Jokaisen suomalaisen kukkaroa on keventänyt viime aikoina yllättävä rohmu, inflaatio. Monelta se on syönyt ahnaasti myös säästöjä. Haluaisitko ennemmin käyttää säästösi itse? Menetyksiltä voit välttyä, jos suojaudut inflaatiolta. Siihen on aika yksinkertaisiakin konsteja.
Kuluttaja huomaa inflaation selvästi ostoksilla, kun hinnat nousevat. Sen sijaan siihen, miten inflaatio syö säästöjä, ei välttämättä kiinnitä arjessa huomiota.
Esimerkiksi patjan alle tai korottomalle pankkitilille säilömäsi summa pysyy nimellisesti entisellään, mutta sen todellinen arvo laskee. Jos inflaatio on 5 prosenttia vuodessa, 100 euron ostosten hinta nousee 105 euroon. Vuoden päästä satasesi todellinen arvo on noin 95 euroa.
Inflaatio heijastuu myös korkoihin. Keskuspankit pyrkivät hillitsemään inflaatiota muun muassa korkotasoa nostamalla, millä voi olla säästäjälle huonoja tai hyviä vaikutuksia – tilanteesta riippuen.
Milloin inflaatio hellittää otettaan?
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa inflaatio eli kuluttajahintojen vuosimuutos oli viime vuoden lopulla 9,1 prosenttia ja tämän vuoden tammikuussa 8,4 prosenttia. Viimeksi moisia lukemia on nähty 1970- ja 80-luvun vaihteessa. Koko viime vuoden keskimääräinen inflaatio oli 7,1 prosenttia.
Euroalueen keskimääräinen inflaatio kävi viime syksynä jopa yli kymmenessä prosentissa, Yhdysvalloissa käytiin kesällä yhdeksässä prosentissa.
Millaiset ovat inflaationäkymät nyt?
”Näyttäisi vahvasti siltä, että inflaatiohuiput olisivat ohi”, arvioi Tuukka Kemppainen. Hän toimii päästrategina Index Varainhoidossa, joka on pankeista ja rahastoyhtiöistä riippumaton varainhoitoyhtiö.
Kiivaaseen inflaatioon ovat johtaneet monet tekijät alkaen koronapandemiasta, talouden elvytyspaketeista, Kiinan koronarajoituksista ja toimitusketjujen pullonkauloista päätyen Venäjän aloittamaan Ukrainan sotaan, energiakriisiin ja ruoan hinnan nopeaan nousuun.
”Useimmat noista tekijöistä eivät enää kiihdytä inflaatiota, päinvastoin”, Tuukka Kemppainen sanoo.
”Muutama tekijä vetää kuitenkin yhä inflaatiota ylöspäin: esimerkiksi ostovoiman heikentymisestä johtuvat palkankorotuspaineet ja asumismenojen kasvu. Niiden vuoksi inflaation pikainen hidastuminen on epätodennäköistä.”
”Suunta on joka tapauksessa alaspäin. Inflaatio on hidastumassa USA:ssa, ja Eurooppa tulee perässä. Nyt näyttää siltä, että jos energian hinta pysyy suurin piirtein nykyisellään, Euroopan inflaatio hidastuu jopa alle neljään prosenttiin tänä vuonna.”
Euroopan keskuspankin EKP:n tavoitteena on pitää inflaatio pidemmällä aikavälillä keskimäärin parissa prosentissa. Aika monissa talousennusteissa uumoillaan, että euroalueen inflaatio hidastuisi vuonna 2024 kohti EKP:n ”terveen talouden” tavoitetta.
Sekin sijoittajan pitäisi pystyä lyömään, jos haluaa saada säästöjensä arvon säilymään ‒ ja mieluiten tietysti kasvamaan.
Sijoittajan puolustus vaatii riskinottoa
”Inflaatio on ongelma palkansaajalle, kun palkat eivät pysy inflaation perässä. Yleensä inflaatiossa kuitenkin monet varallisuusarvot (esim. osakkeiden sekä asuntojen ja muun reaaliomaisuuden arvo) nousevat. Inflaatio sinänsä ei siis ole sijoittajalle aina huono asia, mutta inflaatiosokit ja niihin liittyvät korkojennoususokit ovat”, Tuukka Kemppainen sanoo.
Juuri niitä on viime aikoina nähty. Hurjaksi riistäytyneen inflaation vuoksi keskuspankit ovat nostaneet korkoja ennennäkemättömän rajusti.
Sokit toivottavasti jäävät vuoden tai parin kuluessa taakse, mutta mitä voisin säästäjänä ja sijoittajana tehdä suojautuakseni inflaatiolta? Mikä sopisi sijoituskohteeksi?
”Periaatteessa mikä tahansa kohde, jonka tuotto-odotus on suurempi kuin itse uskot inflaation olevan tulevaisuudessa”, tiivistää Karri Mäkitalo. Hän on Aktia Vaihtoehtoiset -erikoissijoitusrahaston salkunhoitaja.
Riskiä sijoituksissa joutuu kyllä ottamaan. ”Markkinoilta ei saa tämänhetkistä inflaatiopiikkiä vastaavaa tuottoa riskittömästi”, Karri Mäkitalo sanoo.
SALKUN TUOTTO-ODOTUS
Tuotto-odotukseen vaikuttaa olennaisesti se, miten salkun sijoitukset on jaettu eri omaisuuslajeihin. Taulukossa suuntaa antavat tuotto-odotukset.
| Osakesijoitusten osuus, % |
Korkosijoitusten osuus, % |
Tuotto-odotus %/v | |
| Korkosalkku | 0 | 100 | 4 |
| 25–75-salkku | 24 | 75 | 5 |
| 50–50-salkku | 50 | 50 | 6 |
| 75–25-salkku | 75 | 25 | 7 |
| Osakesalkku | 100 | 0 | 8 |
Lähde: Aktia
OSAKESIJOITUKSET, KORKOSIJOITUKSET, VAIHTOEHTOISET SIJOITUKSET | Lue maaliskuun Taloustaidosta, millaisilla yhdistelemällä sijoittaja voi rakentaa vastustuskykyisen salkun. Kirjaudu näköislehteen täällä >>
Ulla Simola
