KARON GRILLI UPM puhuu mielellään bio-alkuisista uusista liiketoiminnoista: biokemikaaleista, biopolttoaineista ja vielä varsin varhaisessa vaiheessa olevista biomedikaaleista. Tuloslaskelman perusteella se on kuitenkin paperinvalmistaja, jolla on myös merkittäviä arvoketjun aikaisen vaiheen liiketoimintoja kuten energiaa ja sellunvalmistusta.
Mikä yhtiö UPM oikein on?
”Me olemme biomateriaalien kasvuyritys”, UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen määrittelee Karon Grillissä.
Kasvua tuovat yhtäältä bio-alkuiset liiketoiminnot, toisaalta kuidut eli ennen muuta sellun valmistus, ja kolmanneksi erikoispaperit ja tarrat.
Bio-alkuiset liiketoiminnot ovat vielä pientä bisnestä. Tulosraporteissa ne niputetaan otsikon ”Muu toiminta” alle yhdessä muun muassa UPM Metsän kanssa. Milloin niistä kehittyy varteenotettavaa liiketoimintaa?
”Biopolttoaineet ja biokemia ovat hyvin synergistisiä. Tästä kokonaisuudesta tulee muodostumaan UPM:ään oma liiketoimintayksikkö”, Jussi Pesonen kertoo.
”Meillä on jo Lappeenrannan biopolttoainelaitos, joka vaihtaa noin neljäsataa miljoonaa. Tämä [Leunaan ensi vuonna valmistuva biokemianlaitos] tulee vaihtamaan vielä enemmän kuin neljäsataa miljoonaa. Jos me teemme Rotterdamin [suunnitellun biopolttoainelaitoksen], meillä on yhtäkkiä puolentoista, lähellä kahta miljardia oleva liikevaihto.”
”Ei se niin kaukana ole kuin moni ajattelisi.”
Karon Grilli -haastattelu on tehty yhteistyössä UPM:n kanssa. UPM maksaa osallistumisesta ohjelmaan mutta ei vaikuta siinä esitettyihin kysymyksiin.
Uusille aloille, uusille kilpailukentille
Uusien liiketoimintojen rakentaminen on ollut pitkäjänteistä puuhaa. Onko UPM tavallaan myös start up -hauduttamo ja -kiihdyttämö, joka kaiken lisäksi skaalaa ideat teolliseen mittakaavaan?
”Me ollaan erittäin hyvä innovaatioplatformi”, Pesonen vakuuttaa.
Hän muistuttaa, että myös UPM:n tarraliiketoiminta Raflatac on sisäinen start up.
”Raflatac on lähtenyt UPM:n innovaatioista ja vaihtaa kaksi miljardia. Se on täysin start up, aloitettu Tesomassa Tampereella.”
Etenkin Leunan biokemiantehtaallaan UPM astuu aivan uudelle markkinalle, jolla sillä on vastassaan uudet, erilaiset kilpailijat ja asiakkaat, asiakasrakenteetkin. Kuinka tämä hoidetaan?
Pesonen vastaa anekdootilla: ”Kun rakennettiin Lappeenrannan biopolttoainelaitosta, oma hallituskin kysyi minulta: ’mitä sinä Jussi ymmärrät öljyn jalostamisesta?’ Aina rennosti sanoin, että en mitään. Mutta puukemiasta tiedän enemmän kuin kukaan tässä maailmassa.”
Leunan hanke venähti ja kulut tuplaantuivat
Leunan biokemianlaitoksen valmistuminen on venähtänyt vuodella, ja sen investointikustannus on noussut alkujaan uumoillusta 550 miljoonasta eurosta lähes 1,2 miljardiin euroon. Alkujaan tavoiteltiin 14 prosentin sijoitetun pääoman tuottoa.
