KARON PÖRSSI Hyvät kuukausitulot asiantuntijatyöstä, pitkään vaivannut ajatus, että osa tuloista kannattaisi sijoittaa. Ei aiempia sijoituksia, ei kiinnostusta sijoittamista kohtaan mutta yleisesti uteliaasti maailmaan suhtautuva mieli.
Saunakaverini lienee tyypillinen osakesijoittamisen aloittamista harkitseva suomalainen. Hän voisi sijoittaa muutaman satasen kuussa ja varautua niin joko pahan tai hyvän päivän varalle.
”Millaista tuottoa voisin saada?” hän kysyi ensimmäisten kysymysten joukossa lempeän löylyn noustessa pörssilistatun suomalaisyhtiön valmistamasta kiukaasta.
Osakemarkkinoiden keskimääräisenä vuosituottona pidetään usein kahdeksaa prosenttia vuodessa. Jos tällä hetkellä aloittaa, se voi olla ylioptimistisen korkea luku, mutta…
”Niin mutta paljon mulla on kymmenen vuoden päästä, jos sijoitan satasen kuussa?”
Seligson & Co:n sivuilla oleva laskuri antaa kysymykseen eksaktimman vastauksen kuin mitä lauteille pystyimme päässä laskemaan. Kahdeksan prosentin tuotto-oletuksella laskettuna sijoitusten arvo olisi kymmenen vuoden kuluttua reilut 18 100 euroa.
Siitä 12 000 euroa olisi kuukausittaisista satasista säästynyttä pääomaa, 6 100 euroa sijoitustuottoa, josta sijoitusten myynti laukaisee pääomatuloverot. Jos kymmenen vuoden päästä pääomatulovero olisi nykyisellään eikä saunakaverillani olisi myyntivuonna muita pääomatuloja, tuotosta reilut 1 800 euroa menisi valtion kassaan, vajaat 4 300 euroa jäisi kaverilleni käteen.
Varaudu kurssien puolittumiseen
”Paljonkos mä voin pahimmillaan menettää?”
Konkarisalkunhoitaja Hannu Angervuo on eritellyt Pörssisäätiön sivuilla julkaistussa haastattelussa Helsingin pörssin nousu- ja laskukausia vuodesta 1964 nykyhetkeen. Angervuon listaamien laskujaksojen syvyydet ja kestot ovat:
| 4/1964–1/1968 | -31 % | 46 kk |
| 11/1973–11/1977 | -51 % | 49 kk |
| 5/1984–7/1985 | -24 % | 15 kk |
| 5/1989–9/1992 | -72 % | 41 kk |
| 4/2000–3/2003 | -59 % | 36 kk |
| 8/2007–3/2009 | -61 % | 20 kk |
| 2/2011–6/2012 | -34 % | 17 kk |
Näiden seitsemän laskujakson aritmeettinen keskiarvo on reilut 47 prosenttia. Kansainvälisesti hajauttamalla kaivon syvyyttä voi madaltaa, mutta on hyvä varautua siihen, että salkun arvo voi puolittua. Se toki koskee vain huipulla sijoittavaa; säännöllisessä kuukausisäästössä sijoittaja tulee ostaneeksi myös pohjia edeltävässä kuussa ja silloin, kun kurssit ovat laskun pohjalla.
”Siis voin menettää puolet!”
Yritin rauhoitella, että eihän kaverini mitään menettäisi, jos ei myisi. Itse asiassa hänen kannaltaan olisi eduksi, jos kurssit lähtisivät laskuun, koska silloin hän saisi yhtiöiden tulevia osinkoja edullisemmin.
Silti ystävästäni tuntui huonolta diililtä, että hän voisi kymmenessä vuodessa saada neljä tonnia ja vaarana olisi, että hänen pääomastaan katoaisi paljonkin.
Muistutin todennäköisyyksillä painotetusta tuloksesta: pitkällä aikavälillä osakesijoittajan odotusarvo on selvästi plussan puolella.
Epävarmaa tuottoa vai varmaa tappiota?
Kumpi on parempi: se, että sinulla on kymmenen vuoden päästä nolla vai 14 000 euroa?
Eihän 14 000 eurolla saa kuin pari neliötä Helsingin keskustasta, mutta silti aika moni ottaisi mieluummin sen kuin nollan.
Kaverini tapauksessa kiteytyy kaksi säästämisen perusasiaa: ensinnä säästäminen ja toiseksi tuoton saaminen säästöille. Kymmenen vuoden ajanjaksolla ja kahdeksan prosentin tuotto-odotuksella niistä enemmän painaa säästäminen eli rahan paneminen sivuun. Kun tililtä lähtee satanen automaattisesti sijoituskohteeseen, se ei jää polttelemaan tilille.
Jos kaverini säästösumma olisi 300 euroa kuukaudessa, kymmenessä vuodessa säästöjä kertyisi 36 000 ja niille tuottoa reilut 18 000 euroa ennen veroja.
Toinen osatekijä on inflaation ylittävän tuoton hakeminen säästöille. Osakesijoitukset ovat olleet pitkällä aikavälillä perinteisistä sijoituslajeista paras inflaation nitistäjä. Osakesijoitusten arvot kuitenkin heiluvat, eikä useankaan vuoden päästä säännöllinenkään säästäjä saa välttämättä omiaan pois.
Säästäjällä on osakesijoitusten epävarmoille tuotoille toinen vaihtoehto: varma tappio. Varmaa tappiota saa pitämällä rahansa nollakorkoisella pankkitilillä tai muulla tilillä, jonka korko verojen jälkeen jää inflaatiota pienemmäksi.
