Inflaatio on viime vuosina jarruttanut suomalaisten ostovoimaa, ja ruuan hinnan nousua on nähty kaikissa tuoteryhmissä. Hintojen arvioidaan kuitenkin laskevan tämän vuoden aikana.
Inflaatio ja elintarvikkeiden kallistuminen ovat laittaneet kuluttajat pohtimaan tarkoin, mitä poimivat ostoskoriinsa. Elintarvikkeiden kuluttajahinnat kipusivat koronavuosien jälkeen ennätyskorkealle ja ylittivät jopa yleisen inflaatiokehityksen.
Maksamme tällä hetkellä 20 prosenttia enemmän ruuasta kuin kolme vuotta sitten. Viime vuoteen verrattuna ruuan hintakehitys on kuitenkin tasaantunut ja tänä vuonna kuluttajahinnat ovat maltillisessa laskussa.
Suomen kehitys ei ollut poikkeus, sillä elintarvikkeiden hinnat kipusivat korkealle maailmanlaajuisesti. Euroalueella kuluttajahinnat ovat kohonneet vuodesta 2021 alkaen 25 prosenttia.
Kuluttajien kannalta olemme kulkemassa kohti parempaa.
Kauppojen kilpailu laskee hintoja
Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg arvioi, että ruuan hinta tulee Suomessa laskemaan arviolta kahden prosentin verran tämän vuoden aikana.
”Ruuan hinnassa tuskin palataan koronavuotta edeltävälle tasolle. Kustannustaso elintarvikkeiden valmistuksessa on edelleen verraten korkea. Joidenkin tuontiraaka-aineiden hinnat ovat nousseet, ja palkkojen nousu tulee heijastumaan kaikissa ruokaketjun osissa, mikä ylläpitää korkeampaa kustannustasoa. Toisaalta kauppojen hintakilpailu luo painetta laskea hintoja”, Forsman-Hugg toteaa.
Vaikka elintarvikkeiden arvonlisävero pysyy alennetussa kannassa, yleisen alvin nosto vähentää kotitalouksien ostovoimaa, mikä voi heijastua myös elintarvikkeiden kulutukseen.
Lohi ja kahvi kallistuneet merkittävästi
Elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet lähestulkoon kaikissa tuoteryhmissä. Nousua on tapahtunut niin terveellisten kuin epäterveelliseksi miellyttyjen elintarvikkeiden kohdalla.
Kenties silmiinpistävin hintojen muutos on nähty kylmätiskillä. Huhtikuussa kala oli 61 prosenttia kalliimpaa kuin neljä vuotta sitten. Norjalaisen lohen kallistumista selittävät muun muassa tuotannon supistuminen ja rehukustannusten nousu.
Vastaavaa hintakehitystä ei ole koettu hedelmien ja marjojen osalta. Maksamme näistä tuotteista nykyisin 16 prosenttia enemmän. Sipsit kustantavat viidenneksen ja makeistuotteet neljänneksen enemmän kuin neljä vuotta sitten.
Tällä hetkellä suomalaiset joutuvat maksamaan kahvistaan 45 prosenttia enemmän kuin keväällä 2021.
Ruokalaskua pienentääkseen monet ovat etsineet edullisempia tuotteita saman tuoteryhmän sisältä ja siirtyneet brändituotteista kaupan omiin, edullisempiin tuotemerkkeihin.
”Kuluttajien ostokäyttäytyminen muuttuu hitaasti”, toteaa yliaktuaari Kristiina Nieminen Tilastokeskuksesta.
Suomalaisten ruokakulut pysyneet maltillisina
Ruuan hinta jakaa kuluttajien mielipiteitä. Pellervon taloustutkimuksen teettämästä kyselystä selvisi, että noin 40 prosenttia piti ruokaa liian kalliina.
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jyrki Niemi muistuttaa, että ruuan hinta on aina kuitenkin suhteellista.
”Suomalaiset käyttävät ruokaan reilut 12 prosenttia menoistaan. Se on samaa tasoa kuin EU:ssa keskimäärin”, Niemi perustelee.
Forsman-Hugg on samoilla linjoilla. Tuottajien toivotaan nykypäivänä panostavan ruuan laatuun ja turvallisuuteen, eivätkä ne synny ilmaiseksi ruokaketjussa.
”Meidän tulisi jopa keskustella enemmän hinnoista suhteessa tuotantokustannuksiin, jotta ruuan tuottaminen olisi nykyistä kannattavampaa koko ruokaketjussa. Toisaalta nyt nähty hintojen ja muiden elinkustannusten nousu on ajanut monet pienituloiset kotitaloudet taloudelliseen ahdinkoon”, Forsman-Hugg toteaa.
Jenni Vihtkari
Mitkä ruuat ovat kallistuneet ja halventuneet? Mikä selittää tuotteiden kallistumista? Lue lisää Taloustaidon elokuussa ilmestyvästä numerosta (7/2024). Laajempi juttu luettavissa myös näköislehdestä.
