Pankkien ja rahastoyhtiöiden on raportoitava sijoitusten kestävyydestä koko ajan tarkemmin. Siihen velvoittaa myös EU-sääntely. Helppoa vastuullinen sijoittaminen ei silti vieläkään ole.
Vastuullisiin, kestäviin ja ESG-rahastoiksi nimettyihin rahastoihin on virrannut viime vuosina vuolaasti rahaa. Siksi onkin yllättävää, että Nordean syksyllä 2022 teettämän kyselytutkimuksen mukaan vastaajista vain 27 prosenttia haluaa olla varma sijoitustensa vastuullisuudesta, kun luku vuotta aiemmin oli 32 prosenttia.
Kolme neljästä vastaajasta uskoo saavansa vastuullisesti sijoittamalla vähintään samaa tuottoa kuin jos ei ottaisi vastuullisuutta huomioon. Kyse ei siis näytä olevan ainakaan ensisijaisesti tuotto-odotuksista.
Onko katse kääntynyt ilmastosta ihmisiin?
Kun Nordeassa on pohdittu syitä vastuullisuuden arvostuksen yllättävälle heikentymiselle, on mietitty, onko sijoittajien käsitys vastuullisuudesta muuttunut. Olisiko Ukrainan sota kääntänyt sijoittajien katseen ilmastonmuutoksesta sosiaalisiin tekijöihin? Tämänsuuntaista kehitystähän oli aistittavissa maailmanlaajuisesti jo koronapandemian yhteydessä.
On totta, että vastuullisessa sijoittamisessa on korostunut ympäristövastuu ja siinäkin vahvasti hiilidioksidipäästöt. Päästötavoitteista ja niihin liittyvistä mittareista on poliitikkojenkin ollut helpompi päästä yksimielisyyteen kuin vaikkapa työolojen sääntelystä tai biodiversiteetistä.
Vastuullinen ‒ tai EU-lainsäädännössä käytetty termi kestävä ‒ sijoittaminen kattaa kuitenkin yhtä lailla ympäristöasiat, sosiaalisen hyvinvoinnin kuin hyvän hallinnonkin. Näistä viimeinen sisältää muun muassa korruption vastaiset toimet.
Hiilijalanjälki ei saisi olla ainoa mittari
Miten pankki voi auttaa, jos haluan sijoittaa sekä ympäristön että työntekijöiden hyvinvoinnin kannalta kestävästi?
Työkaluja tähän tarjoaa elokuussa 2022 voimaan astunut EU-sääntely, jonka mukaan sijoitusneuvojien ja omaisuudenhoitajien on selvitettävä asiakkaidensa kestävyysmieltymykset ennen sijoitustuotteiden tarjoamista.
Selvityksen tekeminen on pakollista, vaikka asiakas ilmoittaisikin, että häntä eivät vihreät arvot tai työntekijöiden oikeudet kiinnosta.
Selvityksessä tulee valita, montako prosenttia sijoituksistaan haluaa kohdentaa EU:n kestävyysluokittelun eli taksonomian mukaisiin kohteisiin ja montako prosenttia haluaa ohjata ylipäätään kestäviin sijoituksiin. Lisäksi kysytään, haluaako asiakas, että hänen sijoituksissaan otetaan huomioon haitalliset kestävyysvaikutukset, kuten esimerkiksi hiilipäästöt.
Vasta sen jälkeen, kun nämä selvitykset on tehty, voidaan käydä läpi pankin rahastotarjontaa. Mikäli asiakkaalle on tärkeää esimerkiksi luonnon monimuotoisuus, hänelle ei saa suositella rahastoa, joka sijoittaa metsien avohakkuuta harjoittavaan liiketoimintaan.
”Selvityksen pohjalta luokittelemme asiakkaan sen mukaan, kiinnostaako häntä vastuullisuus merkittävästi, jonkin verran vai ei lainkaan”, kertoo toimipaikanjohtaja Sami Hämäläinen Nordean Aleksanterinkadun konttorista.
Asiakas voi lisäksi itse vapaamuotoisesti kertoa, mitkä kestävyystekijät ovat hänelle tärkeitä. Hämäläisen mukaan lista on ainakin tähän asti ollut yleensä lyhyt. Eniten asiakkaita kiinnostaa sijoituskohteen hiilijalanjälki.
Hiilijalanjälkeä painottavaan vaatimukseen pankin onkin suhteellisen helppo löytää sopiva rahasto.
