Miten lasketaan vanhojen osakkeiden verotettava myyntivoitto? Miten verotetaan osinkoja?
Sampo on kehittynyt sadassa vuodessa alueellisesta keskinäisestä vakuutusyhtiöstä Helsingin pörssin arvokkaimmaksi yhtiöksi.
Sampo muuttui pörssissä noteeratuksi osakeyhtiöksi 1987. Silloin yhtiön asiakkaat saivat osakkeita siinä suhteessa kuin he maksoivat vakuutusmaksuja. Osakkeenomistajia oli 830 000, enemmän kuin millään muulla suomalaisella osakeyhtiöllä. Jokainen asiakas sai yhden osakkeen ja yhden osakkeen 1 000 markan vakuutusmaksua vastaan.
Myöhemmin Sampoon sulautui muita vakuutusyhtiöitä, joiden osakkaille tai asiakkaille jaettiin korvaukseksi Sammon osakkeita. Vuonna 2000 Sampoon yhdistyi valtion omistama Leonia-pankki, jolloin valtiosta tuli Sammon suurin omistaja.
Paperiset osakkeet muutettiin arvo-osuuksiksi 1997. Moni paperiosake jäi silloin vaihtamatta arvo-osuudeksi ilmeisesti siksi, että yhtiöllä oli valtavasti osakkaita, joilla oli hyvin vähän osakkeita.
Vaihtamatta jääneet osakkeet siirrettiin yhteistilille. Yhteistilillä oli vuoden 1997 päättyessä lähes 14 miljoonaa osaketta, noin 4,5 % kaikista osakkeista. Sampo järjesti kirjekampanjan 2016 löytääkseen paperiosakkeet. Määräaikaan 27.4.2017 mennessä ilmoittautuneiden ja tarvittavan selvityksen 30.11.2017 mennessä esittäneiden osakkeet on siirretty arvo-osuustilille.
Selvitystä vaille jääneet 4,5 miljoonaa osaketta mitätöitiin yhtiön päätöksellä. Perikunnan papereista löytyvillä Sammon osakekirjoilla ei siten enää ole muuta kuin muistoarvoa. Niitä ei voi enää muuttaa arvo-osuuksiksi eikä niillä ole oikeutta osinkoon.
Vanhoja osinkoja taannehtivasti
Paperiosakkeen esittäneille osakkaille maksettiin kerralla kolmen vuoden osingot. Sitä vanhemmat osingot ovat vanhentuneet.
Taannehtivan osingon verotukseen liittyy pieni ongelma. Lain mukaan osinko on sen verovuoden tuloa, jonka aikana se on osakkaan nostettavissa. Vuoden 2017 tuloa on siis vain Sammon 9.5.2017 vuodelta 2016 jakama osinko 2,30 e/osake. Vuodelta 2015 jaettu osinko on vuoden 2016 tuloa ja olisi pitänyt ilmoittaa vuoden 2016 veroilmoituksella.
Verohallinto ei ole ottanut kantaa taannehtivasti maksettujen osinkojen verovuoteen. Laki verotusmenettelystä mahdollistaa enintään 4 000 euron suuruisen tulon verottamisen sen vuoden tulona, jonka verotus ei ole vielä valmistunut. Suurin osa taannehtivista osingoista lienee sellaisia. Oletan että Verohallinto käyttää tämän joustomahdollisuuden, vaikka lain sanmuodon mukaan siihen ei ole pakkoa.
Osakkeen historia myyntivoittolaskelmassa
Piirongin laatikosta ajoissa löytyneiden osakkeiden myynnistä syntyvä voitto on veronalaista pääomatuloa. Osakkeen myyntivoitto lasketaan vähentämällä myyntihinnasta todellinen hankintameno tai hankintameno-olettama. Vuonna 1987 asiakassuhteen perusteella saaduilla osakkeilla ei ole hankintamenoa lainkaan. Niiden myyntivoitto lasketaan vähentämällä myyntihinnasta 40 prosentin suuruinen hankintameno-olettama.
Laskelma on helppo, jos osakkeet on saatu keskinäisen yhtiön muuttuessa osakeyhtiöksi ja kaikki osakkeet myydään kerralla. Jos olet myynyt esimerkiksi sata Sammon osaketta 45 euron kappalehintaan vuonna 2017, veronalaiseksi luovutusvoitoksi saadaan 2 700 e. Siitä jää 30 prosentin pääomatuloverolla maksettavaksi 810 euroa veroa.
Jos olet saanut Sammon osakkeita maksullisissa uusmerkinnöissä vuonna 1988 tai olet ostanut tai perinyt niitä, tulee luovutusvoitto laskea erikseen kunkin osake-erän osalta.
Osakkeiden luovutusvoittoa laskettaessa pitää myös muistaa vuosien 1997 ja 2001 splitit. Split tarkoittaa osakkeen jakamista useampaan osaan. Vuonna 1997 yksi osake muuttui neljäksi osakkeeksi ja vuonna 2001 yksi osake muuttui viideksi osakkeeksi. Siten yksi osake vuonna 1996 on nyt 20 osaketta.
| Tapahtuma | Muutoksen suhde | Osakkeita tapahtuman jälkeen |
| 1987 osakeanti asiakkaille | 1 | |
| 1988 osakeanti | 1:01 | 2 |
| 1988 osakeanti | 2:01 | 3 |
| 1997 split | 1:04 | 12 |
| 2001 split | 1:05 | 60 |
Vesa Korpela
Kirjoittaja on lakiasiain johtaja Veronmaksajain Keskusliitossa
