KARON PÖRSSI Sijoittajalegenda Seppo Saario on inspiroinut suomalaisia osakesijoittajia sijoituskirjoillaan jo kuudella vuosikymmenellä. Klassikkoasemaan nousseesta Miten sijoitan pörssiosakkeisiin -kirjasta on ilmestynyt juuri uudistettu, 17. painos.
Yksi kirjan arvokkaimmista kohdista käsittelee pörssisyklin vaiheita. "Onko nyt oikea aika ostaa, omistaa vai myydä pörssiosakkeita?" kuuluu teoksen kymmenennen luvun otsikko, ja sen alla Saario esittelee jaon pörssisyklin kuuteen osaan:
1. Nousun alku
Sijoittajien usko palautuu siihen, että liikeyrityksillä on sittenkin elämisen mahdollisuuksia. Kielteiset uutiset eivät enää pudota pörssikursseja.
2. Nousun keskivaihe
Yritysten paranevat tulokset nostavat pörssikursseja.
3. Nousun päättyminen
Kiihkeä keinottelujakso korkealla kurssitasolla.
4. Lasku alkaa
Osakkeiden arvonnousumahdollisuudet rapisevat korkeiden ostohintojen jälkeen. Voittojen tekeminen ostamalla ja myymällä osakkeita alkaa olla mahdotonta. Myönteiset uutiset eivät enää kohota kursseja.
5. Laskun keskivaihe
Osakkeita myydään markkinoille suuria määriä, kun yhtiöiden tulokset ovat alkaneet heiketä.
6. Laskuvaiheen päättyminen
Vahvojen yhtiöiden osakkeita myydään lähes mihin hintaan tahansa. Suuret institutionaaliset sijoittajat kertovat päättäneensä luopua pörssiosakkeista kokonaan.
Missä vaiheessa pörssin kiertokulkua olemme mielestäsi tällä hetkellä, Seppo Saario?
"Mielestäni tunnusmerkit viittaavat edelleen nousun keskivaiheeseen. Yritysten paranevat tulokset (alhaisen koron vauhdittamina) nostavat kursseja. Nousun päättymisvaiheen tunnusmerkkinä on 'kiihkeä keinottelujakso korkealla kurssitasolla'. Mielestäni emme ole siellä vielä, vaikka lähestymme. Nousuja on paljon, mutta niiden olennainen vaikutin on alhainen korkotaso."
Mukana myös laiskan sijoittajan indeksirahastot
Saario on tullut tunnetuksi osakepoimijana. Hän etsii osakkeita, joiden kurssin uskoo nousevan tulevaisuudessa. Saarion edustama tapa on osakesijoittamisen ja ennen muuta osakesijoitusharrastuksen perinteisin muoto.
Kirjansa uusimmassa painoksessa Saario kuitenkin käsittelee laajasti ja jo teoksen kolmannessa luvussa passiivista osakesijoittamista indeksirahastoihin. Luvun motivointisitaattina on lainaus Warren Buffettilta. Buffett kirjoitti Berkshire Hathawayn sijoittajakirjeessä jo vuonna 1996, että matalakuluiset indeksirahastot ovat suurimmalle osalle osakesijoituksia tekevistä paras vaihtoehto.
Saario omistaa myös itse pörssilistattuja indeksirahastoja eli etf:iä. Hänen ydinsijoituksensa ovat Helsingin pörssin 25 suuryhtiötä omistava OMXH25-etf, 30 pohjoismaista suuryhtiötä omistava XACT Norden 30, Nasdaq 100 -indeksin mukaisesti sijoittava Lyxor Nasdaq 100, laatu- ja osinkostrategialla valittuja lähes 150 yhdysvaltalaisyhtiötä omistava iShares USA Quality Dividends sekä kehittyneiden markkinoiden osakkeita laajalti omistava iShares Core MSCI World.
"Kaikista näistä minulla on euromääräinen versio. En näe tilannetta, että luopuisin näistä", Saario kertoo.
Viimeisimpiä ostoja Nokia, Outokumpu ja Stockmann
Saario jakaa osakesijoittajatyypit sijoitusajan perusteella omistajiin, sijoittajiin, treidareihin, spekuloijiin ja päiväkauppiaisiin. Omistaja ei myy omistuksiaan koskaan. Sijoittajat käyvät kauppaa harvoin ja seuraavat pörssin suuria linjoja. Keskipitkää trendiä (noin 30 päivää) hyödyntäviä Saario kutsuu treidareiksi, lyhyen trendin hyödyntäjiä spekuloijiksi. Päiväkauppiaat käyvät päivänsisäistä kauppaa.
Etf-ydinsijoituksiensa suhteen Saario on omistaja. Niiden lisäksi Saarion salkussa on yhtiöitä, joissa hän on sijoittaja, investor. Hän on poiminut erityisesti ostohetkellä pieniä, kasvavia ja kannattavia yhtiöitä. Niitä on yhteensä yli kymmenen Suomesta, Ruotsista ja Yhdysvalloista.
