Miten noteeraamattoman yhtiön osakkeen splittaaminen tilikauden päättymisen jälkeen ennen osingonjakopäätöstä vaikuttaa osakkeen matemaattiseen arvoon? Osakeyhtiön tilikausi on kalenterivuosi.
Verojuristi Georg Rosbäck vastaa:
Uusien osakkeiden matemaattinen arvo on nolla. Ongelmallisen tilanteesta tekee se, että uusia osakkeita ei ole ollut olemassa vielä edellisen verovuoden päättyessä, jonka nettovarallisuuteen ja osakkeiden lukumäärään yhtiön osakkeen matemaattinen arvo ja vertailuarvo perustuvat.
Tilanteessa menetellään samalla tavalla kuin siinä tapauksessa, että yhtiössä tapahtuisi maksuton osakeanti verovuoden päättymisen ja osingonjakopäätöksen välissä. Verohallinnon ohjeessa Julkisesti noteeraamattoman osakeyhtiön osakkeen matemaattisen arvon ja vertailuarvon laskeminen käsitellään tätä asiaa.
Ohjeen mukaan, jos osakeannissa annetaan maksutta uusia osakkeita, joilla ei ole nimellisarvoa eikä kirjanpidollista vasta-arvoa, niiden merkintähinta on nolla. Tällöin uusien maksutta saatujen osakkeiden matemaattinen arvo on nolla. Tämä seikka on hyvä ottaa huomioon, kun tehdään osingonjakopäätöstä, sillä se vaikuttaa osingon pääomatulo- ja ansiotulo-osuuden laskemiseen.
Osingosta, joka vastaa enintään kahdeksaa prosenttia osakkaan omistamien osakkeiden yhteenlasketusta matemaattisesta arvosta, 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia on verovapaata tuloa.
Yksi henkilö voi saada tällaista osinkoa vuodessa enintään 150 000 euroa. Tämän 150 000 euron rajan ylittävästä osingosta veronalaista pääomatuloa on 85 prosenttia ja 15 prosenttia on verovapaata tuloa.
Osingosta, joka ylittää kahdeksan prosenttia osakkeiden matemaattisesta arvosta, 75 prosenttia on veronalaista ansiotuloa ja 25 prosenttia on verovapaata tuloa.
