Kun ostokset maksaa kortilla, ostoskorinsa ympäristövaikutuksia voi seurata pankkien ja päivittäistavarakauppojen tarjoamilla sovelluksilla. Pankin laskelmat ovat vähemmän tarkkoja kuin ruokakauppojen, mutta kattavat vastaavasti muutkin elämänalueet kuin syömisen.
Hiilijalanjäljen laskentaan on monenlaisia laskureita. Yksi kansainvälistäkin suosiota saanut laskuri on suomalaisen Ålandsbankenin kehittämä Åland Index, jonka Ålandsbanken esitteli asiakkailleen jo vuonna 2016. Ålandsbanken kertoo olleensa tässä ensimmäinen maailmassa. Nordea taas oli ensimmäinen ulkopuolinen pankki, joka otti Åland Indexin käyttöönsä vuonna 2019.
Nordean ja Ålandsbankenin asiakkaat näkevät siis kuinka suuri osa omasta hiilijalanjäljestä aiheutuu vaikkapa ravintolakäynneistä, polttoaineostoksista tai lentolipuista. Laskentakaavat perustuvat toimialakohtaisiin päästöihin. Toukokuusta alkaen Åland Index on laskenut myös ostosten vesijalanjäljen.
Kaalta vai kebabia?
Åland Indexin laskelma on kuitenkin varsin suuntaa antava, sillä esimerkiksi ravintola-annoksen hiilijalanjälki lasketaan annoksen hinnan perusteella. Kahdenkympin annos kasvattaa siis ruokailijan hiilijalanjälkeä saman verran olipa lautasella sitten naudanlihaa tai kaalia ja porkkanaa. Vastaavasti kympin kebab riisillä tuottaa vähemmän päästöjä kuin kolmenkympin haukirulla keitetyillä perunoilla.
”Kun laskenta kehittyy tarkemmaksi, olemme vahvasti mukana”, vakuuttaa Nordean korttiliiketoiminnasta vastaava johtaja Tuomas Autero.
Kuten Autero toteaa, parasta olisi yksi kaikille yhteinen standardoitu laskentakaava. Jokaisen toimijan ei kannata innovoida pyörää uudelleen.
”Åland Index on jo 14 yhteistyökumppanin käytössä 18 eri maassa, ja se tavoittaa noin 360 miljoonaa käyttäjää”, kertoo Ålandsbanken Suomen johtaja Anne-Maria Salonius. Åland Indexin jakelusta ja kehittämisestä vastaa nykyään ruotsalainen start up -yritys Doconomy.
Tänä vuonna Åland Indexiä on alkanut hyödyntää esimerkiksi Mastercard, joka tarjoaa sen avulla pankeille työkaluja Mastercard-korteilla maksettujen ostosten hiilijalanjäljen laskentaan.
Ruokaostosten hiilijalanjälkeä on helppo seurata
Päivittäistavaraketjujen asiakkaat voivat seurata ruokaostoksiaan huomattavasti tarkemmalla tasolla. Ainakin S- ja K-ryhmän asiakkaana näkee, kuinka paljon kasvihuonekaasuja syntyy esimerkiksi omista juusto- tai lihaostoksista ja kuinka paljon hevi-osastolla käynnistä.
Monelle lihaa karttavalle juusto-ostosten hiilijalanjälki saattaa aiheuttaa nikottelua, mikä onkin yksi laskurin tarkoitus. Palvelusta näkyy myös kyseisen tuoteryhmän osuus kaikista ostoksista ja esimerkiksi vuoden aikana ostettujen muovikassien lukumäärä.
Henkilö- tai perhekohtaisten tietojen kerääminen edellyttää luonnollisesti kanta-asiakaskortin vilauttamista kassalla.
”Pankilla ei ole oikeuksia nähdä asiakkaan ostoksia yksittäisen tuotteen tasolla”, Autero muistuttaa.
Hämmästys on hyvästä
Sen minkä hiilijalanjäljen tarkkuudessa voittaa, häviää siinä, että plussa- tai ässäkortin käytöllä selviävät vain ruokaostosten päästöt. Ja jos ostaa vaikkapa lihat K-kaupasta ja leivät ja maidot S-kaupasta, joutuu ynnämään kahden palvelun tulokset, joka vaatii jo melkoista viitseliäisyyttä.
S- ja K-ryhmien laskentakaavat perustuvat Luonnonvarakeskuksen laskelmiin. Niissäkin on toki yleistyksiä. Esimerkiksi yksittäisen maitotölkin tai jugurttipurkin laskennassa käytettävä arvo lasketaan koko maito- tai jugurttituoteryhmän hiilijalanjäljen mukaan. Tuotannon lisäksi laskelmat sisältävät jalostuksen, pakkausten ja kuljetusten aiheuttamat päästöt.
S-ryhmän hiilijalanjälkilaskuri löytyy Omat ostot -palvelusta, K-ryhmän K-Ostokset -palvelusta ja Nordean Nordea Wallet -palvelusta.
Suuntaa antavakin laskuri on onnistunut tehtävässään, jos se herättää meidät hämmästelemään mistä jalanjälkemme oikein koostuu ja oivaltamaan mistä reunasta sitä on helpointa pienentää.
Katri Isotalo