"Osaa olen omistanut kymmenen vuotta", Saario kertoo.
Sijoittaja-asenteen kohteita ovat muiden muassa Detection Technology, eQ, LeadDesk ja Revenio Group.
Mitä osakkeita olet viimeksi ostanut ja myynyt?
"Ostin viime vuoden puolella Nokiaa, Outokumpua ja Stockmannia. Nokiat myin (hätäisesti?). Outokumpua ostin liian aikaisin, mutta odotan. Yhdysvaltalaisyhtiöistä myin pois lääkekehittäjän Jounce Therapeuticsin. Olen liian kärsimätön odottamaan tutkimustuloksia vuosia."
Näissä sijoituksissa Saario sanoo olevansa aktiivisijoittaja, treidari.
"Osakesäästötili susi jo syntyessään"
"Osakesäästötilin ehdot paljastavat karusti, että suomalaisten ei haluta vaurastuvan. Samalla talous jää ilman uusia työpaikkoja luovia investointeja ja yleistä innostusta oman eläketurvan lisäämiseksi. Verrattuna Ruotsiin Suomi jää yhä enemmän jälkeen yhteiskunnan kaikilla aloilla heikon talouskehityksen vuoksi. Tietämättömyys sijoittamiseen liittyvistä asioista on Suomessa suurta yhteiskunnan kaikilla tasoilla, eikä osakesäästötili myötävaikuta tietoisuuden lisäämistä", Saario lataa kirjassaan.
Hän arvostelee esimerkiksi osakesäästötilille laitettavien rahojen enimmäismäärää, 50 000 euroa, liian matalaksi.
"Minkäänlaista sijoitusasuntoa et saa pääkaupunkiseudulla 50 000 eurolla", hän sanoo.
Saario ei ole avannut osakesäästötiliä.
"Osakesäästötiliehtojen ero Suomen ja Ruotsin välillä on kuin yöllä ja päivällä. Ruotsissa 80 prosentilla työikäisistä on arvo-osuus- tai osakesäästötili. Täällä murto-osalla tuosta määrästä!"
Viikon trio: Kolme tärppiä Saarion raamatusta
Miten sijoitan pörssiosakkeisiin -kirjassaan Seppo Saario kertoo useita esimerkkejä ja anekdootteja. Tässä kolme kiinnostavaa tapausta kirjan sivuilta.
1. Trainers' House
"Velkasaneerausuutinen vuonna 2014 sai minut kiinnostumaan Trainers' Housesta. Perehdyin velkasaneeraukseen liittyvään aineistoon ja [Jari] Sarasvuon omasta elämästään kirjoittamaan kirjaan. Yhtiön markkina-arvo oli pörssin kolmanneksi matalin, vain kahdeksan miljoonaa euroa. Kun näytti siltä, että yhtiö selviää ahdingosta, aloin hankkia yhtiön osakkeita 0,08 euron kurssilla.
Kesällä 2019 yhtiö teki niin sanotun käänteisen splitin eli yhdisti osakkeitaan siten, että jokaista omistettua viittä osaketta kohti omistettiin nyt yksi osake. Näin yhtiön osakkeiden määrä aleni viidennekseen eli noin 21 miljoonaan kappaleeseen. Vastaavasti kahdeksan sentin kurssi viisinkertaistui 40 sentiksi. Mielestäni yhdistämissuhde oli liian pieni, koska yhtiön pörssikurssi jäi edelleen senttitasolle, kun sijoittajia kiinnostavan yhtiön pörssikurssit liikkuvat euroissa."
Trainers' Housen osakkeenomistajalistan mukaan Seppo Saario kuuluu 320 000 osakkeellaan yhtiön suurimpiin omistajiin.
2. Englantilainen sääntö kullan hinnasta
"Tavanomaisissa oloissa hyvästä kankaasta arvostetulla räätälillä teetetty miesten puku maksaa yhden unssin kultaa. Jos yhdellä unssilla kultaa saa kaksi pukua, kullan hinta on liian korkea. Jos taas yhdellä kultaunssilla ei saa räätälillä tehtyä miesten pukua, kullan hinta on liian alhainen."
Tällä hetkellä unssi kultaa maksaa noin 1400 euroa.
3. Osingon indikaatiomerkitys
"Kun yhtiö alentaa osinkoa tai odotuksista huolimatta ei korota sitä, on se merkki heikentyneestä tuloksesta ja/tai heikentyneistä näkymistä. Kun Kone Oyj kertoi vuoden 2006 tuloksensa, joka oli erinomainen, se ei markkinoiden pettymykseksi korottanut osinkoaan. Muutama viikko myöhemmin selvisi syy. Euroopan unionin kilpailuviranomaiset tuomitsivat Koneen 142 miljoonan euron sakkoihin Koneen tytäryhtiön osallisuudesta laittomaan kartelliin Keski-Euroopassa. Sakko oli suurempi kuin Koneen yhden vuoden osingonjako."
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja. Mainituista yhtiöistä hän omistaa Berkshire Hathawayta, Nokiaa ja Outokumpua.
