Epävarmat ajat ovat lisänneet sijoituskullan kysyntää, mutta kipuaako kullan hinta vielä vai lähteekö se laskuun? Viimeaikainen hintakehitys saa kokeneenkin ekonomistin ymmälleen.
Jalometalleja välittävän Jalonomin ovi on käynyt viime aikoina tavanomaista tiuhempaan, kun yhä useammat suomalaiset ovat halunneet hankkia itselleen sijoituskultaa. Yrityksen toimitusjohtaja Kimmo Korkiakoski sanoo, että epävarmat ajat näkyvät selvästi kullan myynnin nousuna.
"Ostajina on nyt myös uusia asiakkaita, jotka eivät ole aiemmin kultaan sijoittaneet."
Korkiakosken mukaan koronapandemian puhkeaminen keväällä 2020 sai aikaan rajun kysyntäpiikin. Myös Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti kullan kysyntää.
"Myös inflaation kiihtymisellä on varmasti vaikutusta kullan kysyntään, sillä sitä on pidetty perinteisesti turvasatamana inflaatiota vastaan."
Eniten kiinnostavat 50 ja 10 gramman harkot
Korkiakosken mukaan eniten kysytään 50 ja 100 gramman kultaharkkoja. Kesäkuussa ensiksi mainitun hinta pyöri noin 3 000 eurossa ja jälkimmäisen noin 6 000 eurossa.
"Myös yhden unssin (31,3 grammaa) harkkoja menee hyvin kaupaksi. Kullan hinnan noustua myös 20 gramman harkkoja kysytään. Tätä pienempiä tuotteita menee lähinnä lahjaksi."
Sijoituskullan myyjä perii ostajalta välityspalkkion kullan maailmanmarkkinahinnan päälle. Korkiakosken mukaan palkkio riippuu kultatuotteen painosta ja markkinatilanteesta. Esimerkiksi 100 gramman kultaharkon välityspalkkio on tällä hetkellä 4–5 prosenttia.
"Pienemmissä kultatuotteissa toimitusketjusta aiheutuu suhteessa enemmän kustannuksia, jotka nostavat välityspalkkion 15–25 prosenttiin. Aivan pieniä eriä kultaa ei siksi kannata hankkia ainakaan sijoitusmielessä."
Jälleenmyyntiarvoakin kannattaa miettiä
Sijoituskullan voi halutessaan myydä jalometalleja välittävälle yritykselle. Esimerkiksi Jalonom maksaa sijoituskullasta kulloisenkin maailmanmarkkinahinnan, josta vähennetään kahden prosentin palkkio.
Korkiakoski suosittelee sijoituskullan hankkimista välittäjältä, joka myy kansainvälisesti tunnetun valmistajan kultatuotteita. Suomessa tällaisia tuotteita myy Jalonomin ohella ainakin K.A. Rasmussen ja Tavex.
"Kultaharkon jälleenmyyntiarvo heikkenee, jos sitä ei ole valmistanut tunnettu ja esimerkiksi Lontoon metallipörssin auditoima yritys."
Koronapandemian puhjettua sijoituskullan kysyntä nousi niin rajusti, että kultaharkkojen valmistajat eivät pystyneet useaan kuukauteen toimittamaan niitä kaikille halukkaille. Nyt ylikuumentunut tilanne on tasoittunut. Korkiakosken mukaan toimitusajat ovat nyt kultatuotteesta riippuen tyypillisesti 2–6 viikkoa.
Kullan hinnassa takana pitkä nousuputki
Kulta poikkeaa monista muista sijoituskohteista siinä, että sen tuotto perustuu vain ja ainoastaan hinnan muutoksiin. Kullasta ei kerry osinkoa kuten osakkeista, korkoa kuten lainoista tai vuokraa kuten sijoitusasunnosta.
"Kulta on perinteisesti säilyttänyt arvonsa muita omaisuusluokkia varmemmin. Äkillisissä kriiseissä myös kullan hinta notkahtaa, mutta esimerkiksi osakkeisiin verrattuna hinta toipuu yleensä nopeammin", Korkiakoski vertailee.
Fyysisen kullan ohella kultaan voi sijoittaa erilaisten rahastojen ja sertifikaattien avulla. Olipa sijoitusmuoto sitten mikä tahansa, kultaan sijoittavan on varauduttava maailmanmarkkinahinnan suuriin vaihteluihin.
Isoista heilahteluista huolimatta kullan hinta on ollut vuodesta 2001 lähtien selvästi nousujohteinen.
"Viimeksi kuluneen 15 vuoden aikana kullan hinta on noussut keskimäärin 9,4 prosenttia vuodessa", Korkiakoski mainitsee.
Historiallinen tuotto ei ole kuitenkaan kullankaan kohdalla tae tulevasta. Korkiakoski viittaa ennusteisiin, joiden mukaan kullan noususuhdanteessa olisi nyt meneillään finaalivaihe. Tuoreet epävarmuustekijät maailmantaloudessa ja -politiikassa ovat sitä kuitenkin pitkittäneet.
"Joidenkin ennusteiden mukaan kullan hinta voi nousta tästä vielä huomattavasti, mutta jossakin vaiheessa käänne on väistämättä edessä. Mutta tapahtuuko se vuonna 2025 tai 2030, sitä ei kukaan osaa ennustaa."
Hintakehitys poikkeaa vanhoista lainalaisuuksista
Maaliskuun alkupuolella kullan maailmanmarkkinahinta hypähti reilusti yli 2 000 dollarin unssilta, kun Ukrainan sota riehui kiivaana ja inflaatio-odotukset maailmalla kasvoivat.
Touko–kesäkuussa kullan hinta on taas laskenut ja liikkunut suhteellisen tasaisesti 1 800 dollarin tienoilla.
S-Pankin päästrategi Lippo Suominen sanoo, että maailmantalouden ja -politiikan myllerryksistä huolimatta kullan hinta on pysynyt tänä vuonna yllättävänkin tasaisena. Se on saanut kokeneenkin ekonomistin hieman ymmälleen.
"Vanhat lainalaisuudet kullan hinnassa eivät ole nyt päteneet."
Kullan hintaan vaikuttaa moni tekijä, mutta Yhdysvaltain reaalikorkojen kehitykseen Suominen löytää selvimmän yhteyden. Korkojen noustessa kullan hinta on lähtenyt yleensä laskuun, kun parempia tuottoja hakevat sijoittajat ovat siirtäneet varojaan kullasta korkomarkkinoille.
"Tämän logiikan mukaan kullan hinnan olisi pitänyt laskea tänä vuonna jo ihan reippaasti reaalikorkojen noustessa. Näin ei ole kuitenkaan käynyt."
Toisaalta myöskään "teoria" kullasta turvasatamana inflaatiota vastaan ei ole Suomisen mielestä täysin pätenyt. Viime viikkojen aikana vahvistuneet odotukset inflaation kiihtymisestä eivät ole sysänneet kullan hintaa nousuun kuten monesti aiemmin vastaavassa tilanteessa.
Joka tapauksessa kulta on ollut Suomisen mielestä varsin hyvä sijoitus tänä vuonna, sillä moneen muuhun omaisuusluokkaan verrattuna sen arvo on pitänyt hyvin pintansa.
"Esimerkiksi osakkeet ja joukkolainat ovat halventuneet kymmenkunta prosenttia vuoden alusta. Digitaaliseksikin kullaksi mainostetut virtuaalivaluutat ovat romahtaneet kymmeniä prosentteja", Suominen huomauttaa.
Matti Remes
