytikko ja neuvonantaja Tero Kuittinen vastaa suoraan Karon Grillissä.
Vuonna 2000 elettiin internethuuman kuuminta vaihetta. Kuittinen työskenteli silloin Nokiaan erikoistuneena analyytikkona ja nousi lajissaan yhdeksi arvostetuimmista maailmassa.
Vuonna 2003 hän muutti analyytikontöiden perässä Yhdysvaltoihin, ja sille tielle hän on jäänyt. Nykyisin Kuittinen toimii neuvonantajana erityisesti teknologiafirmoille.
Analogia Yhdysvaltain markkinoilla tällä hetkellä hyrräävän tekoälyhuuman ja internethuuman välillä on ilmeinen. Hieman kärjistäen tekoälysovellusten tarvitsemia laskentatehoisia prosessoreita valmistava Nvidia vastaa internetbuumin verkonrakentajia.
”Silloin Lucentin, Nortelin, Motorolan, Nokian, Ciscon – kaikkien näiden firmojen hinnat räjähtivät. Ja mielenkiintoista tässä on se, että [näiden yhtiöiden sijoitustarinan pohjalla ollut] ennuste liikenteen räjähtämistä oli totta: mobiilidatan määrä miljoonakertaistui, koska ihmiset rupesivat katsomaan Tiktok-videoita kolme tuntia joka päivä. Mutta se ei auttanut hardis-firmoja. Ne romahtivat kaikki. Marginaalit kilpailtiin pois. Vaikka kaikki uskoivat, että niillä on vallihaudat, ne eivät pitäneet”, Kuittinen muistuttaa.
Samalla tavalla tällä hetkellä Nvidian uskotaan pystyvän pitämään varsin korkeat marginaalinsa.
”Miten ne voisivat pitää? Lucentilla ja Ciscolla oli sentään asiakkaat, jotka eivät pystyneet itse kilpailemaan niiden kanssa. Mutta Nvidian isot asiakkaat Microsoft, Google ja Amazon ovat kuumeisesti tekemässä omia chip-suunnitelmia ja yrittävät itse rakentaa tuotetta, jota Nvidian toimittaa niille.”
Yli-investointeja ei voi jättää tekemättä?
Suuret yhdysvaltalaiset teknologiayhtiöt käyttävät hurjia summia tekoälyinvestointeihin.
”Pelkästään tekoälystä pitäisi sitten tulla tuhannen miljardin voitot, jotta sillä katetaan satojen miljardien investoinnit”, Kuittinen ihmettelee.
Giganteista Apple on ollut muita maltillisempi AI-kilpavarustelussa. Sekään ei välttämättä ole oikea ratkaisu.
”Minua vähän pelottaisi Appleen osakkeenomistajana. En tiedä, kattavatko investoinnit itsensä täysin, mutta jos jättäytyy ulos ja kaikki muut investoivat massiivisesti, onko silloin se vaara, että tulee iso takapakki parin, kolmen vuoden kuluttua?”
Kuittinen vertaa taas tilannetta 25 vuoden takaiseen.
”Jokaisen operaattorin oli silloin pakko mennä mukaan, eihän he voineet jättää 3G:tä tekemättäkään. Eli vaikka investointi näyttäisi hukkainvestoinnilta tai heikosti tuottavalta myöhemmin, vielä huonommin olisi käynyt, jos olisi jättäytynyt pois.”
Peukalo ylös diagnostiikalle, alas Googlen hauille
Tero Kuittinen arvelee, että suurimmat hyödyt tekoälystä saadaan lääketieteessä. Tekoälyn käyttöönsä valjastaneet diagnostiikkayhtiöt ovat olleet kuumia myös sijoittajien mielissä ja näpeissä.
”Amerikassa on vahva virta siihen suuntaan, että diagnostiikka ja alkuvaiheen hoito siirtyvät apteekkeihin. Moni ihminen haluaa pitää piilossa tärkeää dataa vakuutusyhtiöiltä ja omilta lääkäreiltään.”
Apteekeista ja vaikkapa kuntosaleista voi tulla hänen arvionsa mukaan uusi kanava diagnooseille ja ennalta ehkäiseville hoidolle.
”Tähän AI tulee sopimaan ihan mahtavasti.”
Sen sijaan julkisessa keskustelussa eniten esillä oleviin kielimalleihin Kuittinen suhtautuu skeptisesti.
”AI löytää kuvasta syövän alun todella hyvin, mutta jos siltä kysyy, mihin ravintolaan voisi mennä Hämeenlinnassa ylihuomenna, systeemit keksivät ravintoloita, joita ei ole koskaan ollut olemassa tai jotka ovat sulkeutuneet vuosi aikaisemmin.”
Kielimallien hallusinoimat kuvitelmat alkavat täyttää internetiä.
”Internet myrkyttyy tässä. Tämä voi olla Googlalle massiivinen ongelma, koska Googlen hakujen taso on laskenut huimalla tavalla.”