Sitä paitsi: mikä pakko kaverini olisi myydä sijoituksiaan juuri kymmenen vuoden kuluttua? Hän olisi silloin viisikymppinen ja luultavasti tienaisi työuransa paksuimpia tilipusseja.
Entä jos kuukausisäästö olisikin 500 euroa ja säästöaika 25 vuotta?
Kahdeksan prosentin keskimääräisellä vuosituotolla salkun arvo nousisi jo lähes 460 000 euroon, josta sijoitustuottoa olisi lähes 310 000 euroa.
Hajautetusti indekseihin
Tämän laskelman jälkeen kaverini innostui taas miettimään sijoittajaksi ryhtymistä. Toppuuttelin toki, että kyseessä ovat nimelliset eurot. Käyttöarvoltaan 460 000 vuoden 2043 euroa ei vastaa nykyistä.
Mihin siis sijoittaa?
Koska kaverillani on pankkitilillä varmuusvarasto, jolla hoidetaan äkilliset menot ja runsaat lomamatkat, minusta hänen kannattaa laittaa kaikki säästöt osakemarkkinoille. Kun aika on pitkä ja kuukausisäästäminen tasaista, kertoimet ovat hänen puolellaan. Edellytys tietenkin on se, että hän ei irtisano ystävyyttämme siinäkään tapauksessa, että kurssit laskevat nyt neljä vuotta yhteen menoon ja hän päättääkin juuri neljän vuoden kuluttua tarvita säästöjään vaikkapa asunnon ostoon.
Helpoin tapa toteuttaa suunnitelmaa olisi sijoittaa koko maailmaa hajauttavaan osakeindeksirahastoon. Indeksirahastoon siksi, että sen kustannukset ovat edullisemmat kuin aktiivisesti hoidetun rahaston.
Tätä kaverini oli vaikea hyväksyä. Kyllähän ammattisalkunhoitaja nyt indeksin voittaa!
Historiadata kuitenkin osoittaa selvästi, että on epätodennäköistä, että joku salkunhoitaja voittaisi kulujen jälkeen indeksintuoton 25 vuoden pitkällä ajanjaksolla. Erittäin epätodennäköistä on, että kaverini sattuisi löytämää juuri tuon rahaston ja salkunhoitajan.
Yksinkertaisinta olisi laittaa kaikki rahat koko maailmaa sijoittavaan indeksirahastoon. Se voisi kuitenkin olla tappavan tylsää, joten ehkäpä yhden sijaan kolme rahastoa: yksi Eurooppaan, toinen Yhdysvaltoihin ja kolmas kehittyville markkinoille, kuukausisäästöpainot vaikkapa 40, 40 ja 20 ja salkun tasapainottelua kerran vuodessa vaikkapa mahdollisesti kertyneillä ylimääräisillä säästöillä?
Ei kuulostanut kuulemma pöllömmältä.
Kulut minimoiden sijoituksen kannattaisi pyrkiä tekemään niin, ettei rahaston oston tai merkinnän yhteydessä peritä kuluja. Ensimmäiseksi mieleeni tulivat Nordnetin etf-kuukausisäästö ja Seligsonin indeksirahastot, joita kumpaakin olen itsekin käyttänyt. Varmasti muitakin hyviä, ehkä parempiakin vaihtoehtoja on.
Viikon trio: Kolme kuukausisäästäjän salkkuun sopivaa etf:ää
Valitsin kolme pörssilistattua rahastoa eli etf:ää, jotka sopivat kaverini kaltaiselle säästäjälle. Vielä helpompi ja vielä kattavammin kantaa ottamaton valinta olisi koko maailman indeksin mukaisesti sijoittava etf, mutta silkan psykologisista syistä monen mielestä tuntuu turvallisemmalta, että säästöt on jaettu useampaan kohteeseen.
Valintani olen tehnyt Nordnetissa etf-kuukausisäästämisen kohteena olevista rahastoista. Kuukausisäästöohjelmassa pörssilistattujen rahastojen ostamisesta ei peritä kuluja. Etf-säästämisen pieni haittapuoli on se, että etf:iä täytyy ostaa ”kokonaisina”, joten kertaostoerä ei ole käytännössä koskaan juuri halutun suuruinen.
Valintakriteereinä käytin sitä, että tuote noudattelee laajaa, konstailematonta perusindeksiä, että se sijoittaa rahansa suoraan osakkeisiin eikä operoi johdannaisten avulla ja että se ei maksa tuotonjakoa ulos vaan kerryttää osingoilla rahaston pääomaa.
Valinnat eivät ole sijoitussuosituksia – edes saunakaverilleni.
1. Eurooppa / iShares MSCI Europe
Rahasto seurailee MSCI Europe -indeksiä. Sen hallinnointipalkkio on 0,12 prosenttia vuodessa. Kohdeyhtiöitä on noin 450.
2. Yhdysvallat / iShares S&P 500
Rahaston sijoituskohde on maailman seuratuin pörssi-indeksi, 500 yhdysvaltalaisen suuryhtiön muodostama S&P 500. Hallinnointipalkkio on 0,07 prosenttia vuodessa.
3. Kehittyvät markkinat / iShares MSCI EM SRI
Pariinsataan kehittyvien markkinoiden yhtiöön varansa sijoittava rahasto seuraa vastuullisen sijoittamisen kriteerein muodostettua kehittyvien markkinoiden MSCI EM SRI -indeksiä. Hallinnointipalkkio on 0,35 prosenttia vuodessa.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.
