Ostotarjouksissa on jaossa senttejä ja prosentteja – hinnoitteleeko pörssi epävarmuuden ja ajan kulumisen?

KARON PÖRSSI Helsingin pörssissä ja sen ylläpitämällä First North -kauppapaikalla on tällä hetkellä käynnissä yhteensä peräti neljä ostotarjousta.

Ostotarjous tarkoittaa sitä, että joku on halukas ostamaan pörssissä noteerattavan yhtiön osakkeita tiettyyn hintaan ja tarjoaa tätä mahdollisuutta kaikille osakkeenomistajille. Useimmiten ostotarjoukset liittyvät siihen, että ostaja haluaa tarjouksen kohteena olevan yhtiön kokonaan itselleen.

Jotta ostaja saisi haluamansa, se joutuu tarjoamaan osakkeista hintaa, joka ylittää vallitsevan kurssitason. Tämä niin sanottu ylihinta eli preemio on tavannut olla joitakin kymmeniä prosentteja siinä vaiheessa, kun ostotarjous julkistetaan.

Ostotarjouksen julkistamisen myötä kohteena olevan yhtiön osakekurssi tapaa nousta lähelle ostotarjoushintaa ja jää siihen odottelemaan tarjouksen toteutumista. Osaketta entuudestaan omistavalla on tällöin mahdollisuus myydä omistuksensa pörssissä hieman alle ostotarjoushinnan tai jäädä odottamaan "täyttä hintaa".

Toisaalta myös entuudestaan osaketta omistamattoman on mahdollista ostaa pörssistä osaketta ja ottaa siitä ikään kuin "lyhyen aikavälin korkotuotto". Tällaiseen peliin liittyy kuitenkin riskejä.

Ylipäätään ostotarjouksen kohteena olevien osakkeiden kohdalla rationaalinen sijoittaja kalkyloi, mikä on riski sille, että ostotarjous ei toteudukaan, ja toisaalta laskee, kuinka paljon rahat ennättäisivät tuottaa muussa kohteessa kuin ostotarjouksen summaa odotellessa.

Rohkea peliveikko puolestaan saattaa spekuloida kilpailevan ostotarjouksen mahdollisuudella. Hyvässä muistissa on vielä Tikkurilasta käyty huutokauppataisto ja tietenkin tältä vuodelta Caverionista käyty kilpailu, joka näyttäisi tällä hetkellä kallistuvan Tritonin voittoon. 

Kolme umpeutuu lähiaikoina

Käynnissä olevista ostotarjouksista Nordic Lights Group päättyy tällä viikolla ja Wetteri ensi viikolla. Nixuun kohdistuvan tarjouksen piti senkin päättyä ensi viikolla, mutta ostotarjousta jatkettiin viime viikon keskiviikkona annetulla tiedotteella ainakin 3. toukokuuta asti. Syy Nixun ostotarjousajan pidentämiseen on se, että tarjouksen tekijä DNV ei ole vielä saanut työ- ja elinkeinoministeriöltä yrityskauppaan tarvittavaa hyväksyntää.

Taulukon tiedot on kerätty Suomessa laajinta yksityissijoittajajoukkoa palvelevan osakevälityspalvelun Nordnetin verkkopalvelusta. Pankkien ja välitysliikkeiden aikataulut ostotarjouksien hyväksymisessä saattavat poiketa toisistaan, ja oman välittäjän aikataulu kannattaa tarkistaa hyvissä ajoin ennen yhtiön ilmoittaman ostotarjousajan päättymistä.

Taulukossa on myös pääsiäisenä vallinnut viimeinen päätöskurssi. Kolmas numerosarake kertoo, kuinka paljon koreampi ostotarjoushinta on suhteessa kiirastorstain päätösnoteeraukseen.

Lähde: Tiedot kerätty Nordnetin palvelusta ja Nixun sivuiltaa. Osakekurssit kiirastorstain 6.4.2023 mukaiset.

Parin viikon talletus?

Jos Nixun ostotarjous menee läpi uudessa aikataulussa, ostotarjoukseen suostuville Nixun osakkeenomistajille maksetaan 8. päivänä toukokuuta 13,00 euroa yhdestä Nixun osakkeesta.

Viime pörssiviikon lopuksi Nixun osakekurssi päätyi 12,65 euroon. Sillä hinnalla osaketta ostanut ja ostotarjoukseen osallistuva saa 2,8 prosentin tuoton.

Kyse ei kuitenkaan ole vuosi- vaan kuukausituotosta. Annualisoituna eli vuosituotoksi muutettuna 2,8 prosentin kuukausituotto vastaa 39 prosentin vuosituottoa.

Pitäisikö siis kaikki pankkitilillä olevat rahat lyödä kiinni Nixuun ja ottaa korkotuotto, joka saa pikavippaajankin kalpenemaan?

No ehkä ei. Lunastustarjouksen toteutuminen ylipäätään on aina epävarmaa, ja aikatauluihin varsinkin liittyy epävarmuutta. Esimerkiksi Nixun tapauksessa ei ole lainkaan kirkossa kuulutettua, että työ- ja elinkeinoministeriön leimapaperi tulisi siinä ajassa, että ostotarjous voitaisiin toteuttaa ja rahat kilauttaa pankkitilille toukokuun alussa.

Viranomaislupien saaminen on yksi aikatauluihin yleisesti vaikuttava tekijä. Vielä yleisempi syy on se, että ostotarjouksen tekijä ei ole saanut kerättyä itselleen sitä määrää osakkeita, jonka se vähintään haluaa, jotta se toteuttaisi ostotarjouksen.

