Inflaatio ja korkojen nousu ovat viime vuosina piinanneet talouksia kautta maailman. Nyt jännitetään, onko edessä globaali taantuma, jos inflaatio ei laannu ja keskuspankit jatkavat sen torjuntaa eli viivyttävät korkojen laskua. Iso kysymys on, välttääkö Yhdysvallat taantuman. Suomi, euroalue ja koko maailmantalous tarvitsevat talouden moottoria, josta riittää voimaa muillekin.
Viime vuoden lopulla korkojen melko ripeään laskuun uskottiin vahvasti. ”Tänä vuonna epävarmuus on lisääntynyt. Päästäänkö koronlaskuihin sittenkään kovin nopeasti? Ydinkysymys on nyt se, miten inflaatio kehittyy”, tiivistää työeläkeyhtiö Elon pääekonomisti Tiina Helenius.
Hän arvioi, että keskuspankit pitävät rahapolitiikan kireänä ainakin alkuvuoden ajan, koska inflaatio on osoittautunut sitkeäksi. ”Korkea korkotaso vähentää kysyntää, ja riskinä on maltillinen taantuma.”
Suomi oli lievässä taantumassa jo viime vuonna. Euroalue keskimäärin on ollut nollakasvussa kohta vuoden, eikä juuri parempaa ole luvassa.
”Euroalueella kireä rahapolitiikka välittyy talouteen voimakkaasti muun muassa siksi, että yritysrahoitus on pankkivetoisempaa kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa”, Tiina Helenius sanoo.
”Euroalueen ja etenkin Suomen talous tarvitsisi nykyistä matalampaa korkotasoa.”
Keskuspankit joutuvat kuitenkin puntaroimaan päätöksiään herkällä vaa’alla. ”Jos ne pitävät ohjauskorkonsa liian kauan nykyisillä tasoillaan ja reaalikorko (nimelliskorko miinus inflaatio) nousee, talouden kasvu kärsii. Jos taas ne laskevat ohjauskorkojaan liian aikaisin, inflaatio ei ehkä jatkakaan laskuaan kohti keskuspankkien hyväksymää tasoa.”
Silloin kustannusten kasvu jatkuu.
Euroopan keskuspankki EKP päätti tammikuun viimeisellä viikolla pitää ohjauskorkonsa ennallaan. Asuntolainojen yleisistä viitekoroista 12 kuukauden euribor oli tammikuun lopussa 3,57 % ja 6 kuukauden euribor 3,84 %.
Tammikuun aikana vuoden euribor jopa nousi. Se on kuitenkin edelleen alempana kuin lyhyet euriborit, mikä viittaa siihen, että markkinoilla odotetaan korkojen laskevan vuoden kuluessa.
Jaksaako Amerikan moottori vetää?
”Iso kysymys koko maailmantalouden näkymille on, välttääkö Yhdysvallat taantuman. Maailmantalous tarvitsee moottoriksi talouden, jonka kysyntä kasvaa niin voimakkaasti, että siitä riittää muillekin”, Tiina Helenius sanoo.
Tällaista moottoria ja maailmantalouden kasvua tarvitsee myös euroalue, joka on suurelta osin viennistä elävä avoin talous.
”Pitkään totuimme siihen, että pelastava moottori käynnistyi Kiinassa: kun suhdanteet heikkenivät, Kiina alkoi elvyttää talouttaan ja kysyntä siellä kasvoi. Silloin vienti Kiinaan lisääntyi, ja se piristi taloutta myös Euroopassa.”
Nykyään Kiinan talous on ongelmissa, joiden vuoksi entisenkaltainen elvytys ei enää toimi samoin kuin ennen.
Toistaiseksi Yhdysvalloissa on mennyt varsin hyvin. ”On ollut yllätys, miten hyvin talouden kasvu on pitänyt pintansa USA:ssa.”
Tämän vuoden kasvuodotukset ovat maltillisemmat ja vastaavat maan pitkän aikavälin keskikasvua.
Mutta kasvunäkymiin vaikuttaa Yhdysvalloissakin keskuspankki – Fed.
Työmarkkinat ovat Yhdysvalloissa tiukat, mikä lisää palkankorotuspaineita. Palkkamenojen kasvu puolestaan uhkaa siirtyä etenkin palvelualoilla hintoihin ja nopeuttaa inflaatiota.
Fed ei ole täysin vakuuttunut siitä, että inflaatio olisi hidastumassa sen tavoitteen mukaisesti. Onko Fedin epäröinti niin suurta, että se on este taloutta vauhdittavalle korkojen laskemiselle? Ehkä.
”Toisaalta Fed on selvästi ilmaissut, että ainakaan koronnostoja ei enää ole luvassa”, Tiina Helenius sanoo.
Kriisit ja vaalitkin lisäävät epävarmuutta
Koronapandemian vitsauksista tuskin oli päästy, kun päälle jo vyöryivät kasvavat geopoliittisten jännitteiden ja kriisien riskit yrityksille ja talouksille.
Niin Ukrainan sota, Gazan kriisi kuin Punaisenmeren rahtiliikenteeseen kohdistetut terroristihyökkäykset lisäävät inflaatiopaineita.
”Paineet näkyvät etenkin energian hinnassa. Hintapiikkejä on viime aikoinakin nähty, vaikka ei samanlaisia kuin Ukrainan sodan alkamisen aikoihin”, Tiina Helenius sanoo.
Levottomuudet Lähi-idän öljymaiden alueella ovat iso riski. Toistaiseksi öljyn hintakehitys on kuitenkin ollut rauhallista. ”Siinä näkyy kysynnän kasvun hidastuminen globaalissa taloudessa.”
Oman epävarmuutensa globaalitalouden näkymiin tuovat vaalit, joita järjestetään tänä vuonna poikkeuksellisen monissa suurissa talouksissa, kuten Yhdysvalloissa, EU:ssa ja Intiassa. Vaalien talousvaikutuksia on vaikea ennakoida.
Ulla Simola
