Talouskasvun ja viennin hidastuminen painavat osakekursseja, mutta korjausliike ylöspäinkin on mahdollinen. Miten eri vaihtoehtoihin kannattaa nyt varautua?
Alkusyksyn talousuutiset ovat olleet pääosin mollivoittoisia, kun Suomen talouden kasvuennusteita on ruuvattu alaspäin ja viennin veto suomalaisyrityksille tärkeille markkinoille näyttää hiipuvan.
Suurvaltojen kauppasota ja Britannian brexit lisäävät epävarmuutta. Ne vähentävät yritysten intoa investoida, mikä alkaa näkyä jo Helsingin pörssissä tärkeillä toimialoilla.
”Viennin hiipumisesta kärsii eniten perusteollisuus, kuten metalli- ja metsäyhtiöt sekä lisäksi konepajat. Niiden osakekurssit ovatkin tulleet viime kuukausien aikana alas. Samaan aikaan yhtiöiden tulosennusteita on ruuvattu alaspäin”, Rahastoyhtiö Dividend Housen salkunhoitaja Antti Lahtinen sanoo.
Maailmanpoliittiset riskit ovat suuret. Toisaalta tilanne voi kääntyä nopeasti myös parempaan, jos Yhdysvallat ja Kiina pääsevät kauppakiistoissaan edes väliaikaiseen sopuun tai Britannia lähtee EU:sta edes kohtalaisen järjestäytyneesti.
”Poliittisten riskien hälveneminen saisi yritykset taas investoimaan, mikä piristäisi maailmantaloutta ja heijastuisi myönteisesti myös pörsseihin”, Nordean varallisuudenhoidon päästrategi Antti Saari toteaa.
Defensiiviset yhtiöt kiinnostavat
Epävarmat ajat lisäävät kiinnostusta defensiivisiin osakkeisiin, joita löytyy etenkin kotimarkkinoihin keskittyvästä päivittäistavarakaupasta, terveydenhuollosta ja telealalta. Näiden alojen tuotteille ja palveluille riittää yleensä kysyntää suhdannetilanteesta riippumatta.
”Hyvä esimerkki on halpakauppaketju Tokmanni. Taloudellisesti heikkoina aikoina kuluttajat siirtyvät kalliimmista tuotteista halvempiin, mikä hyödyttää halpakauppoja”, Lahtinen sanoo.
MITEN PÄRJÄTÄ EPÄVARMUUDESSA? ”Osakeomistusten hajautus on nyt tosi tärkeää. Salkussa on oltava riittävästi erilaisia yhtiöitä eri toimialoilta. Myös kansainvälinen hajauttaminen kannattaa.” Salkunhoitaja Antti Lahtinen, Dividend House
Defensiivisten osakkeiden valinnassa kannattaa kuitenkin arvioida osakkeen arvostustasoa. Tokmannin kurssi on noussut tänä vuonna jo selvästi, mutta analyytikot näkevät osakkeessa vielä nousuvaraa. Sen sijaan Elisan osaketta Lahtinen pitää tällä hetkellä varsin kalliina.
”Teleoperaattori on hyvin hoidettu, ja sen bisnes on vakaata. Yhtiö on myös hyvä osingonmaksaja. Nämä asiat näkyvät osakkeen arvostuksessa”, Lahtinen arvioi.
Defensiivisiin osakkeisiin voi lukea myös Koneen tai Metson kaltaiset konepajayhtiöt, joiden liikevaihdosta iso osa tulee huoltopalveluista. Niille riittää kysyntää myös silloin, kun uusien laitteiden myynti sakkaa.
Lahtinen huomauttaa, että koko pörssi notkahtaa, jos maailmantalous sukeltaa oikein kunnolla.
”Kotimarkkinoillakin toimivat yritykset kärsivät välillisesti, jos kuluttajien luottamus omaan talouteen heikkenee ja he alkavat tehdä hankintoja entistä harkitummin.”
Syklisiäkin osakkeita kannattaa pitää
Antti Saaren mielestä epävarmasta tilanteesta huolimatta sijoittajan ei kannata siirtää osakesalkkunsa painoa liikaa defensiivisiin osakkeisiin.
Mukana kannattaa pitää myös niin sanottuja syklisiä osakkeita, joiden kurssi elää vahvasti suhdanteiden mukana. Syklisiä osakkeita löytyy perinteisesti esimerkiksi konepaja- ja metsäteollisuudesta. Rahoitusalakin lasketaan yleensä tähän sarjaan.
MITEN PÄRJÄTÄ EPÄVARMUUDESSA? ”Tärkeintä on hyvä hajautus. Jos osakeomistusten paino on liikaa kotimaisissa yhtiöissä, salkkuun kannattaa hakea täydennystä Pohjois-Amerikasta.” Päästrategi Antti Saari, Nordea
”Jos kauppasota ja muut maailmantalouden huolenaiheet siirtyvät taka-alalle, syklisten yhtiöiden kurssit voivat lähteä nousuun”, Saari sanoo.
Hänen mukaansa on hyvin vaikea arvioida, mihin suuntaan maailmantalous tulevina kuukausina kehittyy.
”Teollisuustuotanto on hidastunut jo puolitoista vuotta. Nähtäväksi jää, vieläkö hidastuminen jatkuu vai onko odotettavissa jo käänne parempaan. Nyt näyttäisi siltä, että pahin vältetään, ja ennen pitkää talous alkaisi kääntyä parempaan.”
Omistusten hajautus kaikki kaikessa
Lahtisen ja Saaren mielestä fiksu osakesijoittaja varautuu tässä tilanteessa erilaisiin vaihtoehtoihin ja hakee sopivaa suhdetta defensiivisten ja syklisten osakkeiden välillä. Tärkeintä on kunnollinen hajautus.
”Salkussa on hyvä olla erilaisia yhtiöitä esimerkiksi eri toimialoilta”, Lahtinen sanoo.
Yhtä lailla tärkeää on maantieteellinen hajautus. Suomalainen sijoittaja saattaa ajatella, että sijoittaminen kansainvälisillä markkinoilla toimiviin suomalaisyhtiöihin vähentää osakesalkun Suomi-riskiä. Saaren mielestä tämä ei kuitenkaan vielä riitä.
”Iso osa vientiyhtiöiden tuloista tulee Euroopasta. Riskien pienentäminen edellyttää laajempaa maantieteellistä hajautusta.”
Jos oma osakesalkku on täynnä kotimaisia osakkeita, täydennystä voi Saaren mielestä hakea Pohjois-Amerikasta.
”Sinne on keskittynyt yli puolet maailman pörssien yhteenlasketusta markkina-arvosta ja siellä toimii paljon globaalisti merkittäviä yhtiöitä. Niillä on aidosti mahdollisuus hyötyä eri alueiden kasvusta.”
Lahtisen mielestä pitkäjänteinen sijoittaja pitää mielessä myös maailmalla meneillään olevat megatrendit ja miettii, mitkä yhtiöt voivat niistä tavalla tai toisella hyötyä.
Esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunta lisää vähäpäästöisen energian kysyntää, mikä on nostanut Nesteen uusiutuvan dieselin hurjaan nousukiitoon. Kaikkialla maailmalla kasvava puhtaan veden tarve voi taas lisätä Kemiran vesikemikaalien menekkiä.
”Megatrendit ovat pitkän aikavälin ilmiöitä. Niistä hyötyvät yritykset voivat siten säilyttää hyvän kasvuvauhdin suhdanteista riippumatta”, Lahtinen muistuttaa.
Matti Remes
