Saksa elvyttää ennätyksellisesti ja näyttäisi olevan jo nousemassa koronakuopasta. Se on hyvä uutinen suomalaisille pörssiyhtiöille, joilla on paljon kauppaa Saksaan.
Helsingin pörssissä vientivetoisilla teollisuuden yhtiöillä on iso painoarvo. Siksi osakesäästäjänkin kannattaa seurata, miten talous kehittyy tärkeimmässä vientimaassa eli Saksassa.
Suomen viennistä noin 15 prosenttia suuntautuu Euroopan ehdottoman talousmahdin markkinoille.
Nordean sijoitusstrategi Hertta Alava sanoo, että huoli Saksan talouden vedon hiipumisesta alkoi kasvaa jo viime vuonna suurvaltojen kauppakiistojen ja autoteollisuuden vaikeuksien vuoksi. Koronakriisi vei kaikkien maiden taloudet syöksykierteeseen, mutta nyt Saksa näyttää ponnistavan takaisin jaloilleen ensimmäisten joukossa.
”Esimerkiksi Saksan talousministeri Peter Altmaier arvioi syyskuun alussa, että maan talouskasvukäyrästä tulee v-kirjaimen muotoinen. Syöksy korona-aikana oli rajua, mutta yhtä ripeää on toipuminenkin”, Alava toteaa.
Saksassa koronan rajoitustoimet jäivät lievemmiksi
Myös Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipelto sanoo, että Saksa on Suomen tavoin selvinnyt koronakriisistä vähemmin vaurioin kuin useimmat muut Europan maat. Saksa näyttäisi myös pääsevän nopeammin ylös kuopasta.
”Saksaa on auttanut, etteivät rajoitustoimet ole olleet siellä niin tiukat kuin monessa muussa maassa. Lisäksi Saksassa saatiin yllättävänkin nopeasti aikaan suuri talouden elvytyspaketti”, Kivipelto toteaa.
Saksan hallitus pääsi jo kesäkuun alussa sopuun historiallisesta 130 miljardin euron tukipaketista. Kivipelto huomauttaa, että talouden toipumista ja työpaikkojen säilymistä tuetaan lisäksi monella muullakin keinolla, muun muassa yrityksille myönnettävillä palkkatuilla ja lykkäyksillä verojen maksuun.
Kivipellon arvion mukaan Saksan massiivinen elvytyspaketti ei juurikaan hyödytä suoraan suomalaisia pörssiyhtiöitä, sillä tukirahoilla elvytetään ennen muuta palvelusektoria ja kuluttajien ostovoimaa.
Epäsuoraa hyötyä tuesta kuitenkin on, jos sen avulla Saksan taloudelle elintärkeä vientiteollisuus saadaan pidettyä vauhdissa.
Saksalaistuotteiden hyvä kysyntä maailmanmarkkinoilla on tärkeä asia monelle suomalaisyritykselle, jotka toimittavat Saksaan vaikkapa laitteiden komponentteja.
”Saksassa on myös paljon autonvalmistuksen kaltaista tuotantoa, joka piristyy yleensä varsin nopeasti talouden notkahduksen jälkeen. Nyt saksalaisyrityksiä auttaa Kiinan markkinoiden elpyminen”, Kivipelto sanoo.
Suomen teollisuudelle Saksa on iso vientikohde
Suomen viennistä noin 15 prosenttia suuntautuu Saksaan.
Pörssiyhtiöt eivät yleensä julkista maakohtaisesti liikevaihtonsa kertymistä. Alava kuitenkin arvioi, että suomalaisten metsäyhtiöiden liikevaihdosta keskimäärin noin 15 prosenttia tulee Saksasta. Pakkausvalmistaja Huhtamäellä ja putkivalmistaja Uponorilla vastaava osuus on noin 13 prosenttia.
”Monelle muullekin kansainvälistä kauppaa käyvälle suomalaiselle teollisuusyhtiölle Saksan osuus on reilu kymmenen prosenttia”, Alava arvioi.
Metsäyhtiöille Saksa on merkittävä maa myös siksi, että UPM:llä ja Stora Ensolla on siellä paperitehtaita. Lisäksi UPM suunnittelee parhaillaan Saksaan puolen miljardin investointia muun muassa biokemikaaleja valmistavaan biojalostamoon.
Energiayhtiö Fortumille syntyi vahva kytkös Saksaan, kun yhtiö sai pitkän väännön jälkeen enemmistöosuuden energiayhtiö Uniperista.
Kuohunta Uniperin ympärillä ei ota laantuakseen, sillä Fortumin tytäryhtiön käynnistämä uusi hiilivoimala on ollut Saksan ympäristöjärjestöjen hampaissa.
Viimeisin huolenaihe on Uniperin osittain rahoittama kaasuputki Nord Stream 2 Venäjältä Saksaan. Koko hanke uhkaa nyt kaatua kansainvälisen politiikan kiistoihin.
Osakesäästäjien suosikkiyhtiöt Saksassa
Saksan talous kiinnostaa myös suomalaisia osakesäästäjiä, joilla on sijoituksia sikäläisissä pörsseissä. Sijoittaminen tapahtuu usein Eurooppaan sijoittavien rahastojen kautta, mutta suoriakin osakeostoja Saksasta tehdään.
Kaisa Kivipelto sanoo, että Danske Bankin suomalaisasiakkaiden osakesuosikkeja Saksassa ovat olleet muun muassa Deutsche Lufthansa (yleensä siitä käytetään vain nimeä Lufthansa), Deutsche Bank, Commerzbank, SAP, EOn ja Siemens. Myös isot autoyhtiöt kiinnostavat.
Hertta Alavan mukaan suomalaisten Saksaan tekemät suorat osakesijoitukset eivät kuitenkaan vedä vertoja Pohjoismaista ja Yhdysvalloista tehtyihin osakeostoihin, mutta Saksastakin ostetaan lähinnä hyvin tunnettuja brändejä.
Niihin kuuluvat autoyhtiöt BMW, Daimler ja Volkswagen. Suomalaiset ovat ostaneet Saksasta myös esimerkiksi Deutsche Telekomin ja Deutsche Postin osakkeita. Kuluttajamarkkinoilla toimivista yhtiöistä suosituimpia ovat olleet Adidas ja Zalando.
Saksan osakemarkkinoilla teollisuuden vahva paino näkyy siinä, että syklisyys eli heilahtelu taloussuhdanteiden mukaan on voimakasta. Toisaalta yhtiöiden vakiintunut asema oman alansa markkinoilla sekä vahva tase auttavaa niitä huonompienkin aikojen yli.
Ikäviäkin yllätyksiä korkealle arvostetut yhtiöt ovat sijoittajille tuottaneet. Euroopan pankkimaailman johtotähtenä aiemmin tunnettu Deutsche Bank on rypenyt viime vuodet skandaaleissa ja kannattavuuskriisissä.
Lääkkeistään tunnettu Bayer teki puolestaan pahan virhearvion ostamalla amerikkalaisyhtiö Monsanton, jonka Roundup-torjunta-aineen aiheuttamista terveyshaitoista haetaan nyt oikeusteitse miljardien korvauksia.
SAKSA on ollut viime vuosina Suomen tärkein vientikohde. Miksi Saksa on niin tärkeä suomalaisyrityksille? Suomalais-saksalaisen Kauppakamarin toimitusjohtaja Jan Feller kertoo lisää >>
Matti Remes
