KARON PÖRSSI Jos Suomeen sijoittavien osakerahastojen hoitaminen olisi urheilukilpailu, Seligson-rahastoyhtiön rahastot valloittaisivat kaikki kolme palkintokorokepaikkaa yhden vuoden mittaisessa sarjassa. Joukkuesuoritus on hämmästyttävä, sillä Seligsonilla ei ole laittaa kisan lähtöviivalle kuin juuri nuo kolme rahastoa.
Luultavasti kisatuloksista tosin kirjelmöitäisiin tuomarineuvostolle, sillä korkeimmalle jakkaralle kipuava Seligson Phoebus on luokiteltu suomalaisten sijoitusrahastojen virallisen lehden aseman saaneessa Rahastoraportissa Suomi-osakerahastoksi, vaikka rahaston salkunhoitaja Anders Oldenburg sijoittaa koko maailman osakemarkkinoille.
Seligsonin sivuilla olevan tuoreimman Phoebuksen salkkua koskevan listauksen mukaan lokakuun lopussa Seligson Phoebuksen salkusta suomalaisissa osakkeissa oli 22 prosenttia. Yhdysvallat on rahaston selvästi suurin markkina 45 prosentin osuudella.
Yhdysvaltain osuus on kuitenkin pienempi Phoebuksen salkussa kuin maailman osakemarkkinoiden yleisindeksissä MSCI ACWI:ssa, jossa Yhdysvallat painaa noin 60 prosentin verran. Suomen osuus taas on selvästi suurempi kuin kotimaan kovin kapea siivu maailman markkinoista.
Phoebusta voisi siis uhata diskaaminen, mutta se ei suinkaan ole rahaston, sen salkunhoitajan tai rahastoyhtiön vika. Sitä paitsi selvästi vakavampi sijoitusmaailmaa laajemmin koskettava huoli liittyy palkintokorokesijoihin kaksi ja kolme.
Indeksirahastot menestyvät vastoin odotuksia
Rahastoraportin vertailussa joulukuun 2021 alusta marraskuun 2022 loppuun ulottuvalla kahdentoista kuukauden jaksolla Seligson Phoebuksen jälkeen olivat Seligson & Co Suomi Indeksirahasto ja Seligson & Co OMX Helsinki 25 -etf.
Ne kumpikin ovat passiivisia indeksirahastoja, eli salkunhoitaja ei mieti, mitä osakkeita ostaisi rahaston salkkuun, vaan rahaston salkku koostuu niistä osakkeista, joita on rahaston kohdeindeksissä, ja kaiken lisäksi rahasto omistaa kutakin osaketta sen indeksipainon verran.
Teoriassa indeksirahasto antaa sijoittajalle saman tuoton kuin rahaston kohdeindeksi vähennettynä rahaston hoitamisesta aiheutuvilla kuluilla. Kuluja ovat niin rahastoyhtiön salkunhoidosta perimä hallinnointipalkkio kuin käytännön salkunhoitotyöstä aiheutuvat kustannukset kuten osakkeiden kaupankäynti- ja säilytyspalkkiot.
Indeksirahastoissa kummatkin kulut ovat tyypillisesti pieniä. Seligson & Co Suomi Indeksirahaston vuotuinen hallinnointipalkkio on 0,45, OMXH25-etf:n vain 0,16 prosenttia salkun arvosta vuodessa.
Indeksirahastojen pitäisi kaiken järjen mukaan tuottaa keskimääräisesti, tai paremminkin hieman keskimääräistä samalle markkinalle sijoittavaa rahastoa paremmin, koska niiden hallinnointipalkkiot ovat aktiivisia rahastoja pienempiä. Oletus siis olisi se, että indeksirahastot löytyisivät vuosituottolistoilla hieman puolivälin yläpuolelta.
Ei suinkaan kärjestä.
Kulukorjauskaan ei paljon paranna salkunhoitajien todistusta
Kuluneen kahdentoista kuukauden jaksolla salkunhoitajat ovat saaneet Helsingin pörssin osakkeista huonommat tuotot kuin markkina keskimäärin. Näin on, vaikka huomioon ottaa salkunhoitajia rasittavat palkkiot.
Rahastoraportissa Suomen osakemarkkinoiden mittatikkuna käytettävä OMX Helsinki CAP -tuottoindeksi laski kuluneen vuoden aikana 7,3 prosenttia. Rahastoraportilla listatuista 24 Suomi-osakerahastosta (mukaan olen ottanut Finanssialan jäsenyhtiöiden ulkopuolisista yhtiöistä Handelsbanken Suomalaiset Pienyhtiöt -rahaston) vain kolme Seligsonin rahastoa peittosi tuon indeksin.
Muista kuin Seligsonin rahastoista parhaiten pärjäsi POP Suomi, jonka arvo laski 7,4 prosenttia. Kun huomioon ottaa rahaston hallinnointipalkkion, joka on 1,8 prosenttia vuodessa, rahaston salkunhoitaja Olli Tuuri omalla työllään peittosi markkinan, vaikkei aivan kyennyt tuottamaan rahastoyhtiön perimien kulujen vertaa enemmän. Tuuri hoitaa myös seuraavaksi parhaiten menestyneen rahaston Säästöpankki Kotimaan salkkua.
Alla olevaan taulukkoon olen listannut Suomi-osakerahastojen vuosituotot. Toisessa numerosarakkeessa on "salkunhoitajan tuotto", jonka olen laskenut lisäämällä rahaston vuosituottoon rahastoyhtiön perimän hallinnointipalkkion vaikutuksen. Tulokset olen järjestänyt salkunhoitajan tuoton eli luvuista korkeamman mukaan.
