Seteleistä ja kolikoista siirtyy koronaviruksia sormiin niin vähän, että se ei riitä aiheuttamaan tartuntaa, ilmenee Euroopan keskuspankin (EKP) tutkimuksesta.
EKP selvitti, kuinka pitkään koronavirus selviää 10 euron setelin, 1 euron, 10 sentin ja 5 sentin sentin kolikoiden pinnalla siihen asti, että virus ei ole enää havaittavissa. Verrokkina oli ruostumaton teräspinta.
”Tutkimuksen valossa käteinen ei ole merkittävä tekijä viruksen levittäjänä”, Suomen Pankin rahahuollon asiantuntija Anja Harju kertoo blogissaan.
Ensimmäisten tuntien aikana virus väheni seteleistä ja kolikoista 10–100 kertaa nopeammin kuin ruostumattomalta teräspinnalta. Laboratorio-oloissa suurina annoksina pinnoille siirretty virus säilyi seteleissä ja kolikoissa noin 30 minuutista useaan päivään. 10 euron setelissä virus oli havaittavissa 72 tunnin jälkeen, 1 euron pinnalla 24 tunnin jälkeen, 10 sentin pinnalla 6 tuntia ja 5 sentin pinnalla 30 minuuttia.
"Esineen tai setelin pinnalla oleva tartuttamiskykyinen virus vaatii kuitenkin vielä pääsyn limakalvolle aiheuttaakseen tartunnan", Harju kirjoittaa.
EKP:n tutkimuksen mukaan seteleistä ja kolikoista sormiin siirtyvä viruksen määrä on niin pieni, että se ei riitä aiheuttamaan tartuntaa. Lisäksi on huomattu että paperin huokoinen pinta toimii huonosti viruksen levittäjänä.
Harju kertoo, että Suomen Pankki on saanut useita kyselyitä tilanteista, joissa käteistä ei ole hyväksytty maksuvälineenä koronan varjolla.
”Vaikka kauppiaalla on Suomessa sopimusvapauden perusteella oikeus valita hyväksymänsä maksuvälineet, niin koronan käyttö perusteena käteismaksusta kieltäytymiselle ei ole enää perusteltua”, hän toteaa.
EKP on myös aiempina vuosina tehnyt vastaavat tutkimukset lintuinfluenssan (2006) ja sikainfluenssan (2009) yhteydessä. Näissä tutkimuksissa selvisi, että käteisen käyttö ei ole merkittävä riski eikä käteinen ole merkittävä viruksen levittäjä.
- Anja Harjun blogi, Korona ei ole peruste käteisestä kieltäytymiseen, on julkaistu Euro & talous -sivustolla 8.9.2021.
- Euroopan Keskuspankki: Catch me (if you can): assessing the risk of SARS-CoV-2 transmission via euro cash
NÄIN SUOMALAISTE MAKSAVAT
- 88 prosenttia suomalaisista maksaa ostoksensa tavallisimmin maksukortilla.
- Käteisellä maksaa tavallisimmin enää 9 prosenttia suomalaisista, kun kaksi vuotta sitten osuus oli 17 prosenttia.
- Lähes 90 prosenttia käyttää vähintään viikoittain maksukorttinsa lähimaksuominaisuutta.
- 16 prosenttia lähimaksua käyttävistä maksaa jollakin älylaitteilla, kuten älypuhelimella tai -kellolla.
Lähde: Finanssiala, Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimus
Minna Petäinen
