Asuntojen lyhytaikainen vuokraus on lisääntynyt. Jos vuokra-aika jää lyhyeksi, vuokralainen tarvitsee yleensä muutakin kuin tyhjän asunnon. Kannattaisiko asuntosijoittajan siis panna kohteensa vuokralle kalustettuna?
Asuntojen vuokrauksesta on kovaa vauhtia tulossa entistä monipuolisempaa bisnestä. Asuntoja vuokrataan kokonaan tai osittain, jatkuvasti tai satunnaisesti. Perinteiset sijoitusasunnot ovat edelleen sijoittajien suosiossa, mutta sijoitusmielessä ostetaan yhä enemmän myös tiloja, joita tarjotaan nimenomaan lyhytaikaiseen vuokraukseen.
”Lyhytaikainen vuokraus on todella paljon lisääntynyt”, kertoo Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva. Vuokralaisina on esimerkiksi kotimaisia ja ulkomaisia matkustajia sekä työkomennuksilla olevia työntekijöitä tai yritysten vieraita. Merkittävä asiakasryhmä ovat myös kotitaloudet, jotka joutuvat putkiremontin vuoksi evakkoon omasta kodistaan.
Lyhytaikaiset vuokralaiset tarvitsevat usein valmiiksi kalustetun asunnon. Olisiko sijoittajan tuottoisampaa vuokrata asuntoaan kalustettuna kuin tyhjänä?
”Karkeasti voi sanoa, että syrjäiseen isompaan perheasuntoon voi olla jopa tavallista hankalampi löytää vuokralaisia, jos se on kalustettu. Jos taas kysymyksessä on pieni tai pienehkö asunto priimapaikalla, sille voi olla kysyntää kalustettuna. Siitä saa myös korkeamman vuokran kuin kalustamattomasta.”
Miten arvioida, kuinka paljon kalustetusta asunnosta voisi pyytää vuokraa?
”Vuokrataso määräytyy markkinoilla, joten kannattaa hakea verrokkeja verkon markkinapaikoilta ja peilata oman asunnon ominaisuuksia niiden tarjontaan. Esimerkiksi asuntoja kalustettuna vuokraava Forenom on hyvä verrokki. Sen asunnot ovat yleensä hyvillä paikoilla kasvukeskuksissa.”
Tätä juttua varten Mia Koro-Kanerva tutkaili kalustettujen yksiöiden tarjontaa verkossa ja laski sen perusteella karkeita arvioita kalustettujen ja kalustamattomien asuntojen hintaeroista muutamassa kaupungissa.
Helsingissä kalustettujen yksiöiden vuokrat näyttivät olevan suurin piirtein 1,5-kertaisia kalustamattomiin verrattuna. Tampereella ja Kuopiossa vuokrat olivat kaksinkertaisia ja Naantalissa matkailusesongin aikaan jopa kolminkertaisia kalustamattomiin verrattuna.
Pitääkö kalustukseen investoida paljonkin?
”Jos asuntoon ostaa kaikki kalusteet, se toki maksaa, mutta edullisella, siistillä perustason kalustuksella pääsee pitkälle. Ja jos vain on silmää, tosi makeita ja kiinnostavia sisustuksia saa aikaan vaikka kierrätystavaroilla hyvin pienellä rahalla.”
”Tavallisin tilanne taitaa kuitenkin olla se, että vuokrattavana on asunnon omistajan oma koti kalusteineen, kun omistaja on lähdössä työkomennukselle.”
Voivatko kalusteet ja niiden huolto olla myös riesa vuokranantajalle?
”Tuskin kalusteet sinänsä. Sen sijaan kalustetusta asunnosta voi koitua vuokranantajalle tavallista enemmän työtä siksi, että vuokrasuhteet ovat tyypillisesti lyhytaikaisia ja vuokralaiset vaihtuvat usein.”
”Hieman ylimääräistä vaivaa vuokranantajan täytyy nähdä siinä vaiheessa, kun kalustettu asunto pannaan ensimmäistä kertaa vuokralle. Silloin tulee tarkasti listata asunnossa olevat kalusteet ja varusteet ja niiden kunto. Sama lista pitää sitten käydä läpi aina vuokrasuhteen päättyessä”, Mia Koro-Kanerva sanoo.
Mitä enemmän varustusta asunnossa on, sitä enemmän siellä tietysti on mahdollisia riidanaiheita vuokrasuhteen päättyessä. Onko tuolissa tahra, onko astioita mennyt rikki? Mikä on kalustetussa asunnossa ”tavanomaista kulumista”, jota vuokralaisen ei tarvitse korvata? Siitä ei vielä ole muodostunut selviä tulkintoja esimerkiksi kuluttajariitalautakunnassa, Mia Koro-Kanerva sanoo.
”Onko vaikkapa astioiden rikkoutuminen tai jokin muu arkinen vahinko syy pidättää vuokravakuudesta? Itse vuokranantajana miettisin sitä tarkkaan – ja niin tekevät varmasti useimmat vuokranantajat.”
Ulla Simola
