Ruotsi on Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita, joten maan talouden hyytyminen iskee moneen suomalaiseen pörssiyhtiöön. Toisaalta kruunun halpeneminen on avannut sijoittajalle ostomahdollisuuksia Tukholman pörssissä.
Ruotsin talous on porskuttanut pitkään nousujohteisesti, mutta viime aikoina länsinaapurista on alkanut kuulua kummia.
Tuoreimpien ennusteiden mukaan maan talouskasvu voi hiipua ensi vuonna jopa reilusti alle prosenttiin eli Suomeakin alempiin lukemiin. Sikäläisen valtiovarainministeriön alainen Konjukturinstitutet on todennut, että maan taloudessa on tapahtunut odottamaton äkkijarrutus.
”Globaalin talouden hidastuminen ja epävarmuus alkavat näkyä myös ruotsalaisten vientiyhtiöiden tilauksissa. Niiden vaikeudet heijastuvat ennen pitkää myös kotimarkkinoilla toimiviin yrityksiin. Samalla heikkenee työllisyys”, OP:n senioristrategi ja analyytikko Kim Gorschelnik sanoo.
Suomen toiseksi tärkein vientimaa
Ruotsin talouden hidastuminen on huono uutinen monelle Helsingin pörssiyhtiölle, sillä Ruotsi on Saksan jälkeen Suomen toiseksi suurin vientimaa. Suurin tavararyhmä ovat öljytuotteet. Nesteelle Ruotsi on ollut jo pitkään bensiinin, dieselin ja muiden tuotteiden keskeinen vientikohde.
Ruotsi on tärkeä markkina myös monille metallituotteita ja teollisuuden koneita valmistaville suomalaisyhtiöille.
MIKSI SIJOITTAJAN ON HYVÄ SEURATA RUOTSIA? ”Ruotsiin tuotteita ja palveluja myyviä ja siellä toimivia suomalaisyrityksiä on paljon. Naapurimaan talouden kehitys heijastuu siksi myös Helsingin pörssiin.” Senioristrategi ja analyytikko Kim Gorschelnik, OP
Gorschelnik huomauttaa, että monille kansainvälisillä markkinoilla toimiville suomalaisyrityksille Ruotsi on yksi vientimaa muiden joukossa. Helsingin pörssissä on kuitenkin kymmenkunta yhtiötä, joiden liikevaihdosta ja tuloksesta merkittävä osa tulee Ruotsista. ”Niitä löytyy muun muassa rakentamiseen ja asumiseen liittyviltä aloilta”, Gorschelnik mainitsee.
Rakennuskonevuokraamo Cramo on kasvanut Ruotsissa yrityskaupoilla. Suomalaisyrityksen toimintaan on vaikuttanut kuitenkin jo jonkin aikaa rakentamisen hidastuminen.
Kaksi vuotta sitten asuntojen hintojen raju lasku Ruotsissa säikäytti paikalliset asunnonostajat. Epävarmuus voi vähentää asuntolainojen kysyntää, mikä taas heijastuisi Nordean ja muiden pankkien toimintaan.
Gorschelnikin mukaan myös Ruotsissa toimivat maalivalmistaja Tikkurila ja Keskon K-Raudat kärsivät, jos asuntomarkkinat hiljenevät ja kuluttajat laittavat remontteihin aiempaa vähemmän rahaa.
Ruotsalaiskuluttajien reaktiot huolettavat
Monessa muussakin suomalaisyhtiössä seurataan tarkasti ruotsalaisten kuluttajien luottamuksen kehitystä.
Käytettyjen autojen kauppaan erikoistuneen Kamuxin kasvutavoitteissa Ruotsilla on keskeinen sijansa. Yritys on avannut maahan suhteellisen lyhyessä ajassa jo parikymmentä liikettä. Nokian Renkaille Ruotsi on puolestaan tärkeä premium-tason renkaiden markkina. ”Jos kuluttajat kiristävät vyötään, moni autoilija saattaa siirtyä halvempiin merkkeihin”, Gorschelnik toteaa.