Suositus minimiajaksi kestäviin osakerahastoihin sijoittamiselle on vähintään viisi vuotta.
Tuotevalikoima vielä suppea
Entä jos haluan olla varma, etteivät euroni päädy yritykseen, joka tuhoaa biodiversiteettiä, tai yritykseen, joka ei voi taata, ettei sen toimitusketjussa käytetä lapsityövoimaa?
Tällaista rahastoa Sami Hämäläinen ei ainakaan heti lupaa. Rahoitusmarkkinoita tutkinut ja sijoitusneuvontaan perehtynyt tutkimusjohtaja Matti Turtiainen Itä-Suomen yliopistosta epäileekin, että monen vastuullisen sijoittajan on odotettava tuotevalikoiman laajenemista.
”Yritysten kestävyystietoja eli ESG-dataa on vielä varsin rajallisesti saatavissa”, Turtiainen muistuttaa. Tietojen saaminen edellyttää, että yritykset raportoivat niitä ja että tiedot ovat vertailukelpoisia ja luotettavia.
Kestävyystilinpäätös auttaisi sijoittajaa
Toisin kuin perinteisessä soveltuvuusarvioinnissa, kestävyysmieltymysten kartoituksessa sijoittajalla on oikeus muokata mielipiteitään, jos sopivaa sijoituskohdetta ei tunnu löytyvän. Turtiainen on pohtinut oikeusoppineen näkökulmasta, voiko tämä johtaa tilanteeseen, jossa asiakas päätyy sijoittamaan kohteeseen, joka ei vastaa hänen arvojaan tai jota hän ei ymmärrä.
Hämäläinen kiistää tällaisen lopputuloksen: ”Jos sopivaa rahastoa ei löydy, sijoittaja voi laittaa suunniteltua pienemmän osuuden sijoituksistaan rahastoon, joka vastaa edes osittain hänen vaatimuksiaan.”
Vaihtoehtona on myös suoraan osakkeisiin sijoittaminen, mutta silloin sijoittajan on nähtävä itse todella paljon vaivaa vastuullisuusasioiden selvittämiseksi. Rahastojen taustalla on sentään useamman hengen tiimi samojen asioiden kimpussa. Iso toimija voi myös pyrkiä tarvittaessa vaikuttamaan yritysten toimintatapoihin.
EU:ssa tekeillä olevilla kestävyysstandardeilla pyritään helpottamaan sijoittajien valintoja, kun kaikki vähänkään isommat yritykset joutuvat raportoimaan samat kestävyyden tunnusluvut. Kunnianhimoinen tavoite on myös nostaa kestävyysraportointi merkitykseltään perinteisen taloudellisen raportoinnin rinnalle.
Kestävyystilinpäätöksiä odotellessa osakesijoittajan on tutustuttava jokaisen yrityksen vastuullisraporttiin erikseen ja puntaroitava yrityksen raporttiin valitsemien vastuullisuusasioiden merkitystä omalle päätöksenteolleen.
Värikoodit ohjaavat rahastosäästäjää
Rahastosijoittajan päätöksenteon helpottamiseksi EU on värikoodannut vastuulliset rahastot vaalean tai tumman vihreiksi.
Vaalean vihreä rahasto edistää ympäristön ja yhteiskunnan kestävää kehitystä, mutta se ei ole rahaston päätehtävä.
Vaaleanvihreäksi voi päästä sulkemalla pois tiettyjä toimialoja. Niitä ovat tyypillisesti ydinaseiden, maamiinojen ja rypäleaseiden sekä kemiallisten tai biologisten aseiden valmistus, tupakantuotanto, aikuisviihde, pikavippiyhtiöt ja hiilipäästöjä aiheuttavat energiantuotantoyritykset.
Tumman vihreät rahastot pyrkivät määrätietoisesti saavuttamaan kestävyyteen liittyviä tavoitteita. Niillä täytyy olla mitattavaa vaikutusta kestävyyteen, rahaston kaikkien sijoitusten tulee täyttää kestävän sijoituksen määritelmä eivätkä ne saa aiheuttaa merkittävää haittaa millekään kestävyystavoitteelle. Vaikka rahasto onnistuisi vähentämään jätteiden määrää, mutta polkee samalla ihmisoikeuksia, se ei voi olla tumman vihreä rahasto.
Tumman vihreitä rahastoja on vielä aika vähän.
Se, mitä pankin on sijoittajalle kerrottava vihreistä rahastoista sekä ennen sijoituspäätöksen tekemistä että rahastoraporteissa, on tarkasti säädeltyä.