Ostotarjouksiin liittyy usein pitkä liuta ehtoja, joiden on toteuduttava ennen kuin lunastaja on velvollinen toteuttamaan tarjouksen. Siksi tällaista ostotarjouskorkopeliä harkitsevan pitää tutkia tarkasti tarjouksen riskit.

Jos ostotarjous jää toteuttamatta, kurssi saattaa romahtaa lähelle tasoa, jossa se oli ennen ostotarjousta. Esimerkiksi Pihlajalinnan osake putosi, kun kilpailuviranomaiset estivät yhtiön yhdistymisen siitä ostotarjouksen tehneeseen Mehiläiseen. 

Nordic Lightsin kurssi karkasi jo 

Yhdysvaltalainen Methode Electronics on luvannut maksaa Nordic Lights Groupin osakkeista 6,30 euroa kappaleelta, ja jos ostotarjous toteutuu aikataulun mukaisesti rahat eli pörssikielellä tarjousvastike maksetaan tarjouksen hyväksyneelle Nordic Lightsin (silloin jo entiselle) osakkeenomistajalle 20.4.2023.

Viime viikolla Nordic Lightsia sai ostaa halvimmillaan 6,22 eurolla, mutta torstain viimeiset kaupat tehtiin 6,34 eurolla eli ostotarjoushintaa korkeammalla kurssilla.

Nordic Lightsissa ei siksi ole tarjolla lyhytaikaisen korkeakorkoisen talletuksen mahdollisuutta, päinvastoin. Tosin kaupankäynti osakkeella on niin laimeaa, että yksittäinen osto- tai myyntihalu voi heilutella sitä paljon.

Tähän liittyykin toinen tärkeä asia, johon lunastustarjouspeliä harkitsevan on kiinnitettävä huomiota: kuinka paljon osaketta saa ostaa ja millä hinnalla? Päätöskurssi kertoo vain sen, millä hinnalla kaupat on viimeksi tehty. Osaketta ostavan kannalta olennaisempaa on myyntilaita eli edullisin hinta, jolla osaketta pääsee ostamaan.

Huomiota kannattaa kiinnittää myös kaupankäyntikuluihin. Jos osaketta kärkkyy ostolaidalla ja saaliikseen saa vain muutaman lappusen, kaupankäyntikulut voivat syödä odotetun tuoton. Helposti enemmänkin. 

Wetteri on erikoinen tapaus

Wetteristä käynnissä oleva ostotarjous on sangen erikoinen tapaus. Simula Investin on täytynyt tehdä julkinen ostotarjous autokauppayhtiön osakkeista, vaikkei se haluaisi. Syynä ovat ennen nykyisen Wetterin pörssiintuloa tapahtuneet osakekaupat.

Simula Invest merkitsi viime vuoden joulukuussa toteutetussa suunnatussa osakevaihtosopimukseen perustavassa osakeannissa entisen Sopranon eli nykyisen pörssi-Wetterin osakkeita. Maksuvälineenä se käytti Themis Holdingin osakkeita. Themis Holding oli yhtiö, joka omisti nykyisen Wetterin autokauppaliiketoiminnan. Simula Investistä tuli Wetteriksi nimensä muuttaneen yhtiön suurin osakkeenomistaja. Tällä hetkellä Simula Invest omistaa 31,7 prosenttia Wetteristä.

Simula Invest oli hankkinut Sopranon eli nykyisen Wetterin osakkeita viime vuoden kesäkuussa ja maksanut niistä enimmillään 82 senttiä kappaleelta.

Kallis moka!

Näiden seikkojen perusteella Simula Investille syntyi velvollisuus tehdä ostotarjous Wetterin osakkeista 0,82 euron osakekohtaisella hinnalla.

Simula Invest ei selvästi todellakaan halua lisää Wetterin osakkeita. Itse asiassa se on hankkinut Wetteristä noin 93 prosenttia omistavilta osakkeenomistajilta sitoumukset, jossa omistajat lupaavat olla hyväksymättä ostotarjousta. Näin Simula Invest on onnistunut rajaamaan ostotarjoukseen enintään kuluvan käteisen määrän kohtuulliseksi. 

Pelaan Wetterillä  

Wetteri ja Simula Invest eivät luonnollisesti ole pitäneet pahemmin meteliä ostotarjouksesta.

Itse olen ostanut hieman Wetterin osakkeita hyvältä näyttävän lyhyen ajan tuotto-odotuksen vuoksi. Kyse on puhtaasta spekulaatiosta: minulla ei ole halua jäädä Wetterin omistajaksi, enkä ostaisi sen osaketta nykyisellä hinnalla, jollei siitä luvattaisi yli viittä prosenttia enemmän parin viikon kuluttua.

On tietenkin mahdollista, että syystä tai toisesta Simula Invest jatkaisi ostotarjousta, mikä heikentäisi annualisoitua tuottoa. En usko, että se niin tekee, koska tavoitteena on saada mahdollisimman vähän osakkeita.

Ostajan rahoituksen saatavuus voi myös olla riski, mutta jos virallisessa ostotarjousasiakirjassa kerrotaan, että rahoitus on varmistettu, siihen on luottaminen.

"Tarjouksentekijän velvollisuus toteuttaa ostotarjous ei ole ehdollinen rahoituksen saatavuudelle, eikä tarjouksentekijä tarvitse kenenkään kolmannen osapuolen suostumusta ostotarjouksen rahoittamiseksi", asiakirjassa lukee. 

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja. Mainituista yhtiöistä hän omistaa Wetteriä, Caverionia ja Pihlajalinnaa.