Juomayhtiö Altialla on Ruotsissa tuotantolaitos ja useita ruotsalaisten tuntemia brändejä. Myös suomalaiset lihatalot HK ja Atria ovat vahvasti mukana sikäläisillä markkinoilla. ”Elintarvikeala on vähemmän suhdanteista riippuvainen, sillä ruokaa ostetaan huonoinakin aikoina. Kuluttajat saattavat tosin silloin siirtyä halvempiin tuotteisiin.”
Monella Helsingin pörssiin listatulla yrityksellä on Ruotsissa tuotantolaitoksia, joiden tuotteita viedään kansainvälisille markkinoille. Gorschelnikin mukaan ne voivat jopa hyötyä maan talouden alamäestä, jonka myötä Ruotsin kruunun kurssi on vajonnut alas suhteessa esimerkiksi euroon.
Tämä parantaa esimerkiksi metsäyhtiöiden Stora Enson ja Metsä Boardin sekä teräsyhtiö SSAB:n Ruotsissa sijaitsevien tehtaiden kilpailuasemia.
Eurolla saa nyt enemmän osakkeita
Kruunun halpeneminen on kiinnostavaa suomalaiselle osakesijoittajalle, joka voi nyt ostaa euroillaan aiempaa edullisemmin osakkeita Tukholman pörssistä. Aktian salkunhoitaja Jan Brännback sanoo, että Ruotsin osakemarkkinat ovat varteenotettava kohde hajauttaa sijoituksia.
”Tukholman pörssi avaa oven Helsingin pörssiä huomattavasti laajempaan sijoitusympäristöön”, Brännback huomauttaa. Ruotsissa on Suomea enemmän suuryhtiöitä, mutta erityisesti pörssiin listattujen pienyhtiöiden määrässä ero on todella suuri.
”Tukholman pörssin päälistalla on kaksi ja puoli kertaa enemmän yhtiöitä kuin Helsingissä. Jos mukaan lasketaan pienyhtiölista First Northin yritykset, niin Ruotsissa on runsaat 600 listattua yhtiötä. Se on noin neljä kertaa enemmän kuin Suomessa.”
Epävarmuus varjostaa Ruotsinkin pörssiä
Talousnäkymien heikkenemisestä huolimatta Tukholman pörssin kehitystä kuvaava yleisindeksi on vahvistunut tänä vuonna parikymmentä prosenttia.
”Paikallisvaluutoissa laskettuna Tukholman pörssi on päihittänyt Helsingin selvästi. Tosin eurosijoittajalle Tukholman tuottoero on kutakuinkin kadonnut, kun kruunu on heikentynyt vuoden alusta seitsemän prosenttia”, Brännback sanoo.
MIKSI SIJOITTAJAN ON HYVÄ SEURATA RUOTSIA? ”Ruotsin osakemarkkina tarjoaa laajan kirjon sijoitusvaihtoehtoja. Sijoituksia voi hajauttaa Helsingin pörssiä laajemmin eri toimialoille. Sieltä löytyy myös paljon innovatiivisia pieniä kasvuyhtiöitä, joista voi kasvaa tulevaisuuden voittajia.” Salkunhoitaja Jan Brännback, Aktia
Brännback muistututtaa, että Helsingin tavoin myös Tukholman pörssiä hallitsevat viennistä riippuvaiset yhtiöt. Siksi on odotettavaa, että globaalin talouskasvun ja esimerkiksi Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasodan tuoma epävarmuus aiheuttavat heiluntaa jatkossakin.
”Ruotsinkin pörssissä on kuitenkin paljon innovatiivisia pieniä kasvuyhtiöitä, jotka pystyvät todennäköisesti kasvamaan myös hitaamman talouskasvun aikana. Riskit näissä yhtiöissä ovat toki suuremmat.”
Brännbackin mielestä erityisesti uutta teknologiaa hyödyntävät yhtiöt terveydenhuollossa ja it-alan yhtiöt laajemminkin tarjoavat paljon kiinnostavia sijoitusmahdollisuuksia myös suomalaiselle sijoittajalle.
TALOUSKEHITYS Ruotsin talous on hyytynyt – millaiset yritykset pärjäävät nyt naapurissa? Mitä vastaa suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja Kjell Skoglund?
Matti Remes