Rahaston raportoitava neljännesvuosittain
Vuoden 2023 alusta lähtien sijoittajalle on kerrottava vuosineljänneksittäin, miten rahasto on saavuttanut kestävät tavoitteensa ja mitä se on tehnyt niiden saavuttamiseksi. Lisäksi on raportoiva, miten rahastossa on otettu huomioon ”pääasialliset haitalliset kestävyysvaikutukset”.
Mistä siis tiedän, pitääkö vastuullinen rahasto, johon olen sijoittanut, sisällään lahjonnasta tai lapsityövoiman käytöstä epäiltyjä yrityksiä?
”Raportin taulukko-osassa kerrotaan se osuus rahaston sijoituksista, joita mahdolliset rikkomukset koskevat”, selventää Hämäläinen. Korruptio ja lapsityövoima kuuluvat rikkeisiin YK:n Global Compact -periaatteita vastaan.
Lähtökohtaisesti tällaisia yrityksiä ei pitäisi rahastoihin kuulua. Jos epäilee jonkin tietyn yrityksen vastuullisuutta, valveutunut sijoittaja voi tarkistaa pankin sivuilta, mitkä yhtiöt ovat rahastoista poissuljettuja sijoituskohteita ja miksi.
Haitallisia vaikutuksia kuvaamaan on määritelty yhteensä 64 indikaattoria, joista osan raportointi on pakollista ja osan vapaaehtoista. Pakollisia ympäristöä koskevia indikaattoreita ovat esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöt, veden ja energian kulutus ja jätteiden määrä. Sosiaalisia vaikutuksia ovat esimerkiksi työturvallisuuteen liittyvät asiat ja korruption torjunta.
Haitallisista vaikutuksista raportoidaan omassa taulukossaan. Siitä selviää esimerkiksi sijoitusten osuus sellaisista yrityksistä, joiden toiminta vaikuttaa kielteisesti biologisen monimuotoisuuden kannalta herkkiin alueisiin.
Lukuohjeet tarpeen raporteissa
EU:ssa on laadittu pankeille raportointia varten valmis lomakepohja. Se helpottaa rahastojen vertailua ja pankkien työtä, mutta vaatii hyvää lukutaitoa asiakkaalta.
Matti Turtiainen arvelee, että raportit rahastojen sijoitusten kestävyydestä tulevat jäämään varsin yleiselle tasolle. Hän on kuitenkin vakuuttunut, etteivät pankit luokittele rahastoja kestäviksi, mikäli ne eivät pysty raportoimaan niiden kestävyydestä. Faktoja on siis tavalla tai toisella luvassa. ”Jostain on aloitettava.”
”Enemmän olen huolissani siitä, puhuvatko pankit ja heidän asiakkaansa samaa kieltä. Tämä koskee niin kestävyysmieltymyksiä kuin raportoinnin ymmärrettävyyttä.”
Turtiainen myöntää, että hänellekin tuottaisi vaikeuksia määritellä, montako prosenttia sijoituksistaan hän haluaisi kohdistaa juuri EU-taksonomian mukaisiin kohteisiin.
Asiaa on pohdittu myös Danske Bankissa, jossa on suunniteltu lukuohjeita raportin kylkeen:
”Selkeyden ja ymmärrettävyyden osalta on ehkä vähän aikaista arvioida, miten hyvin raportti saadaan heijastamaan tosiallista tekemistämme vastuullisuuden saralla ja miten asiakkaat sen kokevat. Pyrimme tuomaan raportin selkeyden parantamiseksi lukuohjeet, jotka avaavat vähän paremmin eri osioiden tarjoamaa informaatiota”, kertoo Danske Bankin sijoituspalveluiden tuotteista ja riskienhallinnasta vastaava johtaja Mikko Vainikainen, kun kysyn EU:n raportointimallin selkeydestä.
Nordean Sami Hämäläinen kehottaa sijoittajia antamaan omaisuudenhoitajalle palautetta, mikäli tulevien raporttien sisältöä on vaikea ymmärtää. Hämäläinen ei pidä mahdottomana ajatuksena, että pankki järjestäisi jossain vaiheessa asiakastilaisuuksia, joissa käytäisiin läpi vastuullisen sijoittamisen tunnuslukuja ja raportointia.
Olisihan se kiinnostavaa seurata, onko omilla sijoituksilla oikeasti jotain positiivista vaikutusta planeettamme hyvinvointiin.
Katri Isotalo