Pesonen huomauttaa, että Leunan laitos on vasta UPM:n ensimmäinen teollisen mittakaavan biokemianlaitos. Nyt otetut oppirahat, joihin lisäksi kuului merkittävä koronan vaikutus, tasaantuvat ajan ja uusien investointien mittaan.
”Tämäkin laitos tulee olemaan kannattava, ja yli syklin päästään varmaan sinne neljäntoista prosentin pääoman tuottoon”, Pesonen uskoo.
Neljäntoista prosentin sijoitetun pääoman tuotto on ”vähintään”, Pesonen muistuttaa.
”Kun tehtiin Lappeenranta [biopolttoainelaitos], luvattiin sama neljätoista prosenttia. Nyt se ollut viime vuodet kaksikymmentä-plus. Paras vuosi taisi olla kaksikymmentäkuusi sijoitetun pääoman tuottona.”
Osaltaan kannattavuustavoitteen saavuttamisessa voi auttaa se, että UPM keskittyy Leunan-laitoksellaan sellaisiin käyttökohteisiin, joissa UPM:n tuotteen merkitys lopputuotteen kustannuksessa on pieni. Jos asiakkaalle pystyy myymään fossiilivapautta, hintaa voi ehkä herkemmin nostaa.
Uusiutuviin raaka-aineisiin pohjautuvat tuotteet ovat tällä hetkellä kovassa huudossa.
”Jos haluamme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, sen täytyy tulla materiaalien kautta. Se ei voi tulla pelkästään politikassa populaarien ’kiellä, verota, rajoita’ -toimien kautta”, Pesonen sanoo.
Sellun kilpailu, suosikkipuu…?
Karon Grillissä käydään läpi myös Jussi Pesosen kaksikymmenvuotisen toimitusjohtajakauden keskeisiä ratkaisuja ja metsäjätin muodonmuutosta.
Pesonen avaa sellumarkkinan kilpailutilannetta, kun UPM:n uuden Paso de los Torosin 3,5 miljardin dollarin myllyn haastajaksi Brasiliaan valmistuu markkinasellussa maailman suurimman Suzanon vielä isompi laitos.
Siinä missä katse helposti kääntyy lopputuotteisiin, Pesonen muistuttaa olevansa raaka-ainebisneksessä. Esimerkiksi Uruguayn sellutehtaiden kannattavuuden pohjalla on ”puolen miljoonan hehtaarin metsä” eli UPM:n ja sen sopimuskumppaneiden eukalyptusplantaasit.
Jussi Pesonen paljastaa jaksossa myös suosikkipuunsa. Se on koivu.
”Se on kaunis puu, ja se lämmittää saunaa erinomaisesti.”
Kehittyvien markkinoiden kiinnostavin: Intia
Marinadi-osiossa käsittelyssä ovat kehittyvät markkinat. Nordea Fundsin toimitusjohtaja Tanja Eronen muistuttaa, että kehittyville markkinoille sijoitettaessa hajauttaminen on erityisen tärkeää. Venäjä muistutti siitä, että yhtiökohtainen hajauttaminen ei riitä, vaan pitää hajauttaa myös eri maiden välillä.
Nordean kehittyvien markkinoiden rahastoissa suurimpana on Kiina, mikä johtuu Kiinan osakemarkkinoiden koosta.
”Se ei ole mitenkään ylipainossa mutta se on isolla painolla kaikissa kehittyvien maiden rahastoissa”, Eronen kertoo.
”Intia on ollut vähän ylipainossa. Sitten on Etelä-Afrikkaa, Brasiliaa ja Aasian maista laajempi joukko”, hän luettelee.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut grillinpitäjä.
Karon Grilli -haastattelu on tehty yhteistyössä UPM:n kanssa. UPM maksaa osallistumisesta ohjelmaan mutta ei vaikuta siinä esitettyihin kysymyksiin. Karon Grilli -ohjelmaan sisältyvän Marinadi-osio on tehty yhteistyössä Nordea Fundsin kanssa.