Mitä Nokiassa tapahtuu?
Entinen Nokia-analyytikko katsoo nyky-Nokiaa hämmentyneenä.
”Mun on hyvin vaikea hahmottaa, missä Nokia menee”, Tero Kuittinen toteaa.
”Muutama vuosi sitten ne sanoivat, että digital health on niiden iso fokus. Sitten ne sanoo yhtä ja toistakin verkkobisneksestä, mitä ei toteutunut. Nokian viimeisimmät 15–17 vuotta ovat olleet vähän sotkemista.”
Et usko, että Nokiasta tulee AI-hyperosaaja?
”En usko, mutta totta kai kunnioitan sitä, että ne yrittävät. Pakko on pyrkiä.”
Nokian suuruuden ajat päättyivät Kuittisen arvion mukaan siihen, että Nokia ei kuunnellut kuluttajia vaan johdon konsultteja, jotka syöttivät Nokialle takaisin sitä, mitä Nokiassa haluttiin kuulla.
”Verkkobisneksessä tehtiin ostoja, jotka eivät onnistuneet, koska verkkobisneksessä ostojen integraatio on huikean vaikeata. Ja nyt sitten viimeisen muutaman vuoden aikana hävisivät isoimmat ydinasiakkaat, Deutsche Telekom ja AT&T.”
”Kukaan ei vieläkään tiedä, mitä ihmettä siellä tapahtuu. Tärkeimmät asiakkaat, joiden kanssa on ollut läheinen yhteistyö neljännesvuosisadan – miten on mahdollista, että ne nöyryyttävät Nokiaa tuolla tavalla julkisesti?”
”Jotain on mennyt pahasti pieleen. Tuote-roadmapissa on täytynyt tapahtua jotain, mistä ei vaan puhuta. Ja Suomessahan ei ole totuttu puhumaan Nokian ongelmista.”
Joutsenlaulua vaille valmis?
Yhdysvaltojen viimeaikainen pörssikehitys saa Tero Kuittisen pyörittelemään päätään. Hän sanoo tuntevansa monta hyvin älykästä ja rikasta ihmistä, jotka ovat odottaneet lamaa toukokuusta 2023, jolloin Silicon Valley Bank oli mennä nurin.
”Jengi vaan tuhlaa eläimen raivolla”, Kuittinen hämmästelee.
Mikä laukaisee laskun?
”Ehkä tässä on tilaa vuoden 2000 skenaariolle. Kaikki odottavat romahdusta, mutta kestää vielä vuoden, että tulee blow-off top: Nvidia kaksinkertaistuu kahdessa kuukaudessa tai jotain”, Kuittinen maalailee.
”Valuaatiot eivät ole vielä aivan mielipuoliset. Uskon, että AI-yhtiöt ovat yliarvostettuja, mutta vuoden 2000 jälkeen käsitykseni siitä, mikä on yliarvostuksen huippu, muuttui pysyvästi.”
”Pitäisi saada jokin tamperelainen AI-firma pörssiin 200:n p/s:llä. Pitäisi saada jokin merkki, että tämä on hulluuden huippu.”
Kuinka salkunhoitaja seuraa jenkkivaaleja?
Media ympäri maailmaa seuraa kiinnostuneena Kamala Harrisin ja Donald Trumpin presidentinvaalitaistoa – eikä sitä voida olla sivuuttamatta Tero Kuittisenkaan kanssa. Mutta kuinka Yhdysvaltain osakemarkkinoille sijoittavaa rahastoa hoitava salkunhoitaja seuraa vaaleja?
S-Pankki USA -rahastoa hoitava Antti Raappana muistuttaa, että presidentinvaalien kanssa samaan aikaan käydään myös senaatinvaalit ja edustajahuoneenvaalit. Tulevan politiikan kannalta on paljon merkitystä sillä, saavatko demokraatit tai republikaanit värisuoran.
Vaalit voivat johtaa politiikan suunnanmuutokseen.
"Keskeisiä tekijöitä ovat yritysverotus, kauppapolitiikka, julkinen kulutus yleisesti, yritystukiohjelmat ja muut mahdolliset insentiivit...", Raappana luettelee.
Entä kuinka salkunhoitaja seuraa vaalituloksen laskentaa?
Antti Raappana aavistelee, että edessä voi olla hyvin pitkä prosessi.
"Todennäköistä on, että joissakin tiukoista osavaltioista vaalitulos kyseenalaistetaan ja halutaan uudelleenlaskentaa", hän sanoo. "Aion nukkuakin jossain välissä."
Kun vaali-ilta on ohi, aletaan nähdä valuutta- ja korkomarkkinoilla, miten markkinat ottavat tuloksen vastaan.
"Valtaosalle yrityksistä vaalituloksella ei ole kauhean suurta merkitystä suhteessa muihin yritysiin", Raappana muistuttaa.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut grillinpitäjä.
