Sähköntarve kasvaa Suomessa, kun teollisuus siirtyy fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan sähköön ja kuluttajat sähköautoihin.
Riittääkö sähköä tulevaisuudessa energiatekniikan professori Esa Vakkilainen Lappeenrannan–Lahden teknillisestä LUT-yliopistosta?
"Iso muutos on, että Suomi on muuttunut suuresta sähkön ostajasta maaksi, joka tuottaa itse oman sähkönsä. Meillä rakennetaan paljon lisää etenkin tuuli- ja aurinkovoimaa, joten meillä on mahdollisuus tuottaa todella paljon enemmän uusiutuvaa sähköä.
Sähkönsiirrosta vastaava Fingrid varautuu sähkön tuotantokapasiteetin kaksinkertaistumiseen nykyisestä.
Vastapainoksi tarvitaan lisää kulutusta. Jos Suomelle käy hyvin, meille tulee uutta vihreää teollisuutta, joka käyttää täällä tuotetun uusiutuvan sähkön esimerkiksi vihreän vedyn tuotantoon.
Investointien saamisessa on paljon tekemistä. Olen kuitenkin luottavainen siihen, että tänä vuonna useampien laitosten rakentaminen lähtee käyntiin."
Tuulivoiman tuotanto painottuu maan pohjois- ja länsiosiin, kun taas sähköä kuluu eniten etelän kasvukeskuksissa. Fingrid aikoo investoida vuosikymmenen aikana neljä miljardia euroa sähkönsiirron parantamiseen. Riittävätkö yhteydet?
"Sähkönsiirron haaste on, että yhteyksiä tulee rakentaa hyvässä etunojassa, jotta se vastaa kasvavaan tuotantoon ja kysyntään. Hankkeiden läpivienti kestää kuitenkin tyypillisesti 7–9 vuotta, sillä ennen siirtolinjan rakentamista on hoidettava suunnitelmat, luvat maankäyttöön ja ympäristöarviot.
Länsirannikolle on noussut paljon uusia tuulivoimalaitoksia ja siellä sähkönsiirtoon alkaa muodostua pullonkauloja, kun sähkö tulisi pystyä siirtämään etelään.
Jos alueelle rakennettaisiin paljon sähköä kuluttavia tehtaita, se helpottaisi tilannetta. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi tuotantolaitokset, jotka valmistavat uusiutuvasta sähköstä vetyä ja edelleen polttoaineena käytettävää ammoniakkia."
Mikä on Suomen sähköjärjestelmän suurin haaste?
"Eräänlaisen suunnitelmatalouden jälkeen sähkömarkkinoilla on siirrytty lähes täysin markkinaehtoiseen järjestelmään. Vaikeisiin asioihin kuuluu esimerkiksi se, kenen tulee vastata huippuvoimakapasiteetista ja sen kustannuksista. Huippuvoimalla turvataan sähkön riittävyys myös talven kulutushuipuissa.
Nyt kinataan kustannusten jakamisesta julkisen vallan ja yritysten välillä. Nämä ovat kasvukipuja, jotka pitää yhteiskunnallisesti ratkaista."
Lue myös: Eteneekö vihreä siirtymä myös sinun salkussasi? >>
Matti Remes
