Niukentuneista tarjoiluista huolimatta pörssiyhtiöiden yhtiökokoukset ovat antoisia myös pienosakkaille. Niissä on hyvä aistia ilmapiiriä ja tekemisen meininkiä yhtiön johdossa.
Jaakko Ravaldilla on osakkeenomistajana kokemusta sadoista pörssiyhtiöiden yhtiökokouksista neljän vuosikymmenen ajalta. Hän suosittelee myös pienosakkaille käymistä vuosittaisissa tapaamisissa, vaikka vaikutusmahdollisuudet ovatkin rajalliset.
"Yhtiökokous on lakisääteisesti ainoa paikka, jossa osakkeenomistaja voi kysyä ja saada virallista tietoa yhtiön asioista. Ja johdolla on velvollisuus vastata. Kokouksissa tapaa myös muita osakkeenomistajia", Ravald perustelee.
Ravaldin mielestä yhtiökokous on hyvä paikka aistia yhtiössä vallitsevaa ilmapiiriä. Etupenkkiä tarkkailemalla keittiöpsykologi voi esimerkiksi yrittää päätellä, kuinka hyvin yhteistyö yrityksen johdon ja hallituksen jäsenten kanssa sujuu.
"Kehonkieli yleensä paljastaa, kuinka välittömiä tai jännitteisiä henkilöiden välit ovat ja mikä on tekemisen meininki yhtiön johdossa."
Harvinainen tilaisuus tavata yhtiön johtoa
Myös Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtaja Karri Salmi sanoo, että pienosakkaiden kannattaa käydä yhtiökokouksissa haistelemassa tunnelmia.
Ne ovat myös ainutlaatuinen tilaisuus päästä keskustelemaan kasvokkain yhtiön johdon kanssa vaikkapa virallista kokousta edeltävien tarjoilujen aikana.
"Yhtiökokouksessa saattaa päästä tapaamaan myös muiden pörssiyhtiöiden johtajia, jotka kuuluvat kyseisen yhtiön hallitukseen", Salmi huomauttaa.
Yhtiökokousten informatiivisimpia osuuksia ovat toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajien katsaukset. Salmen mielestä pelkästään niiden vuoksi tuskin kannattaa paikan päälle vaivautua, sillä niitä voi yleensä seurata reaaliajassa internetissä tai katsoa jälkikäteen tallenteelta.
"Katsaukset eivät myöskään yleensä sisällä mitään sellaista, mikä ei olisi jo markkinoiden tiedossa."
Hyvä katsaus lisää luottamusta, huono ei
Jaakko Ravaldin mielestä kokousten esityksillä on kuitenkin merkitystä, sillä ne saattavat joko kasvattaa tai vähentää osakkeenomistajien luottoa yrityksen johtoon. Parhaimmillaan toimitusjohtajan katsaus on kiinnostava läpileikkaus yhtiön liiketoiminnan ja toimintaympäristön kehityksestä.
"Katsauksissa on eroja. Arvostan sellaisia, joissa nostetaan esille myös ongelmia ja sitä, miten niitä on ratkaistu. Luonnollisesti myös yhtiön johdon arvio tulevasta kiinnostaa", Ravald sanoo.
Esimerkiksi Koneen ja Nesteen toimitusjohtajien katsaukset ovat jääneet Ravaldin mieleen, sillä niissä on käyty seikkaperäisesti läpi liiketoimintaa ja siihen vaikuttavia globaaleja trendejä.
"Valitettavasti monessa muussa yhtiössä suunta on toinen. Yhä useamman toimitusjohtajan katsaus on alkanut muistuttaa myyntipuhetta, jolla markkinoidaan yhtiötä sijoittajille."
Asialistalle voi ilmestyä kiinnostavia asioita
Yhtiökokous on pörssiyhtiön ylin päätöksentekoelin, jossa muun muassa valitaan hallitus, myönnetään vastuuvapaus ylimmälle johdolle ja päätetään osingonjaosta.
Karri Salmi huomauttaa, että yhtiökokouksessa tehdään harvoin yhtiölle tärkeitä päätöksiä. Niistä sovitaan suurten omistajien kesken muissa yhteyksissä.
Pienosakkaat voivat kuitenkin puhe- ja kyselyoikeuden ansiosta nostaa esille tärkeinä pitämiään asioita. Kaikilla osakkeenomistajilla on myös oikeus esittää päätösehdotuksia yhtiökokouksen asialistan asioista.
Salmi mainitsee esimerkkinä Fortumin toissavuotisen yhtiökokouksen, jossa pienosakkaat purnasivat Saksasta ja Venäjältä yhtiölle tulleita miljarditappioita. Ja kun kokous ryhtyi päättämään johdon palkitsemisesta, niin suuromistajatkin valtiota myöten yhtyivät kuoroon ja ilmoittivat vastustavansa hallituksen esitystä johdon hulppeista kannustinpalkkioista.
Salmen mukaan Osakesäästäjät seuraa tänä vuonnakin aktiivisesti, millaisia asioita yhtiökokousten esityslistoille ilmestyy ja onko niissä mahdollisesti pienosakkaiden asemaa heikentäviä päätösesityksiä.
"Sellaisia voivat olla esimerkiksi suuromistajia suosivat suunnatut osakeannit tai enemmistöomistajien pyrkimykset lunastaa osakkeet pois pienosakkailta. Myös hallituksen kokoonpanot saattavat kiinnostaa osakesäästäjiä."
Tarjoilujen heikkeneminen kismittää
Yhtiökokousten tarjoilut ovat pienosakkaiden keskuudessa suosittu puheenaihe. Ravald on pannut harmikseen merkille, että pöydän antimet ovat viime vuosina selvästi heikentyneet.
Takavuosien alkoholitarjoiluja ja notkuvia ruokapöytiä Ravald ei haikaile takaisin. Pelkkä kahvi ja pulla riittäisi hänelle osoittamaan, että pörssiyhtiö osoittaa jonkinlaista arvostusta myös pienosakkaita kohtaan.
"Perin juurin harmistuneena joudun nykyisin lukemaan jo yhtiökokouskutsusta, että tilaisuudessa ei ole tarjoilua."
Ravald ymmärtää tämän hyvin, jos yhtiö on tehnyt tappiota ja irtisanonut työntekijöitä. Mutta hänen mukaansa tarjoiluista ovat luopuneet myös hyvää tulosta takovat yhtiöt.
"Kesko järjesti viime vuonna yhtiökokouksen pääkonttorillaan K-Kampuksella ilman tarjoiluja. Olisivat voineet osoittaa edes hieman vieraanvaraisuutta paikalle vaivautuneille osakkeenomistajille – tarjoamalla edes Pirkka-kolmioleivät."
4 x yhtiökokous – sesonki lähestyy
1. Suurin osa suomalaisista pörssiyhtiöistä järjestää yhtiökokouksensa keväällä, suurin suma on maalis–huhtikuussa.
2. Pörssiyhtiön yhtiökokoukseen voivat osallistua kaikki osakkeenomistajat.
3. Kutsu yhtiökokoukseen julkistetaan tavallisesti yhtiön tilinpäätöksen julkistamisen yhteydessä.
4. Yhtiökokouksiin voi yleensä ilmoittautua yhtiön nettisivuilla. Ilmoittautuminen edellyttää usein tunnistautumista pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.
Matti Remes
