Rahahuolet painavat suomalaisia kotitalouksia yhä enemmän, Siksi ostoksilla päätökset tehdään hinnan perusteella, kertoo Kaupan liiton selvitys. Mutta onko halpa tuote kestävä ja kierrätettävä? Näin testattiin verkkojätti Temusta ostettuja tavaroita.
Tunne että pärjää taloudellisesti hyvin, on vähentynyt suomalaisissa verkon käyttäjien kotitalouksissa, sanoo Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja. Enää 45 prosenttia vastaajista tulee toimeen erinomaisesti tai melko mukavasti, kun kaksi vuotta sitten 50 prosenttia oli tätä mieltä. Näin kertoo keväällä 2024 tehty kysely.
Heikoimmin toimeen tulevat kertovat joutuvansa tinkimään hankinnoistaan ajoittain tai usein. Tämä joukko on kasvanut kahdella prosenttiyksiköllä kahden vuoden takaisesta ja heidän joukossaan on erityisen paljon 25–59-vuotiaita naisia.
”Kuluttajista jo 61 prosenttia tekee ostopäätöksen ennen kaikkea hinnan perusteella. Kaikkein hintavetoisimpia ovat alle 35-vuotiaat naiset (76 %)”, Kurjenoja sanoo.
Kansainvälisessä vertailussa suomalaisten hintatietoisuus vie kirkkaasti voiton esimerkiksi saksalaisista, briteistä ja ruotsalaisista. Tarkimmin meillä tiiraillaan elintarvikkeiden, vaatteiden, älypuhelinten ja jalkineiden hintalappuja. Vaateostoksissa tosin ruotsalaiset ovat ottaneet meidät kiinni nuukailussa. (Lähde Statista-kyely 2024)
Yli 70 prosenttia lupaa maksaa enemmän kestävistä tuotteista
Kuluttajien teot ja asnteet eivät aina vastaa toisiaan. Yli 70 prosenttia Kaupan liiton kyelyyn vastanneista kertoi, että on valmis maksamaan enemmän kestävistä ja kierrätettävistä tuotteista.
Miten vastuullinen kuluttaja toimii?
Lähde: Digikuluttajan vastuullisuusasenteet -kysely 2024
- Ostaa kestäviä tuotteita, joita voi korjata ja kierrättää (71 %)
- Ostaa Suomessa työllistäviltä ja investoivilta yrityksiltä (47 %)
- Hallitsee taloutensa, ei velkaannu liikaa (46 %)
- Ostaa työntekijöden oikeuksia kunnioittavilta yrityksiltä (44 %)
- Pyrkii pienentämään hiilijalanjälkeä ja hillitsemään ilmastonmuutosta (43 %)
- Tekee eettisesti kestäviä valintoja, vaikka ne maksaisivat enammän (37 %)
- Hakee itse tietoa eettisiä valintoja tehdäkseen (27 %)
- Pyrkii turvaamaan valinnoillaan luonnon monimuotoisuutta (27 %)
”Valtaosa kuluttajista (68% ) haluaisi suosia Suomessa yhteiskuntavastuuta kantavia kauppoja. Kuitenkin vain 46 prosenttia on valmis maksamaan siitä korkeampaa hintaa”, Kurjenoja sanoo.
Suomalaisten kuluttajien mielestä yhteiskuntavastuullinen kauppa maksaa veroja Suomeen, työllistää ja investoi Suomessa sekä pyrkii pienentämään hiilijalanjälkeä ja hillitsemään ilmastonmuutosta. Kauppa myös valvoo ihmisoikeuksia koko hankintaketjussa ja on hyvä työnantaja kaikissa toimintamaissaan.
”Tästä huolimatta suomalaisten vierailut kiinalaisten verkkokauppojen ja markkinapaikkojen sivuille ovat lähes kolminkertaistuneet vajaassa kahdessa vuodessa. Elokuussa 2024 käyntejä oli pitkälti yli viisi miljoonaa”, Kurjenoja kertoo.
Näin testattiin Temun tuotteita
Aasialaiset valmistajat eivät tarjoa EU:n kaltaista kuluttajansuojaa, eikä niiden tuotteiden ole täytettävä EU:n turvallisuus- ja laatustandardeja.
Kiinalaisen verkkojätti Temu.com:in markkinapaikalta ostettiin toukokuussa 14 tuotetta. Niiden joukossa oli muun muassa leluja, kosmetiikkaa, vaatteita, kodinkoneita, keittiötarvikkeita ja jalkineita.
Tuotteiden laatua ja turvallisuutta tutkittiin laboratoriossa sekä asiantuntija-arvioinnein. Lisäksi selvitettiin vastasivako tuote- ja pakkausmerkinnät, tuoteselosteet ja käyttöohjeet EU-direktiivejä sekä Suomen lainsäädäntöä.
Jalkineiden testit olivat vielä kesken juttua kirjoitettaessa.
”Toistaiseksi olemme löytäneet kuusi tuotetta, joissa terveydelle vaarallisia aineita on enemmän kuin raja-arvot sallivat. Esimerkiksi kolme euroa maksavasta kosmetiikkalaukusta löytyi DEHP-flataattia reilusti yli raja-arvon”, Kurjenoja kertoo.
Viidentoista euron kauko-ohjattava leluauto läpäisi kemialliset testit, mutta auto oli rikki, eikä sillä pystynyt ajamaan. Renkaat pyörivät vain ilmassa ja ruuveja puuttui.
”Yhdessäkään tuotteessa pakkausmerkinnät eivät ole täyttäneet vaatimuksia. Hoito- ja käyttöohjeita sekä muuta tuotetietoa puuttuu, eikä suomen- tai ruotsinkielistä tekstiä ole lainkaan”, Kurjenoja sanoo.
Hidasta kehitystä
Vaikka halpa aasialainen tarjonta houkuttaa kuluttajia, epäilyt tuotteiden turvallisuudesta ovat hiukan kasvaneet.
”Kehitys tapahtuu vähitellen, vaikka se ei välttämättä heti näy ostokäyttäytymisessä. Valmius suosia eurooppalaista kauppaa on neljässä vuodessa noussut alle 50-vuotiailla", sanoo Kurjenoja.
Lähde: Kaupan Liiton selvitys Digikuluttajan vastuullisuusasenteet 2024. Haastattelut Kantar TNS, vastaajina 3 080 suomalaista 18–79-vuotiasta.
Satu Alavalkama