Jos rahastosta on Rahastoraportilla useampi osuussarja, olen poiminut mukaan sen, jonka kahdentoista kuukauden historiallinen tuotto on paras. Taulukossa ei kuitenkaan käytetä osuussarjojen numeroita tai kirjaimia. Taulukkoon on merkitty myös Rahastoraportin Suomi-osakerahastoille käyttämä vertailuindeksi OMX Helsinki Cap -tuottoindeksi.
Suomi-osakerahastot 1.12.2021–30.11.2022
| Tuotto, % | Salkunhoitajan tuotto, % | |
| Seligson & Co Phoebus | -0,8 | -0,1 |
| Seligson & Co Suomi Indeksirahasto | -3,0 | -2,6 |
| Seligson & Co OMX Helsinki 25 -etf | -3,7 | -3,5 |
| POP Suomi | -7,4 | -5,6 |
| Säästöpankki Kotimaa | -7,5 | -5,7 |
| Nordea Suomalaiset Tähdet | -7,7 | -6,3 |
| OP-Suomi | -8,6 | -7,0 |
| OMX Helsinki CAP GI | -7,3 | -7,3 |
| OP-Suomi Indeksi | -7,9 | -7,6 |
| eQ Suomi | -9,4 | -7,9 |
| Nordea Suomi Passiivinen | -8,6 | -8,1 |
| Danske Invest Suomi Osake | -9,6 | -8,2 |
| S-Pankki Fenno Osake | -10,2 | -8,6 |
| Nordea Pro Suomi | -9,6 | -9,1 |
| Evli Suomi Select | -11,1 | -9,3 |
| Elite Alfred Berg Suomi Fokus | -12,8 | -11,0 |
| UB Suomi | -12,7 | -11,2 |
| Handelsbanken Suomalaiset Pienyhtiöt | -15,5 | -13,8 |
| Fondita Finland Micro Cap | -19,5 | -17,5 |
| Aktia Capital | -19,4 | -17,6 |
| Säästöpankki Pienyhtiöt | -24,8 | -22,9 |
| OP-Suomi Pienyhtiöt | -25,3 | -23,3 |
| SEB Finland Small Cap | -30,6 | -28,8 |
| Evli Suomi Pienyhtiöt | -30,5 | -28,9 |
| Aktia Mikro Markka | -32,4 | -31,2 |
Datalähde: Rahastoraportti. Tilanne 30.11.2022.
Vertailu osoittaa, että jo kulut huomioivilla tuotoilla indeksin lyöneiden kolmen Seligsonin rahaston lisäksi neljän muun rahaston salkunhoitaja tai salkunhoitotiimi nousee indeksin voittajiksi ennen kulujen vähentämistä. Nämä neljä rahastoa ovat kahden Olli Tuurin hoitaman rahaston lisäksi Nordea Suomalaiset Tähdet ja OP-Suomi.
Kulutasoitettuja indeksin voittajia siten yhteensä seitsemän, indeksille hävinneitä salkunhoitajia tai -salkunhoitotiimejä seitsemäntoista.
Valtaosa rahastoista ei pärjännyt indeksille. Se on huono suoritus.
Rahastolistauksesta huomaa helposti, että kehnoimmin ovat kehittyneet pienyhtiöihin erikoistuneet rahastot.
Indekseillä on eroa
Vertailun todella Suomeen sijoittavien rahastojen kärkikaksikko on indeksirahastoja, mutta Suomi-osakerahastovalikoimaan kuuluvat myös Nordean ja OP:n Suomi-indeksituotteet. Ne ovat kuluneen vuoden aikana tuottaneet vähemmän kuin Seligsonin rahastot, myös kulurasituskorjattuna.
Mistä tämä johtuu? Ja miksi ihmeessä Seligsonilla on kaksi Suomi-indeksirahastoa?
Jälkimmäiseen kysymykseen vastaus on rahastojen erilaisessa toteutustavassa. Seligson & Co Suomi Indeksirahasto on ”tavallinen” indeksirahasto, jonne sijoitus tehdään merkitsemällä rahastoa. Kun sijoittaja sijoittaa uutta rahaa rahastoon, se menee rahaston kassaan, ja salkunhoitaja ostaa kassalla osakkeita, joskin indeksirahaston tapauksessa passiivisesti indeksin mukaisesti ja nykyisin varmasti usein tietokoneohjelman paljolti ohjaamana.
Listan toinen Seligsonin tuote on nimensä mukaisesti etf eli exchange-traded fund eli pörssilistattu rahasto. Yksityissijoittaja sijoituksen tehdessään ostaa rahastoa pörssistä samalla tavalla kuin pörssiosakkeita, eikä raha mene näissä kaupoissa rahastoon vaan etf:n myyneelle toiselle sijoittajalle tai pankille. Vastaavasti etf:n ”lunastaminen” tapahtuu pörssikaupalla.
Seligsonin rahastoista OMX Helsinki 25 -etf kohdistuu nimensä mukaiseen indeksiin, joka sisältää markkina-arvopainotetusti pörssin 25 eniten vaihdettua osaketta. Seligson normaali Suomi-indeksirahasto puolestaan jäljittelee OMX Finland Sustainability -indeksiä, jota muodostettaessa otetaan huomioon yhtiöiden vastuullisuusarvosanoja.
Nordea Suomi Passiivinen ja OP-Suomi Indeksi taas ovat ottaneet kohdeindeksikseen Nasdaq OMX Helsinki Benchmark Cap -indeksin.
Koska indeksien koostumukset poikkeavat toisistaan, samoin käyttäytyvät niiden ja niihin sijoittavien rahastojen tuotot. Tämä selittää myös sen, että jotkin indeksirahastot voivat pärjätä ”markkinan yleisindeksiä” paremmin.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.
